Käyttäjän e-salo kirjoittamat vastaukset
-
Todella hieno idea ! Puut ois Jyväskylässä jo omasta takaa valmiina olemassa.
On tosiaan ero vasemmistolaisella ja vihervasemmistolaisella. Äänekoski on perinteisesti vasemmistolainen, ja siellä kuntapäättäjät ovat aina ymmärtäneet metsätaloutta ja -teollisuutta.
Jyväskylässä vaan unohtunut se tosiasia, että jostakinhan ne niin erinomaisen yliopiston pyörittämiseen tulevat rahat ovat peräisin.
Jyväskylä on hokenut mantraa kuinka kaupungissa kaikki pyörii yliopiston ympärillä, kuinka erinomainen se on, ja muita elinkeinoja ei oikeastaan tarvita. Seurakunnan on sitten ollut pakko lähteä samalle linjalle jotta kirkosta eroamiset pysyisi kohtuullisissa lukemissa.
Kuitenkin Jyväskylän yliopistosta valmistuu etupäässä henkilöitä, jotka tyollistyvät julkiselle sektorille suhteellisen matalapalkkaisin töihin. Sen takia paikkakunnan elinkeinoelämä ei ole riittävän vahva jos vertaa esim. Tampereeseen, jossa on ollut teknillinen korkeakoulu vuosikymmeniä.
Jyväskylän pohjoispuolella Äänekosken elinkeinoelämä on todella vahva. Metsägroupin modernit tehtaat, traktoreita maailman markkinoille yms. Äänekoskella myös ymmärretään että puut kuuluu kustata tehtaalle jalostokseen eikä lahottaa pystyyn tai maahan.
Facebookissa yms on sekin ongelma, että siellä moni on omalla nimellään. Jos aikoo osallistua keskusteluihin, niin pitäis sitten olla joku toinen käyttäjätunnus. Niitäkään ei voi ihan mitä tahansa perustaa ettei tulis syyllistyneeksi identiteettivarkauteen.
Mutta täällä voi ihan vapaasti olla nimimerkin suojassa ja hyvä niin.
<p>Niitä 70 luvun ja aikaisempia rauhoitukseen päätyneitä harsintoja en kyseisillä vuosikymmenillä ole nähnyt kun en vielä toiminut alalla. 80-luvulla tuli kierreltyä joitakin metsiä, jotka kuulemma oli aikanaan rauhoitettu. Nykyisen normiston mukaan ne olis varttuneita kasvatusmetsiä, joihin oli hakattu suht. tiheään pienaukkoja. Oiskohan ollut aikanaan lohkoharsinta nimenä kyseiselle hakkuutavalle.<br /><br />Toki muunkinlaista rauhoitukseen johtavaa toimintaa varmaan oli ollut. Esim ’kalelointi’ jossa voimakkaalla alaharvennuksella hakattiin varttunut kasvatusmetsä vajaapuustoiseksi. Mutta ne ei olleet niin silmäänpistävia kuin edellisein kappaleen metsät. Lisäksihän vajaapuustoisuus poistuu kun antaa metsän kasvaa.. <br /><br /></p><p> </p>
Kyllähän kuusen suojuspuuhakkuita aikanaan tehtiin vielä 80 luvulla jonkin verran, mutta tulokset oli yleensä huonoja: taimettuminen oli hidasta ja myrskyn kaatamia suojuspuita sai alvariinsa kerätä pois kunnes oli kaatunut viimeisetkin. Semmoisissa paikoissa, joissa suojuspuut oli suurimmaksi osaksi koivuja ja mäntyjä taimettuminen oli yleensä parempaa.
Mitäköhän sanoisi korkolaskun taitajat kuusen suojuspuuhakkuun kannattavuudesta? Luulisi että siitäkin on laskelmat olemassa. Taimettuminen kestää parikymmentä vuotta, tulos heikko ynna muuta.
Sopivilla kohteilla vaihtoehtona kuusen istutukselle on kaistalehakkuu tai jonkinlainen ’liukuvareunainen avohakkuu’ jossa reunametsä siementää äestetyn aukon.
Metsäalan organisaatiot ovat olleet, ja ovat varmaan vieläkin hyvin hierarkisia. Ja niissä ei ole ollut viisasta olla eri mieltä yliopistotaustaisten kanssa.
Nyt kun on tämmöisiä keskustelupalstoja, niin on hyvä että täällä voi vapaasti kirjoitella mielipiteitään, Näyttää myös tutkijat hyvin viihtyvän keskustelemassa ’maallikoiden’ kanssa.
<p>ok. kylvökin lasketaan metsänviljelyksi.<br /><br />Mites jos kuusikossakin korkovaatimus estää viljelyn käytön. Vieläkö entisaikojen suojuspuuhakkuut on hyväksyttäviä ja mitenkä niissä toteutuu korkea korkovaatimus ?</p>
<p>Eikös toi kuulosta ihan jk:lta. metsän voi hakata resuiseksi, tuotto putoaa. aukon voi tehdä myöhemmin, mutta ei siitakään kovin paljon tuloja ole odotettavissa.</p>
<p>ok. no mitenkäs sitten sellaiset mo:t joilla tuottovaatimus on niin korkea että viljely on kannattamatonta uudistaa metsänsä ? Heitäkin tällä foorumilla taatusti on.<br /><br />rahat tietenkin pankkiin kasvamaan korkoa korolle, mutta se uudistaminen kiinnostaa,</p>