Käyttäjän e-salo kirjoittamat vastaukset
-
On joillakin alueilla tasaikäisiä manty-koivu sekametsiä, esim isojen järvien saarissa usein.Ei niissä ihminen ole sen kummemmin syntymistä edistänyt kuin mitä myohemmin on harventanut koivuja halkopinoon. Tuossakin on tapauksessa on kaksi valovaatimuksiltaan samanlaista puulajia ja niillä se onnistuu. Jos tuommosen annetaan vaan kasvaa niin koivut kuolee pois ja mitä sitten jatkossa tapahtuukaan männyille.
Se omituisuus siina on, etta mun mielestä vähennys tehdään palkka tms tuloista. Ainakin itsellä automaattisesti tullut lainanantajalta tiedot verottajalle, ja on jo esitäytetyssä veroilmoituksessa.
Selvempi homma jos voisi laittaa metsätalouden veroilmoitukseen. Vaikka onhan niitä sellaisia metsästä saatavia tuloja jotka käsitellään maatalouden tulona myös…
Suomessa on hyvä kokoelma kansallispuistoja eri puolilla maata. Monet ovat olleet kansallispuistoina niin pitkään, että ihmisen toiminnasta metsiin ei juuri ole jälkeä. Niissä voi hyvin tutustua metsäluonnon monipuolisuuteen.
Mottikouluaikana kävimme Hyytiälässä kiertämässä aivan upean kierroksen suoalueella, joissa oli luonnontilassa erilaisia suotyyppejä. Eos onko tuota enää olemassa, ja voiko sinne kuka tahansa mennä.
Kyllähan metsapalon jälkeen voi olla mäntyä ja lehtipuita kuten maanmuokkauksen jalleen uudisalallakin. Mutta kun mennään muutama kymmenen vuotta eteenpäin, niin lehtipuut on vähentyneet, lopulta männikkökin kuusettuu jos on sopiva maapohja.
Timppa on oikeassa kun kirjoittaa että sekametsä jossa on samankokoisia mäntyjä, kuusia ja koivuja on ihmisen toiminan tulos. Sekametsissä on se ominaisuus, etta jotkut puulajit ovat väistyvia ja jos niita halutaan pitää mukana toimitaan tavallaan luontoa vastaan.
Esim FSC:ssa on 10 % lehtipuuosuus vaatimuksena koko kiertoajan. Luonnon mukaista olisi, jos aluksi olis vaikka enempi lehtipuuta jota sitten jatkossa kasvatushakkuissa vähennetään. Oltaisiin lähempänä sitä miten luonto itsekin toimii.
Käsittääkseni MML:n palvelusta saa maksua vastaan myös muiden kuin omien kiinteistöjen tiedot. Maksu on (ollut) jotakin 14 e / todistus.
Männynversosurma voi kanssa olla kyseessä jos ei löydy juurikäävän itiöemiä. 80-luvulla Keski-Suomessa Rosenlewin mailla sitä esiintyi laajemmin, mutta eihän sieni sinänsä ole mihinkään kadonnut, vaan voi sopivissa olosuhteissa paikallisesti sairastuttaa puita ja puuryhmiä.
Joo ei sita ole omassa metsässä mitään järkeä turhia riskejä ottaa hankintahakkuussa juurikäävän suhteen.
Näyttää olevan kirkasta ainetta toi AdBlue.
@pihkatappi, oletko kayttanyt jotakin väriainetta seassa ? Pitäis olla semmonen aine jonka sais kohtuudella pestyä käsistä ja vaatteistaOnkohan keskustelupalstalaisila tietoa miten juurikäävän itiötuotanto menee talvilepoon kun lämpötila on ensin niukasti pakkasen puolella joitakin päivia ja sitten tuleekin lauha jakso. Alkaako itiötuotanto uudestaan kelin lauhduttua.
Nyt on semmoset kelit tulossa. Raivaustyölle mitä parhain hetki kun päivä vielä pitkä ja maa lumeton.
Vuokilan kirjassa käsitellään myös harvennuksen voimakkuutta. Suora lainaus:
”Voimakas harventaminen tarjoaa jäljelle jääville puille etenkin hoitovaiheessa selvästi parantuneet kehitysedellytykset. Lievät, näpertelevät harvennukset eivät sitä tee, vaan niiden puustoa elvyttävä vaikutus on vähäinen”.
Siinä oppilaitoksessa jossa aikanaan kävin mottikoulun oli Tehdaspuun metsänhoidossa työskennellyt mies opettajana. Muistiini jäi hyvin kuinka hän hyvin perusteli (kuten jätkäkin edellä) miten Enso-Gutzeitin 2500 kpl/ha taloudellisesti huono jos pidetään kiinni siitä että latvukset eivät pääse supistumaan.
Joo, moottorisahatyönä minäkin harvensin isot alat ensiharvennusta. Siinä oli tavallaan ’etu’ että ei tarvinnut isoja painavia pölkkyjä siirrellä jos poistettavat puut oli pieniä. Enemmän tuli kiinnitetyä huomiota kuinka monta hehtaaria sai tehtyä, ei niinkään motteihin.
Nyt toi juurikääpä pilasi senkin ilon. Sulan maan aikaan ei passaa tehda, talvella suurin ongelma on kun tiet menee tukkoon.