Käyttäjän e-salo kirjoittamat vastaukset
-
Semmosta kehonhuoltotyyppista liikuntaa kannattaa harrastaa päivittäin vaikka aamuin illoin muutama minuutti. Kovemman treenin tai metsätyön lisäksi.
Ihmisen pitäis myös roikkua tangossa päivittäin muutama minuutti, varsinkin jos päivittäin tekee työtä koneen ohjaamossa.
Kyllä paikoitellen siemenestä syntynyt mänty jopa kasvaa istutuskuusten ohi, itselläkin muutama tapaus. Kohteesta riippuen olen voinut sitten taimikonhoidossa toimia jomman kumman hyväksi.
Metsägroup näyttää suosivan männyn kylvöä istutuskuusikon sekaan. UPM ja SE on enempi luontaisen koivun kannalla.
Menee valtakunnan tasolla puulajisuhteet vinoon jos MT:llä ei mäntyä kasvatettaisi. Kuivahkojen kankaiden ja sitä huonompien kasvupaikkojen puuntuottokyky on niin pieni, etta jos pelkästään niillä kasvatetaan mäntyä, niin se ei riitä
Istutus on MT:lla ainoa tapa saada männikkö aikaiseksi. Voihan toki kylvää/istuttaa mäntyä sekapuuksi istutuskuusten sekaan.
Niinhän se on ollut julkisella puolella että ketään ei irtisanota kun työt menee alta. Yksityisellä puolen toimitaan toisin. Vaikea on sotessakin saada aikaan säästöjä.
Niin taisi olla.
Tulossa oleva mullistus voi olla samaa luokkaa mitä nähtiin pankkialalla aikanaan kun siirryttiin sähköisiin palveluihin.
Toi uutinen käsitteli kokonaista sote-aluetta.
Yksityisissä lääkärifirmoissa taitavat laakarit itse naputella kertomukset.
Jossakin uutisessa kerrottiin, että jollakin sote alueella otetaan käyttöön tekoälyyn pohjautuva puheentunnistusmenetelmä, joka tuottaa valmista tekstiä lääkäreiden sanelusta. Tekstinkäsittelijät (63 kpl) menettävät työnsä.
Ei kaikkea tekoälykään voi tehdä, mutta tuosta huomaa, että informaatioalan ammateissakin on sellaisia jotka tekoälyllä voi korvata. Aloitus yleensä helpoimmasta päästä.
On monen firman lapuissa aikoinaan ollut mo:n nimikin. Siitä on kuitenkin luovuttiin paljon ennen GDPR-asetusta.
Toi jalostusasteen nosto ratkaisuksi olis toki hyva, mutta ei niin yksioikoinen.
Jos jalostusastetta nostetaan, niin se tietaa lopputuotteeseen Suomessa enempi rukkasenjalkia, eika kilpailukyky oo kaikessa kovin hyva. Lopputulos voi menna miinukselle.
Sekin pitaa ottaa huomioon, etta kuluttajat vientimaissa ostaa mieluusti kotimaaassaan tehtyja lopputuoteita.
On varmaan kasitellyt siina vaiheessa kun on saanut halkoja koivuista ja ehka mannyista joitakin hyotypuita. Taimikon- ja nuorenmetsanhoitoa ei kummiskaan ole tehty eika sekametsärakenteeseen tietoisesti pyritty. Aikalailla sama sukkessio kuin Timpan referenssimännikössä.
Saarissa koivu- ja mäntytukin laatu on myos ollut hyva.