Käyttäjän derHorst kirjoittamat vastaukset
-
Olen parin edellisen kanssa samaa mieltä, että päätöksenteon metsätaloudessa pitää perustua tietoon ja omiin johtopäätöksiin. Tapion vahvuus on puuntuottamisen perinteissä, kyllä niillä motteja syntyy. Oman päätöksenteon vahvuus piilee siinä, että perehtyy oletuksiin suositusten takana ja testaa, millä oletusarvojen muutoksilla suositukset muuttuvat positiivisesta negatiiviseen, vaikka sitten kannattavuusnäkökulmasta. Sitten aletaan olla tilanteessa, jossa voidaan ajatella päätöksenteon taustalla olevan myös harkintaa kopioidun käytösmallin sijasta.
Tuo ei siis ole kannanotto minkään tyylin metsänkasvatususkon puolesta.
Tuossa monimuotoisuuskeskustelussa korostuu vähän turhaan nuo rosentit. Ne kannattaisi ymmärtää jonkinlaisina utopian tavoitelukuina, jotka tuskin koskaan toteutuuvat. Enemmän kannattaisi kuunnella sitä signaalia, jota noihin liittyy. Metsätalous saa enenevässä määrin kritiikkiä monimuotoisuuden laiminlyönnnistä ja kyllä siinä tietty pointtinsa on. Tuossa kannattaisi olla Suomessa paremmin kärryllä eli monimuotoisuuden ja talouskäytön yhdistämisessä paremmin. Silloin ei EU huutelisi niin kiivaasti. Sertifikaatti (pefc) on laadittu siihen malliin, että vaikea sitä on rikkoakaan.
Katselin illan a-studiota. Hassi veteli täyttä bullshittia siitä, että taksonomia jäisi jotenkin vapaaehtoiseksi. Sanoisin vapaaehtoiseksi pakoksi. Mutta Hassi kyllä argumentoi asiansa hyvin, se pitää antaa vanhalle politikolle tunnustuksena. Sen sijaan Mäkihakola ja Kalmari olivat esiintyjinä aika surkeita. Tunteen palolla asian vierestä. Paremmat esiintyjät kepun pitää saada telkkariin, jos haluavat uskottavia olla.
Niin joo. Onhan sieltä se biodiversiteettistrategia EUsta vielä tulossa. Josko siinä sitten seuraava mittelö noiden kesken. Siellä ne suojeluprosentit muuten vasta on käsittelyssä.
No nythän se hallitus näyttää asettuneen taksonomiaa vastustavien puolelle. Eli mitä tästä opimme? Turhia hötkyilemättä nukkuu yönsä paremmin. Tosin tiedä sitten, onko tuolla Suomen kannalta mitään merkitystä asiassa.
Oliskohan tuo ensimmäinen onnistuminen kepulta hallituskaudella? Ja mitähän vihreät saa tästä vastineeksi?
Ranelle vaan sen verran, että yritin tuossa edellä ihan rautalangalla avatakin, että kaikki ilmoille heitetyt luvut eivät välttämättä ole mitä niiden väitetään olevan. Tai niihin ei kannata suhtautua hirveällä tunteenpalolla ennen kuin on selvitellyt ihan oman ajattelun kautta taustoja niiden takana. Ilmeisesti epäonnistuin.
Piti nyt vielä guuglettaa tuota Päijät-Hämettä. Pinta-ala 625000 ha, josta metsää 70 % eli ehkä reilut 400 000 ha. 5000 e/ha antaisi monimuotoisuuden kustannukseksi parisen miljardia. Kymppitonnilla neljä miljardia. Jokainen voi mielessään pyöritellä, miten realistisista luvuista puhutaan. Noillahan saisi viisikko kuitattua parin kuukauden – puolen vuoden valtionvelat… Siinä valossa MTKn koko maan 12 mrd voisi olla realistisempi, mutta todennäköisesti väärä sekin.
Lukuja on siis helppo heitellä. Kun niitä vähän pohtii, niin voihan aueta toisenlaisiakin näkemyksiä. 5000-10000 e/ha on älytön siinäkin mielessä, että tuossa Päijät-Hämeen metsäpinta-alassa on paljon sellaista, josta ei ikinä kuitata päätehakkuullakaan tuollaista summaa. Eli vaikka joku luku on kirjoitettu, niin se ei välttämättä ole totta. Näissä viljellään usein isoja lukuja, mutta ne pitää suhteuttaa viitekehykseensä.
En osaa Visakallolle sanoa, paljonko monimuotoisuuskustannukset tähän saakka olisivat Päijät-Hämeessä olleet, mutta eivät ainakaan 5000-10000 e/ha. Nykykustannukset tulevat lainsäädännöstä, jossa korvauselementtejä valtion puolelta, ja sitten sertifioinnista, jotka puolestaan ovat markkinaehtoisia. Markkinat hoitanevat ne, kun on edunvalvontaakin, eikös vain:)
Sitten taas noihin suojeluprosentteihin odottelisin ihan rauhassa virallista mittausta. Nyt on roiskittu 10-20-30 %, mutta ymmärtääkseni mikään noista ei ole ulkoa annettuja tiukan suojelun lukuja. Maailma ei ole tainnut kaatua yhteenkään EU-päätökseen eikä kaadu tähänkään. Ei edes suomalainen metsätalous.
Käsi ylös se, joka tietää puheena olevasta taksonomiasta niin paljon, että pystyy keskustelemaan siitä objektiivisesti. Ei nouse ainakaan omani. Nythän tuo MTKn propaganda uppoaa metsänomistajiin kuin kasvisruoka vihreiden puolukokousedustajiin. Jos luku 12 Mrd euroa olisi oikein, niin se tarkoittaisi 600 euroa / ha keskimäärin Suomen 20 miljoonalle metsähehtaarille. Puolet istutuskuusikon hinnasta, joka ei kuulemma ole investointi, vaan vuosikulu eikä edes paljon. Taannoin joku valopää mhy-ihminen esitti monimuotoisuuden kustannuksiksi Päijät-Hämeessä nykyisellään 5000-10000 e/ha, joka palstalla nyökyteltiin todeksi. Tuohan menee siis marginaaleihin ainakin tuossa maakunnassa.
Mutta vakavasti ottaen kun mitään virallista ei ole julkaistu, niin omaa harkintaa käyttävä ihminen ei hirveästi näistä huhuista perusta. Onhan meillä tutkijoitakin palstalla, joille tuo varsin pitäisi olla selvää. Taustalla väitteessä ’eu ei saa puuttua Suomen metsätalouteen’ on vahvasti myös valtapoliittinen elementti. Olisihan tuo aika tuhoisaa mm. pefc:lle (säännöt uusiksi), joka taas on yksi mhy:n perusfundamenteista. Mhy taas on tärkeä MTKlle vallankäytön elementtinä. MMMlle tuo on vähintään noloa, jos ulkopuolinen taho pystyisi osoittamaan Suomen metsätalouden kestämättömäksi, vaikka vuosikymmenet on toista väitetty. Teollisuus ei ole ymmärtääkseni hirveästi älähtänyt, heille tämä taitaa olla kilpailuetu. EK näkee taksonomian ainakin omien sivustojensa mukaan mahdollisuutena.
Eli asioilla on monta puolta. Kannattaa etsiä ja odotella faktat ja tehdä omat johtopäätökset sen jälkeen. Ettei mene ihan tunnekuohunnan roiskimiseksi.
En tajunnut nyt ihan tuota Annelin kommenttia. Ensiharvennuksesta säästyneet puut toki jatkavat kasvuaa. Osa seuraavaan harvennukseen saakka ja osa päätehakkuuseen. Aikaa noihin seuraaviin hakkuisiin vaan kuluu taas vuosikymmeniä, kakkosharvennukseen ehkä 10-20 vuotta ja päätehakkuuseen toinen mokoma kasvupaikasta ja tiheydestä riippuen.
Mutta kun aika siitä istutusinvestoinnista karkaa yhä pidemmäs, niin muussa kuin nollakoron maailmassa tulevaisuuden tulo muuttuu nykyrahassa arvioituna yhä pienemmäksi. Pitkän ajan päästä nykyhetkeen diskontatut tuotot ovat hämmästyttävän matalia. Periaatteessa maapohjan arvo kuvastaa nollasta lähdettynä kiertoajan nykyarvoa. Satasista hehtaarilla silloin puhutaan.
Jos taas ajatellaan keskimääräiseksi kieroajan tuotto-odotukseksi vaikka yleisesti käytetty 3-4 prosenttia, niin silloin odotetaan puun reaalihinnan pitävän koko kiertoajan. Onko pitänyt, no ei ole. Onko näköpiirissä vaikka kuitupuun kertaluokkainen hinnannousu tällä markkinarakenteella, no ei ole?
Kaikki tuo haastaa kaikki todella pitkän takaisinmaksuajan investoinnit, kuten istutuksen. Näistä saa ja pitää olla eri mieltä, mutta näin itse asioita pyörittelen. Ja kohta joku kommentoi, että myy metsät pois. En myy, vaan pyrin löytämään ratkaisua tähän haasteeseen.