Käyttäjän derHorst kirjoittamat vastaukset
-
Ja edelliseen, kun korko nousee, niin voi olla aika hiljaista lisäsijoittajien suhteen. Sitten täytyy realisoida omaisuutta tavalla tai toisella. Helppo tapa on ylihakkuut (kaikki mitä lähtee, kun metsälakikaan ei enää kiellä) tai sitten pohijien myynti (ei taida saada maksettua hintaa takaisin). Mutta edelleen rahastoyhtiö tienaa!
Rahastoyhtiön bisnes on myydä rahastoja. Jos se on metsään sijoittava rahasto ja sillä on säännöt esim. max. käteisen rahan määrästä, niin sittenhän sen täytyy ostaa lisää metsää. Hinnasta riippumatta. Aina täytyy muistaa, että eri taho omistaa metsät ja eri taho hallinnoi rahastoa. Hallinnoivalla ei ole varsinaisesti riskiä, vaan tuotto juoksee aina. Rahasto-osuuksien omistajat maksavat. Homma vähän sama kuin vanhassa Kummeli-sketsissä: ’Artisti maksaa*
Suurin syy huonolle / hiipuvalle metsänhoidolle on heikko kannattavuus. Jos muut sijoituskohteet tuottavat paremmin, niin pääoma ja mielenkiinto kohdistuu niihin. Tätä toki tukee kaupungistuminen ja ihmisten vieraantuminen maaseudusta.
Jättämällä uudistuksen tekemättä tai luottamalla luontaiseen uudistukseen ja myymällä pohjat pois, voi joku tehdä itse asiassa taloudellisesta näkökulmasta ihan järkevän peliliikkeen. Jos näkemys on se, että istutusinvestointi ei tuota halutulla korkokannalla, ja samaan aikaan laskutaidottomat ovat valmiita maksamaan taimikoista / uuditusalasta paljon, niin järkeväähän tuo on. Sitten investointi tuottavampiin kohteisiin.
Eiköhän sitä ole nyt puun huippuhinnat nähty tässä nousupiikissä. Vähän sama kuin bensan mittarihinnassa: öljyn hinnan nousu siirtyy hintoihin heti, mutta laskussa myydään ensin vanhoja varastoja.
Surkea on puuntuottajan asema. Teollisuus tulee lobbaamaan rajusti mahdollisia kilpailijoita (uusia sellutehtaita) vastaan mm. ilmastokysymyksellä. Aina syyt tarpeen mukaan.
Tässä kuitupuun hinnassa ei taida auttaa kuin vienti isossa mittakaavassa. Ehkä joskus päästään balttien kanssa ruotsalaisten ja keskieurooppalaisten reserviksi ja saadaan aina hetkellisesti hyvää hintaa.
Tarkistelkaa rahaston kulut ja verratkaa metsän keskimääräiseen tuottoon. Johtopäätöksen ei pitäisi olla vaikea.
Kyllä lakisääteisistä velvoitteista täytyy huolehtia, mutta eläkemaksu kuuluisi vain työn osalta tässä. Mitä tekemistä hehtaareilla on? Jos omistat kasvatusmetsää, niin eipä tuolla taida töitä kauheasti olla. Taimikot erikseen. Iso periaatteellinen kysymys.
Jos laki ollut voimassa vuosituhannen alusta, niin miksi isompien ikäluokkien maksujen kanssa vitkuteltiin? Kassavajetta paikataan pienillä ikäluokilla. Kyllä tällä tulee olemaan iso merkitys kaupunkilaisten metsänomistushalukkuuteen.
Jean S edellä kiteyttikin omat ajatukseni. Itseni pitäisi maksaa tuota noin 30 vuotta. Maksan kuitenkin työeläkemaksua palkkatyötä ja vähän joskus yeliäkin. Miksi kolmas maksu metsätiloista, jotka on hankittu sijoituksena turvaamaan tulevaa eläkeaikaa?
En tämän ikäluokan edustajien tavoin kauheasti usko eläkejärjestelmän kestävyyteen. Maksuja menee, mutta tuskin edes nykyisenkaltaista vastinetta noille rahoille saa: eläkeikään tulevia on vain niin paljon ennen omaa vuoroa. Tuon takia olen varautunut pikku hiljaa asunto-, metsä- ja osakesijoituksilla. Siis sijoituksilla.
Kun myel perustuu pinta-alaan, niin eihän siinä ole järkeä, jos metsässä ei työskentele. Ei minkäännäköistä. Jean S:n vertaus muihin sijoitusmuotoihin oli osuva. Tuon takia metsäomaisuutta tulee järjestellä niin, että maksuvelvollisuudesta pääsee. Onneksi sen sentään on helppoa. Kustannuksena tuota pidän, koska en usko saavani sieltä mitään koskaan takaisin. Pystyn tekemään maksun määrällä merkittävästi korkeampaa tuottoa toisaalla.