Käyttäjän derHorst kirjoittamat vastaukset
-
Suurin syy huonolle / hiipuvalle metsänhoidolle on heikko kannattavuus. Jos muut sijoituskohteet tuottavat paremmin, niin pääoma ja mielenkiinto kohdistuu niihin. Tätä toki tukee kaupungistuminen ja ihmisten vieraantuminen maaseudusta.
Jättämällä uudistuksen tekemättä tai luottamalla luontaiseen uudistukseen ja myymällä pohjat pois, voi joku tehdä itse asiassa taloudellisesta näkökulmasta ihan järkevän peliliikkeen. Jos näkemys on se, että istutusinvestointi ei tuota halutulla korkokannalla, ja samaan aikaan laskutaidottomat ovat valmiita maksamaan taimikoista / uuditusalasta paljon, niin järkeväähän tuo on. Sitten investointi tuottavampiin kohteisiin.
Eiköhän sitä ole nyt puun huippuhinnat nähty tässä nousupiikissä. Vähän sama kuin bensan mittarihinnassa: öljyn hinnan nousu siirtyy hintoihin heti, mutta laskussa myydään ensin vanhoja varastoja.
Surkea on puuntuottajan asema. Teollisuus tulee lobbaamaan rajusti mahdollisia kilpailijoita (uusia sellutehtaita) vastaan mm. ilmastokysymyksellä. Aina syyt tarpeen mukaan.
Tässä kuitupuun hinnassa ei taida auttaa kuin vienti isossa mittakaavassa. Ehkä joskus päästään balttien kanssa ruotsalaisten ja keskieurooppalaisten reserviksi ja saadaan aina hetkellisesti hyvää hintaa.
Tarkistelkaa rahaston kulut ja verratkaa metsän keskimääräiseen tuottoon. Johtopäätöksen ei pitäisi olla vaikea.
Kyllä lakisääteisistä velvoitteista täytyy huolehtia, mutta eläkemaksu kuuluisi vain työn osalta tässä. Mitä tekemistä hehtaareilla on? Jos omistat kasvatusmetsää, niin eipä tuolla taida töitä kauheasti olla. Taimikot erikseen. Iso periaatteellinen kysymys.
Jos laki ollut voimassa vuosituhannen alusta, niin miksi isompien ikäluokkien maksujen kanssa vitkuteltiin? Kassavajetta paikataan pienillä ikäluokilla. Kyllä tällä tulee olemaan iso merkitys kaupunkilaisten metsänomistushalukkuuteen.
Jean S edellä kiteyttikin omat ajatukseni. Itseni pitäisi maksaa tuota noin 30 vuotta. Maksan kuitenkin työeläkemaksua palkkatyötä ja vähän joskus yeliäkin. Miksi kolmas maksu metsätiloista, jotka on hankittu sijoituksena turvaamaan tulevaa eläkeaikaa?
En tämän ikäluokan edustajien tavoin kauheasti usko eläkejärjestelmän kestävyyteen. Maksuja menee, mutta tuskin edes nykyisenkaltaista vastinetta noille rahoille saa: eläkeikään tulevia on vain niin paljon ennen omaa vuoroa. Tuon takia olen varautunut pikku hiljaa asunto-, metsä- ja osakesijoituksilla. Siis sijoituksilla.
Kun myel perustuu pinta-alaan, niin eihän siinä ole järkeä, jos metsässä ei työskentele. Ei minkäännäköistä. Jean S:n vertaus muihin sijoitusmuotoihin oli osuva. Tuon takia metsäomaisuutta tulee järjestellä niin, että maksuvelvollisuudesta pääsee. Onneksi sen sentään on helppoa. Kustannuksena tuota pidän, koska en usko saavani sieltä mitään koskaan takaisin. Pystyn tekemään maksun määrällä merkittävästi korkeampaa tuottoa toisaalla.
Veikkaisin tämän lisäävän erilaisia omistusjärjestelyjä. Isoja tiloja yhtiöitetään, pienempiä siirretään sopivasti seuraaville sukupolville ja jotakin myydäänkin. Ihminen on kekseliäs, kun kustannuksia halutaan pienentää. Joka tapauksessa tulee vähentämään metsän kiinnostavuutta sellaisten henkilöiden sijoituskohteena, jotka hoitavat eläkkeensä jotakin muuta kautta.
Kun metsänhoitomaksusta päästiin, niin sitten tämä. Kyllä metsänomistajatkin tarvitsisivat jonkun edunvalvojan.
Tässä hommassa on nyt kolme pointtia kuin entisellä pääministerillä, joita ei lausuta ääneen tai ihmetyttää:
1. Maanviljelijöiden kappalemäärä on vähentynyt rajusti ja laskusuunta jatkunee. Isot tilat alkavat olla osakeyhtiöitä. Tämä aiheuttaa katoa myel-maksujen maksajissa ja lisää maksajia pitäisi realisoituville eläkkeille saada. MTKn metsäpuolen jäsenet ovat hyvä maksajan jatke.
2. Valtiovarainministeriössä lasketaan euroja tarkkaan. Valtion osuutta maatalouden eläkemaksajana ei haluta lisätä. Ja onhan tuo valtion maksuosuus yhdenlainen maataloustuki historian havinoista, joten täyttäneekö EU-aikana ihan kaikkia taiteen sääntöjä. Jos valtio ei laita rahaa lisää, niin isoja ongelmia tulevaisuudessa.
3. Metsää pidetään verotuksen puolella sijoituksena. Siksi pääoma- eikä esim. yritysverotus. Myel-maksu ei pidäkään metsää sijoituksena, vaan työpaikkana. Koettaisivat nyt päättää.
Tosiasia on, että eläkevakuutusyhtiöllä on kulunsa. Ja ne eivät ole ihan pienet. Sama raha kuin eläkemaksuihin menee, tuottaa kansainvälisessä indeksirahastossa pienillä kuluilla takuulla enemmän. Palkansaajalle tai yel-maksua maksavalle myelilstä ei hyötyä ole, varsinkaan progressiivisesta verotuksesta johtuen. Ja muistetaan myös se, että valtio ei ole verotuksen sääntöjen jatkuvan muuttamisen takia se kaikista luotettavin osapuoli näissä eläkevakuutusasioissa.
Ei jatkoon.