Käyttäjän derHorst kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 274)
  • derHorst

    Kaipa tässä konkurssissa näkyy aikojen muuttuminen. Siinä missä 1970-80-luvuilla tienteot ja ojitukset olivat uskoa puunkasvatuksen tulevaisuuteen (tai aluepolitiikkaa valtion varoin), niin tänä päivänä puun reaalihinnan kehitys on tuon uskon tappanut. Edes valtio ei usko noihin toimiin, jos ja kun on kunnostusojituksen tuet lopettamassa tulevissa tukikaavailuissaan.

    Sanoisin näin, että kunnostusojitusten kannattavuus on heikko näillä puunhinnoilla yhdistettynä haastaviin korjuuolosuhteisiin pehmeillä mailla. Ei se siitä miksikään muutu, päinvastoin ilmaston lämpeneminen lyö lisää kapuloita rattaisiin lyhyempien talvien myötä.

    Tienteossa sama juttu. Uusia teitä ei määräänsä enempää tarvita ja olemassa olevia on korjattu liian kalliilla. Ympärivuotiseen korjuuseen pitää saada myös puun ostajat maksumieheksi, muuten jäävät talviteiksi yhä suuremmilta osin.

    Mutta kyllä tuolla vielä pienempimuotoiselle yritystoiminnalle tilaa jää. Vähemmän suunnittelua ja enmmän tekemistä. Ja tilaajan näkökulmasta kustannustehokkaasti. Mikään yksityinen firma ei kestä vanhan viraston toimintakulttuuria ja toimintarakennetta, joten siinä mielessä konkurssi ei ollut yllätys.

    derHorst

    Alkuperäiseen kysymykseen. Ehdottomasti lenkki, helpottaa lopulta käyttöä myös maanomistajalla. Vanhemmilla äijillä ei enää pää käänny eikä hahmotuskyky toimi, joten on helpompi pyöräyttää corolla lenkissä ympäri. Ja noita vanhempia setämiehiä valtaosa metsänomistajista on.

    derHorst

    Eikö tuolla Puukin perustelulla taimikonhoito tulisi tehtyä ilman tukeakin: suuremmat hakkuutulot tulevaisuudessa? Aivan turha turha kuluerä yhteiskunnalle. Oikeassa markkinataloudessa raivaus / raivaamattomuus näkyisi markkinatoimijoiden käyttäyttymisenä eli ensiharvennuspuun hinnassa. Kemera vääristää kuitupuun hintaa. Kun kuitupuuta kuitenkin tarvitaan, niin kemeralla vähennetään kilpailua kuitupuumarkkinassa, ehkä juuri laskevasti siellä kysytyimmässä päässä.

    derHorst

    Reilut 10 vuotta sitten oli muistaakseni Valtiootalouden tarkastusviraston raportti, jonka mukaan yli puolet kemera-tuesta jäi silloisille organisaatioille (lähinnä metsäkeskus ja mhy:t) ja vajaa puolet osui maaliin itse työkohteille. Sittemmin maksatussääntöjä lienee muutettu, mutta osa kemerasta on tukea organisaatioille.

    Toisaalta noin puolet taimikonhoidoista on kemera-tuettuja. Eli ns. suoraselkäisiä metsänomistajia on noin puolet. Toki täytyy muistaa, etteivät firmat kemeraa saa.

    Kyllähän tilanne on se, että valtiolla ei ole rahapulaa, jos sillä on varaa tukea tuottavaksi väitettyä toimintaa. Tuohon luokkaan menee kemera, iso nippu yritystukia ja muita tukia. Isolle remontille olisi tarvetta. Poliittisesti tuo tosin on mahdotonta, koska poliitikoille tuet ovat mukava kannatusta nostava työkalu. Mutta suoraselkäistä olisi olla kovin paljon arvostelematta yhteiskunnan muita tukia, jos itse kuittaa kemeraa eli maksattaa taimikonhoidon yhteiskunnalla. Tätä mieltä olen vahvasti ja sitä täysin noudattanutkin.

    derHorst

    Taimikonhoitoja ei pitäisi tukea yhtään, koska ne ovat metsänkasvatuksen ydinhommaa. Toimivassa markkinassa työn palkka näkyisi kuitupuun hinnassa.

    Jotenkin ymmärrän yhteishankkeiden edistämisen tukemisen ja luonnonhoidon tuet.

    derHorst

    No onpa luontovihamielistä asennetta. On tuossa monimuotoisuudessa kuitenkin yhteiskunnallista ulottuvuuttakin,

    derHorst

    Nopealla lukaisulla ketjusta voi tehdä seuraavan tiivitelmän(?):

    – hcv-kartoitus meni pahasti reisille, toimintatapaa pidetään vääränä ja epäillään käytettävän metsänomistajia vastaan

    – ekologista elementeistä ei metsätaloudessa juuri piitata, vaan talous ratkaisee, ainakin jos palstaa on uskominen

    – valtiolla, ilmeisesti syken osallistumisen vuoksi, epäillään olevan joku vastuu tässä

    – pefc ei juuri ekologiaa huomioi, ostajan fsc-velvoitteista voi päästä korjaamalla lahopuun ensin energiapuuksi

    Itse toteaisin, vielä sen, että firman miehet eivät taida tänä päivänä kovin innokkaasti maastoutua, ainakaan kolmen suurimman, joten paikkatietoa suositaan. Mikä kerran on paikkatiedossa, on aina paikkatiedossa. Väärällä analyysilla saa paljon haittaa aikaiseksi, vaikka alun perin asiassa olisi jotakin ajatusta ollutkin (tunnistaa ekologisesti herkimmät paikat).

    derHorst

    Joku haastaa jo valtiota oikeuteen. Eikös tämän selvityksen tilannut Metsäteollisuus ry ja tehnyt Tapio? Taloudellisen hyödyn FSCstä kerää teollisuus. Miksi valtion pitäisi olla markkinaehtoisessa toiminnassa maksajan paikalla?

    Selvitys on susip*ska, ei siitä mihinkään pääse. Mutta ei se valtio ole kaikkeen syyllinen…

    derHorst

    Meillä on Puukin kanssa sitten erilainen Finlexi. Laissa metsätuhojen torjunnasta (1087/2013) metsällä määrittelyn mukaan tarkoitetaan aluetta jossa sovelletaan metsälakia (1093/1996). Ja siihen päälle erikseen mainitut terminaalit, välivarastot jne. Metsälakia ei taas sovelleta sen 2 §ssä mainituilla kohteilla, joten mm. luonnonsuojelulain nojalla perustetut luonnonsuojelualueet ovat ulkopuolella. Se, että mitä Puuki tarkoittaa metso-kohteilla ja naturoilla omissa määrittelyissään on eri juttu, mutta jos nuo ovat luonnonsuojelulain nojalla suojeltuja, niin eihän niitä metsätuholaki koske. Ja on siellä pitkä liuta muitakin kohteita 2§ssä.

    derHorst

    Ötökkalaki on siis voimassa siellä missä metsälakikin. Luonnonsuojelulain nojalla perustetulla suojelualueella ei ole voimassa metsälaki eikä myös ötökkälaki. Kannattaa tosiaan kysellä niistä viranomaisista noita tulkintoja.

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 274)