Käyttäjän derHorst kirjoittamat vastaukset
-
Mutta eikös tässä kohtaa yksi ajatus ole täyttynyt, kun ihmiset alkavat pohtia vaihtoehtoja tai tehdä omia laskelmiaan? Silloinhan päätöksenteko saa uusia ihan ulottuvuuksia, vaikka mikään itse toiminnassa ei muuttuisi.
Tapion laskelmissa on vuosien saatossa ollut kyllä aika paljon ’elinkeinopoliittista’ paatosta taustalla. Niitähän on ruvettu tekemään aikana, jolloin selluteollisuutta maahan luotiin. Metsänomistajan päätöksentekoon laadittuja yksinkertaisia apuvälineitä ei ole jostakin syytä haluttu suuremmin julkaista. Aika helppo olisi sellainen näin tietokoneaikana tehdä jonkun edunvalvontaorganisaation toimesta. Se vaan saattaisi ainakin karummilla kohteilla vaikuttaa negatiivisesti jonkin busineksiin, niin ei niistä kannata meteliä pitää. Ainakaan siihen asti kun metsänomistajat ovat suuressa mittakaavassa tyytyväisiä kuusenistutuksen tuottamiin lopputuloksiin.
derHorst 22.10.2021, 08:40Kurjelle: Ei siitä puutu avohakkuutulo, kun sille saat saman tuoton toisaalla, teit metsänuudistusinvestointia tai et. Nyt siis tarkastellaan investoinnin tuottoa.
Keinollisen metsänuudistuksen voisi puolestaan pitää avohakkuun kuluna, niinkuin jotkut asian täälläkin näkevät, vain silloin kun metsälaki edellyttäisi istutusta. Nythän näin ei ole. Sellainen tilanne saattoi vallita vakuustalletuksien aikaan, mutta ei enää vuosikymmeniin.
derHorst 22.10.2021, 08:13Keskustelijoilla tuntuu ajatus harhautuvan metsänuudistusinvestoinnin kannattavuudesta metsämaan keskihintoihin ja poikkeuksellisen kasvaviin yksittäistapauksiin. Korko tuntuu olevan jo ajatuksena myrkkyä, mutta yritän kuitenkin.
Jos teet 1500 e/ha investoinnin ja vaadit investoinnille maltillisen 4 prosentin tuottovaatimuksen, niin arvot on helposti laskettavissa eri ajankohdissa. Mainitaan vielä, että tuolla neljällä prosentilla ei tehtäisi minkäänlaista yrityselämän investointia liian huonon kannattavuuden vuoksi. Otetaan tarkasteluun vaikka vuodet 30 (ensiharvennus), 45 (toinen harvennus) ja 60 (uudistus) investoinnin jälkeen.
30 vuoden päästä tuon kohteen arvon pitäisi olla 1500 x 1,04^30 = 1500 x 3,24 eli noin 4860 euroa. Yksittäisellä ensiharvennuksella hakattavalla puulla (100 litran keskikoolla) tehdään tuossa kohtaa tappiota, ellei puun reaalihinta ylitä 32,4 e/m3.
45 vuoden päästä tuon kohteen arvon pitäisi olla 1500 x 1,04^45 = 1500 x 5,84 eli noin 8760 euroa. Yksittäisellä harvennushakkuulla hakattavalla puulla aletaan päästä plussan puolelle, jos tuonne on tullut yhtään tukkipuuta. Kuitupuuosuus mennee tappiolla edelleen.
60 vuoden kohdilla arvon pitäisi olla 1500 x 1,04^60 = 1500 x 10,52 eli noin 15780 euroa, jotta haluttuun 4 % vuosituottoon päästään. Ehkä päästäänkin, aikaa siihen menee melkoisesti.
Laskelmissa voi jokaista muuttujaa muuttaa ja testata vaihtoehtoja. Nyt kuitenkin näyttäisi, että jokainen ensiharvennuksella hakattu istutustaimi tuottaa tappiota. Kaikki muut kustannukset, kuten taimikonhoidot vähentävät tulevia tuottoja, niitä ei esimerkissä ollut. Kakkosharvennuksella päästään todennäköisesti kuitenkin plussalle yksittäisenkin puun kohdalla.
Tästä voi kuitenkin päätellä jotakin edelleen. 1. Alkuinvestoinnin suuruus on aivan oleellinen kannattavuutta ajatellen 2. Korkokannan (=tuottovaatimuksen) nosto on myrkkyä 3. Kiertoaika on oleellinen. Jos kakkosharvennus tai uudistus myöhästyy vaikka parilla vuosikymmenellä, niin jälki on kannattavuusmielessä tuhoisaa.
Jotakin muutakin voi päätellä. Rehevimmille paikoille kannattaa panostaa keinolliseen uudistamiseen, mutta heikkotuottoisimmille ei. Taimikonhoidolla ja harvennusten oikea-aikaisuudella on aika oleellinen merkitys mm. kiertoajan pitämisessä kurissa. Puun reaalihinnan laskua, kuten viime vuosikymmeninä näyttää käyneen, ei laskelmat oikein sietäisi.
Mutta silti väitän, että Suomessa tehdään rankkoja yli-investointeja metsänuudistamisessa. Jotta tuon suuruutta voisi haarukoida, pitäisi tehdä vertailulaskelmat, mitä luontainen uudistaminen (esim. maata muokkaamalla) tai kokonaan uudistamatta jättäminen tuottaisi, sillä eivät nuokaan alueet puuttomiksi hakkuun jälkeen pysyvästi jää. Mutta jos näin ei tehdä, ja puhutaan istutusten absoluuttisesta kannattavuudesta tai sen kiertoilmaisuilla (hiilen sidonta, metsän keskimääräinen hinta, tulevien sukupolvien tulot jne.), niin toimitaan aivan mutu-tuntumalla ja uskomusten varassa. Mutta niinhän suomalaisessa metsätaloudessa on vuosikymmeniä tehty: uskottu, mitä virallinen totuus kertoo ajattelematta itse.
derHorst 21.10.2021, 19:42Taitaa syyllinen löytyä takana olevan talon asukkaista. Järvinäköalaa avattu.
derHorst 21.10.2021, 19:34Kyllä se raha taimikossa aikaa myöten katoaa, jos investoinnin tuotto jää jälkeen yleisestä inflaatiosta. Vaikka ylittää sen, investointi voi olla huonotuottoinen.
Uudistusinvestointia ei voi käsittää jo tehdyn hakkuun kustannukseksi, koska aina on mahdollisuus luontaiseen uudistamiseen.
derHorst 21.10.2021, 16:44Onko tuossa Seppo & Timppa varmoja, etteivät sekoita taloudellista tuottoa ja kuutiomääräistä tuotosta? Kuutiot ja eyrot eivät ole sama asia. Puun reaalihintakin on tullut alas kuin kivi sieltä 1960-luvulta.
derHorst 21.10.2021, 16:24Mitä pilkun viilaamista tuossa on? Jokainen tapauksensa on erilainen. Sen voi kyllä sanoa, että 1500 e/ha kustannus ei ole järkevillä korkokannoilla kannattava kuin ehkä joissakin etelän lehdoisssa. Noissa jonkun mainitsemia 350 m3/ha 28 vuodessa istutuskuusikoita ei vain kovin monella ole. Realistinen keskiarvo koko maahan tuon ikäiselle istutuskuusikolle lienee reippaasti alle puolet kuutioista.
Lisäksi kun todetaan, että puun reaalihinta ei tunnu pitävän suhteessa elinkustannuksiin tai palkkakustannuksiin, niin tuoton pitää olla sen erotuksen verran enemmän.
Muistetaan myös, että istutus- ja taimibusiness on sen verran perustavanlaatuista esim. mhy-organisaation olemassaolon kannalta, niin emme tule koskaan kuulemaan kovin kriittiseen sävyyn kirjoitettua kannanottoa istutusten kannattavuutta vastaan mhy-mtk-mmm-Luke-akselilta. Jokaisen on tehtävä pohdintansa itse. Toivottavasti kuitenkin ennen joka investointia jotakin harkintaa käytetään, suuntaan tai toiseen.
derHorst 21.10.2021, 15:48Metsän uudistaminen on investointi. Keinollista on verrattava luontaiseen ja laskemalla se onnistuu. Vaatii tosin korkolaskentaa ja rahan ajalista yhdenmukaistamista. Seppo tuolla aikaisemmin veteli eri vuosikymmenien eurot samanarvoisiksi, vähensi verot kuluista, mutta ei tuloista. Laskea voi monella tavlla, mutta kannattaa olla itselleen rehellinen. Annelinkaan ei noilla ajatuksilla kannata taloustieteilijäksi ryhtyä, vaan kääntyä vaikka Luken sen alan ammattilaisten puoleen.
derHorst 20.10.2021, 18:35En oikein ymmärrä, miksi vertailua tehdään viljelymetsätalouden ja jatkuvan kasvatuksen välillä, kun se pitäisi tehdäviljelyn ja luontaisen uudistuksen välillä. Tai hiilensidontaan, kun euroja tuolta varsin monen on tarkoitus irti saada. Tylyä korkolaskua se on, kun vaihtoehtoja vertaillaan.
derHorst 20.10.2021, 14:54Homma kannattaa sillä tavoin, että koneen saa tuntilaskutushommiin ja töitä on riittävästi. Työn tilaajalle / maksajalle homman pitää olla jotakin kautta perusteltavissa, jotta töitä ylipäätään olisi. Selvää lienee se, että pienkoneella ei pärjää nykyaikaiselle korjuuketjulle tehokkuudessa. Mutta on pienkoneella puolensa mm. työn jäljen mukaan. Pienemmän pääoman ollessa kiinni työmaatkin voisivat olla merkittvästi pienempiä. En tyrmäisi ajatusta, mutta tilaajalle tulevan lisäarvon kautta tuota pitää miettiä eli mikä olisi sellainen asia, jos tilaaja olisi riittävän tuntihinnan maksamaan. On niitä kohteita varmasti olemassa, joissa jälki on euroja tärkeämpää.