Käyttäjän derHorst kirjoittamat vastaukset
-
Kaupoissa metsähehtaarin keskimääräinen hinta taitaa pyöriä neljässä tonnissa. Monimuotoisuuden hinta 5-10 te / ha?? Ilman sertivaatimuksia yms. hintako olisi 9-14 te? Jotakin rajaa pitäisi olla liiottelussakin, ettei mene koko uskottavuus. Tai sitten on pirun kalliita riistatiheiköitä.
’5000-10000 euroa hehtaarilta tappiota’ oli siis väite. Aika raju väite. Paljonko on keskimäärin päätehakkuutulo Suomessa? Nyt ei siis puhuta niistä palstan kasvattajakeisarin puumääristä. Siihen suhteutettuna aikamoinen osuus mhy-miehen mielestä. Nykyarvo vai joku tulevaisuuden euromäärä, ei täsmennetty. Ei ihme, että maanomistaja kieltää kannattavuuslaskelmat, jos lukuarvojen suuruuksienkin hahmottaminen on metsäammattilaisillekin vaikeaa.
Apli kuvaa edellä kesähakkuun teknisen onnistumisen. Siinä ei ole ongelmia, mutta tuon juurikääpäriskin hallinnassa on. Jokainen revennyt kanto, katkennut juuri tai telan kuorma pinta on riski paikka, joka jää maanomistajien kannettavaksi. Toinen juttu on käsittelyaineen toimivuus eri olosuhteissa. Aika hiljaa siitäkin ollaan. Ristiriitaista touhua, jos taimikonhoitoa pidetään riskinä tai hankintahakkuiden kantoja pitäisi lankkailla, mutta kesähakkuiden suhteen hymistellään. Liian iso pala nieltäväksi.
Kantokäsittelyä on yhdellä tavalla tämän päivän anekauppaa, jossa ostetaan hyvää omatuntoa. Vaikuttavuudesta ei ole mitään varmuutta eikä se juurikolhuihin voikaan vaikuttaa. Juurikääpäriskistä pitäisi saada erillinen korvaus, koska maanomistaja sen nyt kantaa omalla kustannuksellaan.
Hauskaa sinänsä että upm ilmoitti lopettelevansa havupuutaimikoiden raivaukset kesäaikaan, mutta kesähakkuiden kanssa menetellään toisin. Kummassakohan riski isompi? Veikkaan hakkuita, oli käsitelty tai ei.
Keskustelua viriää. Selvää lienee kuitenkin se, ettei valtaosa istutustaimikoista ole 28-vuotiaana kasvanut 350 mottiin, vaikka joku väittää sellaisen kasvattaneensakin (ja vähän harvennellutkin välillä). Totuus on paaaaljon pienemmissä kuutomäärissä. Laskelmilla on varsin helppo osoittaa, että jokainen ensiharvennuksella hakattu istustaimi on hukkainvestointi. Toisellakin harvennuksellakin siinä kintaalla. Pitäisikö taimilaatikon kyljessä olla varoitustarra heikosta tuotosta tupakka-askin tyyliin? Muuttaako Tapio suosituksiaan joskus metsänomistajien taloudellista intressiä vastaavaksi esim. istutustiheyksien suhteen?
Päätehakkuutulon tuoton vertaaminen uudistusinvestoinnin tuottoon on vähän sama asia kuin maanomistajien ansiotulojen vertailu. Niillä ei ole mitään tekemistä keskenään kun investoinnin kannattavuutta mittaillaan.
Onko kukaan koskaan nähnyt itsekseen uudistumatonta hakkuuaukeaa sanotaanko nyt vaikka Rovaniemen eteläpuolella? Tuntureilla voi olla. Peltoheittoja ei lasketa mukaan eikä sellaisia kohteita, jotka vaikka hirvieläimet pitävät käytännössä puuttomina. Itse en ole tähän päivään mennessä sellaiseen törmännyt. Yksi hirvieläinten paljaana pitämä on tullut vastaan ja sekin oli Suomenlahden saaressa.
Onko lakivelvoitteesta laistamista se, että uudistuksen jälkeen tulee sekametsä eivätkä puut ole ihan tarkassa rivissä? Mielestäni ei. Laki ei velvoita keinolliseen uudistamiseen millään tavalla. Luontaisessa uudistuksessa menetetään mm. kiertoajassa ja joissakin muissa asioissa, mutta säästetään alkupääomassa. Nämä ovat elementtejä joita kannattaa pyöritellä, jos kannattavuus on jossakin roolissa metsätalouden harjoittamisessa. Jos ei, niin ei kannata päätään vaivata noilla.
Ja taas se hiilensidonta. Maksaako joku teille hiilensidonnasta? Tai onko sellaista näköpiirissä? Valtio on sosialisoinut metsien hiilinielun itselleen kansainvälisissä laskelmissa, ei se tuloudu maanomistajalle.
Mutta eikös tässä kohtaa yksi ajatus ole täyttynyt, kun ihmiset alkavat pohtia vaihtoehtoja tai tehdä omia laskelmiaan? Silloinhan päätöksenteko saa uusia ihan ulottuvuuksia, vaikka mikään itse toiminnassa ei muuttuisi.
Tapion laskelmissa on vuosien saatossa ollut kyllä aika paljon ’elinkeinopoliittista’ paatosta taustalla. Niitähän on ruvettu tekemään aikana, jolloin selluteollisuutta maahan luotiin. Metsänomistajan päätöksentekoon laadittuja yksinkertaisia apuvälineitä ei ole jostakin syytä haluttu suuremmin julkaista. Aika helppo olisi sellainen näin tietokoneaikana tehdä jonkun edunvalvontaorganisaation toimesta. Se vaan saattaisi ainakin karummilla kohteilla vaikuttaa negatiivisesti jonkin busineksiin, niin ei niistä kannata meteliä pitää. Ainakaan siihen asti kun metsänomistajat ovat suuressa mittakaavassa tyytyväisiä kuusenistutuksen tuottamiin lopputuloksiin.
Kurjelle: Ei siitä puutu avohakkuutulo, kun sille saat saman tuoton toisaalla, teit metsänuudistusinvestointia tai et. Nyt siis tarkastellaan investoinnin tuottoa.
Keinollisen metsänuudistuksen voisi puolestaan pitää avohakkuun kuluna, niinkuin jotkut asian täälläkin näkevät, vain silloin kun metsälaki edellyttäisi istutusta. Nythän näin ei ole. Sellainen tilanne saattoi vallita vakuustalletuksien aikaan, mutta ei enää vuosikymmeniin.