Käyttäjän derHorst kirjoittamat vastaukset
-
Jos ostatte metsää lainarahalla, esim. edellä mainitulla korolla 12 kk euribor + 2,75 marginaali, niin mikä on tuotto-odotus sijoitukselle? Eikös tuo mene keskimääräisillä metsän tuotto-odotuksilla helposti pakkasen puolelle? Eli ei taida olla varsinaisesta sijoituksesta kyse tuollaisella rahan hinnalla.
Täytyy tätä keskustelua lukeneena todeta, että metsäalalle on hyvin vaikeaa katsoa asiaa oman kuplan ulkopuolelta. Nythän tässäkin viestiketjussa aletaan olla yksimielisiä siitä, että syy on jonkun muun kuin hakkuiden parissa touhunneiden.
Väittäisin, että Storalla ollaan tällä hetkellä eri mieltä. Tämä kohu on juuri sitä, mitä metsäalan toimija ei kaipaile. Vuosien panostukset ja vakuuttelut serteistä ja luonnon monimuotoisuuden huomioon ottamisesta pyyhitään kerralla Hukkajokeen. Mainehaitta maksaa ja selvittelyt vievät aikaa. Tuon jälkeen saa kirjoitella monta juttua asiakaslehteen, jossa vakuutellaan asioiden olevan tulevaisuudessa toisin. Siihen päälle rintaliivikommentti kaiken huipuksi, niin saadaan hommaan lisäkierroksia tasa-arvokysymyksenä. Varmasti viestintäosaston painajainen.
Vaikka asiaa ei tällä palstalla kummoiseksi noteerata, niin jossakin noteerataan. Esim. Kauppalehti parin artikkelin verran:
Metsäkone jyräsi simpukat ja se on koko metsäalan ongelma | Kauppalehti
Raakkukohu tahraa Stora Enson maineen ja leimaa koko metsäalan | Kauppalehti
Kun homma realisoituu euroina asiakaspäässä, niin asiasta tulee hyvin monen muunkin kuin raakkujen ongelma.
Jos tuon virheen ja erityisesti epäasiallisen kommentin olisi laukonut ison firman toimihenkilö, niin olisi todennäköisesti tehnyt sen viimeisenä työpäivänään. Nyt vähän voi firma yrittää mennä sen taakse, että urakoitsijan työntekijähän tässä sekoilee. Mutta ei se sivistys ja hyvät käytöstavat haittaisi missään tehtävässä. Saattavat konekuskit päästä kertauskurssille, kuinka toimitaan, kun metsässä kohdataan luontokohteiden lisäksi ihmisiä…
Tuota Turun tunnin junahanketta metsäkadon aiheuttajana vähän ihmettelen. Rataa on käsittääkseni tarkoitus oikaista noin 100 kilometrin matkalla. Jos rataväylä on 100 metriä leveä, niin sen alle jää 1000 ha maata. Noilla leveysasteilla kaikki ei tosiaankaan ole metsää, vaan peltoa, kalliota jne., joten metsäpinta-alan väheneminen on kokonaisalaa selvästi pienempi. Mutta jos jäisi tuo 1000 ha metsää alle, niin kasvuna menetettäisiin varmaan tuollaiset 5000 m3/vuodessa.
Vertailun vuoksi lehtijutun mukaan Kemin sellutehdas käyttää 7,6 miljoonaa kuutiota puuta vuodessa. Keskimäärin noin 20000 m3 päivässä. Radan aiheuttamalla metsäkadolla menetettäisiin siis yksi kuuden tunnin työvuorollinen puuta. Paljon vai vähän?
Tähän maahan on kuitenkin viime vuosina rakennettu useammin sellutehtaita kuin pitkiä junaratoja. Minulla ei ole Turun ratahankkeeseen mitään henkilökohtaista suhdetta, tuskin tulen siitä koskaan edes menemään, mutta kai sitä kannattaisi vastustaa jollakin muulla argumentilla kuin metsäkadolla.
Kyllä maankäyttösektorin ongelma ilmastonäkökulmasta on joitakin miljoonia kuutioita liian korkea hakkuutaso yhdessä turvepeltojen kanssa. Kokonaan toinen juttu sitten on tasa-arvo- ja oikeudenmukaisuuskysymykset eli miten ja kenen päästövähennyksistä pitäisi kantaa vastuu. Mutta siksi meillä on poliitikot valintoja tekemässä kukin vuorollaan.
<p>Vesistöt tulvahuipussaan ja miten sattuikaan tämä huollon venähtäminen… </p>
<p>Kelirikkoleimikolle varteenotettavat kokorunkohinnat vaihtelivat 71-74 eurossa, kun tarjouksia pyytelin. Matalimmat tarjoukset jäivät tosin aika paljon. Kuusi jokaisella hieman mäntyä kalliimpaa. Risuilla sitten näytettäisiin haettavan eroa noihin loppusummiin. Niiden hintaero on satasia hehtaarilla.</p><p>Kyllä noilla kauppa tulee. Itse leimikko ei kuitenkaan se paras kautta aikain myymäni, mutta taitaa sille kovin keskimääräinen kuutiohinta tulla. </p>
Kyllä vapaan tiedonvälityksen nimissä varmasti olisi paikallaan tuoda metsänomistajien mielipiteet esiin myös Ylellä. Mielipiteitä on yhtä paljon kuin omistajiakin. Riittävä kattaus toisi esiin eri näkökulmia. Nykyään vähän unohtuu julkisessa keskustelussa, että yksityisestä omistuksesta puhuttaessa pitäisi unohtaa yleistykset. Kukin taaplaa tyylillään ja oman arvomaailmansa mukaan, ja kyllä omistajalla on aika pitkälti oikeus niin tehdä. Metsäkeskusteluun kaipaisi sosiaalipsylokologeja selittämään näitä näkökulmia nykyistä enemmän. Ehkä sitä kautta eri maailmankatsomukset voisivat ymmärtää toisiaan paremmin.
Kyllä klapit ja rangat taitavat tässä kohtaa olla irtaimistoa. Kauppakirjalta voi sitten lukea, mitä irtaimistosta on sovittu vai ei mitään. Tilanne on hankala, jos polttopuut ovat edellisen omistajan tai jonkun muun eikä hänen kanssaan pääse sopimukseen asiasta. Tai sitten klapit uuniin vähin äänin.
<p>Tammikuun toteutuneeksi keskihinnaksi näytti tulleen 12,58 c/kWh. Helmikuu alkoi varsin käyttäjäystävällisenä, mutta taitaa olla nousujohteinen kehitys näistä lukemista. </p>
Tuo 5.1. keskihinta oli täällä 80,03 c/kWh. Tammikuu tällä hetkellä 16,59 c/kWh, joten yksittäinen kallis päivä ei kokonaisuuteen isosti vaikuta. Pitkä ja kallis pätkä vaikuttaisi.