Käyttäjän ChesterC kirjoittamat vastaukset
-
Huskun 545 raivuri käynnistyi ja kävi tyhjäkäynnillä normaalisti. Jonkun aikaa sahattua alkoi hyytymään ja ”booamaan” kaasuttaessa. Bensaletkut vaihtoon, mikä on ollut muutamia kertoja syynä vikaan. Tällä kertaa ei auttanut. Syyksi paljastui vuoden vanha 2t bensa. Uusien bensojen kanssa alkoi taas pelittää.
Eräässä netissä löytyvässä maanvuokrasopimuksessa kielletään vuokra-alueen luovuttaminen toisen? hallintaan. Eli pläntin myyminen Puli_Jaskalle tai erilliselle oy;lle ei taidakaan onnistua ilman vuokraajan suostumusta.
Tarjosin ehdollista kauppaa, että olisin myynyt määräalan yhtiölle mikäli hanke toteutuu, vuokra-aikaa selvästi halvemmalla hinnalla. Ei kiinnostanut.
Muutama vuosi sitten oli kylällä hanke, jolla meidänkin palsta oli. Tarjottu sopimus oli rahallisesti erittäin hyvä. Sopimusta kun luki ajatuksella huomasi monta sudenkuoppaa ja epämääräisesti kirjattua asiaa. Vuokraaja olisi ollut vastuussa esim. jos joku vaikka metsästäessä vahingossa ampuu reikiä lapoihin. Ihanan kallista. Ja totta, tuo myllyn purku on se epäilyttävin asia. Valtiovalta ei ole ottanut mitään kantaa purkukustannuksiin, vaikka niin voimalla tuulienergiaa on ajettu. Vain jotain epämääräisiä kannanottoja, että myllystä tuleva kierrätysmateriaali kattaa purkukustannukset. Uskokoon ken tahtoo. Tarjotussa sopimuksessa oli myös kohta vakuusrahasta ja jälleen hyvin epämääräisesti. Niin kuin todettiin,kun mylly on ajettu loppuun myydään se jollekin joka tekee konkurssin ja rotisko jää maanomistajan vastuulle. Valtiolla pitäisi olla jonkin pooli, mistä maanomistajille koituvat purkukustannukset maksetaan viimekädessä, kun kerran tuulienergiaa halutaan tukea. En tehnyt sopimusta, moni teki. No yhtiö viimekädessä tiputti korvausta puoleen ja siihen taisi homma kusta. Nyt on ilmaantunut uusi toimija uudelle hankkeelle. Niin, ja mitäpä luulette olevan maanomistajien oikeusturva monikansallista konsernia vastaan. Voipi rahat loppua oikeuskäsittelyissä. Joten tarkkana mihin sopimuksiin nimeänne raapustatte.
2002 laikutettiin pahasti heinittynyt uudistusala. Melko isoja laikkuja kaivurilla. Itse kerätyistä kävystä karistin siemenet. Siemenet sekoitin sahapuruun ja heittelin laikuille. Näkyi hyvin mihin on aina kylvetty. Nyt kuviolla kasvaa komeasti 6-7 metrinen taimikko. Välissä perkaus ja parivuotta sitten taimikonhoito.
Onpa erikoista, että jollain on joku ennaltamäärätty matkakassa käytössä jossain päin Suomea. Koko Metsäkeskushan on nykyisin Suomen metsäkeskus ja periaatteessa hanke voidaan käsitellä missäpäin Suomea tahansa. Pääsääntöisesti kuitenkin oman tiimin alueella, mikä on viisasta, koska paikallistuntemus on hyödyksi. Jos hankkeita ei tarkistettaisi ollenkaan olisi meno varmasti aika villiä ja rahat loppuisi nopeasti. Jo nyt tulee vastaan hankkeita, jossa rahoitusta haetaan kl. 03-04 metsille, kohteille jotka on harvennuttu jo pari vuotta sitten, kohteita joille ei ole tehty mitään jne, Koko kemeran idea on nostaa nuorenmetsänhoidon määrää ja laatua ja siksi myös tietyn asteinen kontrolli on paikallaan. Suurin osa ammattilaisista tekee hyviä hankkeita kun on linja opittu mitkä hyväksytään. Sitten on kavereita jotka ei opi ja nämä syövät resursseja. Osa metsänomistajien itse tekemistä hankkeista on ihan kelvollisia, toisia pitää hieman ohjata.
Otantatarkastukseen eli arvottuihin joutuu vain pieniosa hakemuksista. Tarkastuksia tehdään myös harkinnanvaraisesti. Järjestelmä ilmoittaa jos hakemuksen tai toteutusilmoituksen tiedot eivät täytä kriteerejä tai esim. MK;n metsävaratieto on ristiriidassa hakemuksen kanssa. Ensin selvitellään asiaa koneenkautta esim. vertailemalla ilmakuvia ja viimekädessä tehdään maastotarkastus, se kun on kallista. Se, että sekä hakemus-, että toteutusvaiheessa tehdään tarkastus on aika harvinaista. Kaipa sille löytyy syy, tai sitten tarkastaja ei ole huomannut, että hanke on jo hakemusvaiheessa käyty tarkastamassa. Kannattaa ehkä mainita asiasta käsittelijälle.
Onks toi tipla niinku 2,5 X?
Bensaletkussa murtuma aiheuttaa kummia käyntihäiriöitä.
Ensimmäinen palsta tuli ostettua 2001. 4 ha harvahkoa siemenpuustoa ja 2 hehtaaria arvion mukaan 5 metristä taimikkoa. Maksoi 7050e. Siemenpuiden hakkuusta ja ”taimikon” harvennuksesta tuli n. 4000e. Laikutus ja itse kerätyistä kävyistä kylvö. Nyt ”taimikko” alalla yli 300 kuutiota puuta ja uudistusala tänä kesänä hoidettua 6 metristä nättiä männikköä.