Käyttäjän ChesterC kirjoittamat vastaukset
-
”– On tietenkin niin, että metsäteollisuus voisi miettiä, onko järkevää tässä tilanteessa ohjata kaikkea vähentynyttä Venäjän puun tuontia kotimaisiin hakkuisiin, vai olisiko syytä ponnistella tuonnin lisäämiseksi EU:n piiristä, hän sanoo.”, Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen. Taloussanomat 23.12.2022.
– OK, ostetaan puuta ulkomailta, vaikka sitä olisi kotimaassa saatavissa. Parempi se euro Saksassa kuin Suomessa. Hiilipäästöjen kannalta asialle ei ole mitään merkitystä. Tämä kuvaa hyvin tätä kotimaisen metsätalouden syyllistämistä ja mustamaalaamista sekä päästöoikeus himmelin mielettömyyttä.
Paula Lehtomäki toi metsäteollisuuden kannan esille, että ainespuuta ei pitäisi mennä polttoon, vaan teollisuuden raaka-aineeksi. Sama tavoite on EU;n suunnasta. Polttaminen on ehkä yksinkertaisinta puun hyödyntämistä. Jos raaka-ainetta halutaan korkeamman jalostusasteen tuotteisiin, niin toimivassa markkinataloudessa hintaa nostetaan, jolloin sitä ei enää kannata polttoon ajaa. Mikä mättää?
Saahan sen perata vaikka kymmenen kertaa hankkeen voimassa olon aikana, mutta rahoituksen saa vain kerran. Lähinnä tässä voi tökkiä se, että kasvatettava puusto vaikuttaa olevan alle 70cm pituista. Tottahan on, että varhaisperkauksen joutuu usein tekemään pari-kolme kertaa rehevillä kohteilla.
Kauppa 33,50e karsittu ranka. V-S.
Sehän se tahtotila tuntuu olevan. Ihmistyö maksaa, mutta toisaalta ATK;ssa ei kursailla. Hyvä, että jotain älyä löytyy, edes tekosellaista.
”Mullekin Metsäkeskus ehdottelee hakkuita rantametsään ja alueille joita olen ajatellut säästää. Ilmeisesti systeemi tekee hakkuuehdotuksia pelkän puuston määrän pohjalta”
Näinhän ne ATK sieltä poimii. Ei niitä hoitosuositusehdotuksia ketään henkilökohtaisesti katso ja valitse.
Saksassa esittelivät rinnemetsien hoitoa. En nyt muista mikä nimike oli saksaksi, mutta englanniksi taisi olla ridge forrester.
Päivässä tekee keskimäärin 30ha ja 50e/tunti, joten n. 15e/ha. (+alv).
Jos riittää pelkkä mulkasu, että tiedot ovat jotain edes sinnepäin, niin voi tietysti olla vähän edullisempaa, mutta silloin pitäisi työtä olla jonossa lähes koko ajan.
Paikallisessa hankkeessa tuulenottoalue on rajattu samaksi mikä kaavoitetaan tuulivoimala-alueeksi. Tuulenottoalueen korvausta saavat ne, jotka ovat vuokrasopimuksen tehneet. Näin asia mielestäni kuuluukin mennä. Kaava-alue= vuokra-alue, eikä mitään siivenpituus kertaa x .
VisaKallo: Omalla kulmakunnalla jää 0,3 henkilö/kunta maastotöihin, jos sen nyt näin haluaa ajatella. Politiikka on, että yhä enemmän hankkeet menisivät automaattitarkastuksilla atk;ta hyödyntäen. Automaatio on hyvä renki, mutta huono isäntä. Esimerkkinä Jope tekee kemerahakemuksen Metsään.fi kautta, jossa puustotiedot näyttää ehtojen täyttyvä. Jope käy puolenpäivää kaatamassa muutaman risun ja täyttää totarin jossa kaikki on kohdallaan. Kone katsoo homma ok ja rahat tilille. Otantaan tulee pari prosenttia kohteista. Mitä jos Jope jää kiinni. Ei mitään sanktioita. Voiko Jope hakea uudelleen samalle kohteelle tukea mistä sai hylsyn? Kyllä voi. Ei menetä petoksellaan edes tukioikeutta. Näitä Jopeja varten tehdään tarkastuksia harkinan mukaan kevyemmällä tarkastusmenettelyllä, ei siis ruveta laskemaan kantoja, kuten otannassa. Ja kokemus tuo aika hyvän vainun mihin kannattaa mennä tutkimaan. Jos homma näyttää olevan ok, niin sitten hanke maksuun. Tietysti jos tämmöisiä rahoitushimmeleitä ei olisi, ei niitä valvojiakaan tarvittaisi. Ja näitä Jopeja kyllä on ihan ammattilaisten hankeissakin.