Käyttäjän ChesterC kirjoittamat vastaukset
-
Saksassa esittelivät rinnemetsien hoitoa. En nyt muista mikä nimike oli saksaksi, mutta englanniksi taisi olla ridge forrester.
Päivässä tekee keskimäärin 30ha ja 50e/tunti, joten n. 15e/ha. (+alv).
Jos riittää pelkkä mulkasu, että tiedot ovat jotain edes sinnepäin, niin voi tietysti olla vähän edullisempaa, mutta silloin pitäisi työtä olla jonossa lähes koko ajan.
Paikallisessa hankkeessa tuulenottoalue on rajattu samaksi mikä kaavoitetaan tuulivoimala-alueeksi. Tuulenottoalueen korvausta saavat ne, jotka ovat vuokrasopimuksen tehneet. Näin asia mielestäni kuuluukin mennä. Kaava-alue= vuokra-alue, eikä mitään siivenpituus kertaa x .
VisaKallo: Omalla kulmakunnalla jää 0,3 henkilö/kunta maastotöihin, jos sen nyt näin haluaa ajatella. Politiikka on, että yhä enemmän hankkeet menisivät automaattitarkastuksilla atk;ta hyödyntäen. Automaatio on hyvä renki, mutta huono isäntä. Esimerkkinä Jope tekee kemerahakemuksen Metsään.fi kautta, jossa puustotiedot näyttää ehtojen täyttyvä. Jope käy puolenpäivää kaatamassa muutaman risun ja täyttää totarin jossa kaikki on kohdallaan. Kone katsoo homma ok ja rahat tilille. Otantaan tulee pari prosenttia kohteista. Mitä jos Jope jää kiinni. Ei mitään sanktioita. Voiko Jope hakea uudelleen samalle kohteelle tukea mistä sai hylsyn? Kyllä voi. Ei menetä petoksellaan edes tukioikeutta. Näitä Jopeja varten tehdään tarkastuksia harkinan mukaan kevyemmällä tarkastusmenettelyllä, ei siis ruveta laskemaan kantoja, kuten otannassa. Ja kokemus tuo aika hyvän vainun mihin kannattaa mennä tutkimaan. Jos homma näyttää olevan ok, niin sitten hanke maksuun. Tietysti jos tämmöisiä rahoitushimmeleitä ei olisi, ei niitä valvojiakaan tarvittaisi. Ja näitä Jopeja kyllä on ihan ammattilaisten hankeissakin.
Organisaatio muutosta pukkaa. Maakunnista porukkaa ulos ja norsunluutorneihin uutta sisään.
Otso on olemassa olonsa aikana pistänyt entisen metsäkeskuksen varoja menemään miljoonia euroja. Nyt on laarin pohja ollut jo näkyvissä tovin ja kohta lappu luukulla. Melko naurettavaa,selittää huonoa tilannetta jollain kemerarahojen viivästymisellä. Rahat tulee käsittääkseni melko nopeasti jos hanke on muuten kunnossa.
Kaksi eri toimijaa, jotka ovat sopimusta tyrkyttäneet samasta aluueesta eivät kyllä olleet kovin kaksisten lakimiesten laatimia. Ensimmäinen oli aivan luokattoman huono, toinen kyllä jo selvästi ammattimaisempi. Molempia sopimuksia viilattiin yhteistuumin ja ihan hyvin ottivat muutosehdotukset vastaan. 1. toimijan hanke kuivui kasaan ja 2. on menossa toteutukseen. Oma palsta on vain ns. tuulenottoaluetta, muutama satku hehtaarilta vuodessa on mielestäni ihan jees ja ei tarvitse pelätä, että torni jää nököttämään omalle tontille mahdollisine purkuvastuineen.
Nyt laski pisteet Metsälehdeltä. Nyt pitäisi pudistaa pöytä eikä lakaista roskaa maton alle. En ainakaan itse huomannut mitään henkilöön menevää asiatonta kommentointia tapauksen osapuolista. Keskustelupalstalaisista oli tavallista kuittailua, mutta se nimimerkeille suotakoon tietyssä määrin.
Itsellä on vajaan puolenhehtaarin läntti, jossa reippaasti yli 400m3/ha kuusipuusto. Pohja on louhikkoa ja kivien välissä luikertelee pieni puronuoma, joka suurimman osan vuotta on kuiva. Kohde rajautuu vielä jokeen. Harmittaa vietävästi, kun kohde ei täytä 10§ kriteerejä. Liian käsitelty puusto, eikä kerroksellisuutta. Laittaisin mieluusti peikkometsän ympäristötuenpiiriin. Ei oikein käy Metsoonkaan kun ei ole juurikaan lehtipuustoa tai lahopuustoa.
Itse puro ei sinällään ole 10§ kohde, vaan sen lähiympäristö mihin puro vaikuttaa.
Tässä aika hyvät ohjeet, jos aihe enemmän kiinnostaa.
https://www.metsakeskus.fi/sites/default/files/metsalain-10-pykala-kohteiden-tulkintasuositus.pdf