Käyttäjän ChesterC kirjoittamat vastaukset
-
Tuskin irtisanomisia tulee. Pakkolomaa ja määräaikaisia työsuhteita ei ehkä jatketa. Täällä maakunnassa on kyllä purnattu keskusyksikön paisuttamista ja nämä yt;t eivät varmasti tyytymättömyyttä vähennä. Omasta yksiköstä on porukkaa heivattu pihalle reilusti yli 50% siitä mitä se oli parhaimmillaan joskus 2005. Veikkaan, että päälikkötasolla voi olla tuulista lähivuosina. Metsään.fi tulee olemaan kriittinen tulevaisuuden suhteen, joten sen kehittämiseen löytyy paukkuja vaikka väkisin.
Metsäsuunnitellusta muihin hommiin siirtyneenä pidän kuviointia, hoitotoimenpiteitä ja kokonaisuutta tärkeimpinä. Puustotunnuksista pitää saada selville suuntaa-antavasti mitä puutavaralajeja hakkuissa saadaan ja puustoa kuviolla pääosin on. Se, että onko päätehakkuu kuvion kokonaismäärä hehtaarilla 200 vai 250 kuutiota ei ole mielestäni tähdellistä. MFi;ssä ongelmana on puutavaralajien jakauma tai oikeastaan puulajien. Kokonaispuusto sensijaan on riittävän tarkka.
Tervas:
Onkohan käynyt niin, että korjauksen yhteydessä ei ole muistettu muuttaa puuston inventointipäivää. Kun on ajettu uusi laskenta puustolle, on systeemi katsonut metsänkäyttöilmoitusten tietojen olevan tuoreempia kuin inventointipäivä, jolloin virheelliset ilmoitustiedot ovat tulleet uudelleen näkyviin.Jos Mfi on laitettu metsäsuunnitelman tiedot pitäisi ne olla kuviorajojen ja pinta-alojen myötä olla 1:1. En osaa sanoa mistä heitot pinta-alojen heittoon johtuu. Puumäärät voivat olla tietysti muuttuneet kasvatuslaskennan ja mahdollisten ajantasaituksen (=simuloidaan tulleet metsänkäyttöilmoitukset) vuoksi. Jos lähtöainesto on metsäsuunnittelu aineistoa ja kuviot ovat muuttuneet on metsäneuvoja jostain syystä niitä muuttanut. Keilauksessa kuviointi menee seuraavasti. Metsäkeskuksella toimitetaan alustava kuviointi perustuen puuston pituuteen. Tämä kuvionti korjataan vastaamaan ”järkevää” kuviointia ilmakuvaa,pituuskuvaa,maastokarttaa ja vanhaa kuviointia apuna käyttäen. Uudelle kuvioinnille lasketaan puustotiedot ( keilauksen 16m x 16m) hilojen perusteella. Taimikot ja epäselvät tapaukset käydään toteamassa maastokäynnillä. Aineisto lasketetaan vielä ja julkaistaan Mfi;ssä. Itse tein sen virheen tämän vuoden aineistossa, että luotin liikaa uuteen pituuskuvaan, jolloin kuvioinnista tuli liian pienipiirteinen. Kuvio tekstejä ei tässä systeemissä muistaakseni käytetä, joten silloin nämä jäävät pois, vaikka ne metsäsuunnitteluaineistossa olisivatkin.
Omalle kontolle on annettu 3 kuntaa hoidettavaksi yhteensä noin 85000 hehtaaria. 1. kunnassa on alueellisen metsäsuunnittelun tiedot. 2. kuntaa työstetään parhaillaan ja talvenaikana keilaustiedot on metsään.fi;ssä. 3. kunta vuorossa ensi vuonna. Kun kaikkien alueiden tiedot on järjestelmässä, alkaa niiden päivittäminen ja viilaaminen. Joten jo nyt metsään.fi olevat kuviorajaukset voi vielä muuttua. Tietenkin on hyvä informoida tuotteen tilanneelle mahdollisista muutoksista. Mielellään otetaan metsänomistajan ilmoituksia virheistä ja korjausta vaativista toimenpiteistä. Kuviolista mukaan toimistolle ja siihen merkinnät mitä halutaan muuttaa tai mihin suuntaan haluaa metsäänsä hoidettavan.Metsään.fi on mainio väline metsäomaisuuden hoitoon, kunhan itse jaksaa vähän nähdä vaivaa ja olla yhteydessä toimihenkilöön. Kehitettävää on vielä.Esim. käyttöliittymä on mielestäni hieman kömpelö, mutta kokonaisuudessaan varsin hyvä vaihtoehto perinteiselle metsäsuunnitelmalle.
50 kuutiota a 60e mät lounaassa hankintana.
Vanhassa alueellisessa metsäsuunnittelussa esim. kylä muodosti lohkon. Lohkossa kuvioiden numerointi juoksi järjestyksessä 1,2, jne.
Uudessa systeemissä ei ole enää lohkoja. Kunkin tilan numerointi alkaa aina ykkösestä. Kuvionumerointi on automaattinen,joskin sitä voi manuaalisesti muuttaa. Laserkeilauksessa puustodata käsitellään automaattisella kuvioinnilla. Tämä kuviointi ainakin meidänseudulla on ollut paikoin hyvin pienimuotoista. Automaattista kuviorajausta on sitten korjattu manuaalisesti kuvioita yhdistämällä, tai tarvittaessa korjaamalla rajausta. Apunakäytetään vanhaa kuviointia, ilmakuvaa, maastokarttaa sekä keilausdataa. Se kuinka hyvää tai huonoa kuviointi on riippuu metsäsuunnittelijan, korjaan metsäneuvoja,metsätietopalvelut, ammattitaidosta ja kokemuksesta.
Jos sattuu olemaan aluetta, jossa suunnittelija on jo aikaisemmin työskennellyt maastossa on jälki tietysti parempaa.Metsään.fi ei suoraan vastaa vanhanaikaista metsäsuunnitelmaa, vaikka samalta näyttääkin. Toimenpide ehdotukset hakkuiden osalta ovat ohjelman puustotietoihin perustuvat ja niitä ei ole metsäneuvoja käynyt maastossa toteamassa tai jokaista kuvioita koneelta tarkistamassa. Taimikkokuviot käydään paikanpäällä toteamassa. Päivitystiedossa ollaan täysin sen tiedon varassa mitä asiakas toimittaa. Se kirjaako neuvoja uusia toimenpide-ehdotuksia päivityksen ohessa taas riippuu neuvojasta. Ainakaan toistaiseksi ei mitään ohjesääntöä asiasta ole.Ei taida tuntipalkoille päästä noilla ajoilla.
Kyllä oli heikosti tehty uutinen aiheesta maikkarilla. Esimerkkikohde kaksijakoinen kuusi/koivu puusto, joka tehtiin ylispuidenpoistona ja harvennuksena. Tuskin kellään nyt tulisi mieleen kohdetta aukoksi hakata. Metsäammattilaiset leimattiin asiassa tietämättömiksi uunoiksi. No okei ehkä otin uutisen liian vakavasti. Suuri vaara on että jatkuvankasvatuksen nimissä hakataan tukkipuusto pois ja jätetään kituva alikasvos ja muutama ylispuu. Sinällään vaihtoehdot ovat ihan tervetulleita. Mahtaako puuston leimaus olla taas paikallaan jatkuvan kasvatuksen kohteissa?
Aamulla toimistolle, aamukahvit ja maastoon about 30-50km päähän, siellä tunti hommia ja takas toimistolle uudet kartat ja kaffet, lähtö uudelle kohteelle about samoille seuduille. Siinä mukavasti aika kuluu ja autossa on kiva kuunnella radio rockia ja päivärahat päälle.