Käyttäjän capo kirjoittamat vastaukset
-
Alkuperäisen ketjun nimi oli ”Metsaänomistajan parempi uusi auto”.
Keskustelu oli kyllä enemmän aiheessa ”Metsätyömiehen käytetty auto”.Kyllä mulle ainakin Rotstopia myytiin pari vuotta sitten.
AdBluehun voi laittaa väritabletin tms.Nurmiporana hiihtelin Auk:n eka osan Vekaralla, kevääksi Haminaan. Palvelukseenastuminen oli Aleksis Kiven päivänä -86, joten -87 tammikuussa oltiin Vekaralla hiihtelemässä.
Ei sillä etteikö myös -86 olisi voinut olla kovat pakkaset.Letkusulkeisia ei ole tarvinnut tänä talvena pahemmin pitää, yritin ennakoida loppukesällä lämpimässä ja pihalla. Ei tarvitse öljyäkään maastoon roiskia ja täytellä.
Kouran kaapelin suojaputki on mallia purkkaviritys kolmessa osassa, koitetaan pärjätä nämä lumet loppuun ja vaihdetaan sitten. Viritys on tietysti juuri siinä alimmassa kohdassa, joka on eniten vaurioille alttiina.
Laturi meni vaihtoon metsäremonttina, hinta oli tietysti mikä oli.Eniten metsätöitä haittaa vapaa-ajan puute.
Timberjackin kopissa on lämmintä, radio soi eikä tarvitse kahlata lumessa ja koura sylkee puuta. Pientä remppaa piti tehdä, letkukontrolli oli tehty jo kesällä. Pakkasta ei vielä ollut koneelle liikaa.
Nyt tietysti tulee joku isompi remontti, kun tällä lailla hekumoidaan….
Ajohommatkin tehty kosteilla mailla, vähän jäljellä kuivilla.Kova pakkastalvi oli 87, tuli hiihdeltyä silloin Vekarajärven maisemissa.
Toinen kova talvi taisi olla jotain 98 tai niillä main. Auton renkaatkin oli kulmikkaat ensimmäisen puoli kilometriä, ja mittarin elohopea pysytteli yli viikon piilossa tai siellä -37 C tuntumassa.Älä turhia tuollaisia murehdi, Peugeot on sen verran volyymimalli, että kyllä sille ottaja löytyy. Tai menevät Opelin kanssa kimppaan.
Edustukset on vaihdelleet mailman sivu ja niin tulee jatkossakin käymään.Korjasin aiemmassa viestissä olleen asiavirheen eli nopeudenrajoitin tuli pakolliseksi bensakäyttöisiin kuorma-autoihin 1.1.2005 eikä 2015. Olikohan freudilainen lipsahdus…
Päivämäärää viittaa ensimmäiseen käyttöönottopäivään yleensä eikä ole mitenkään rajoitettu Suomeen. Eli esim. Nigeriassa 31.12.2004 rekisteröity monstertruck ei tarvitse nopeudenrajoitinta, kun se otetaan Suomessa käyttöön tänä vuonna.Jees, miten olet ajatellut muuttaa tuota lainsäädäntöä?
Voit muutoskatsastaa ajoneuvon alhaisemmalle kokonaismassalle eli alle 3500 kg, joskin laki edellyttää pakettiautolta muistaakseni 680 kg vähimmäiskantavuutta henkilöiden lisäksi, muuten menee henkilöautoksi.”Metät kunnossa” on aivan oikeassa, vaikutus menee nopeuden neliöön ja noilla massoilla ja kovilla nopeuksilla jälki olisi rumaa.
Kuorma-autojen (N2 ja N3) ajoneuvokohtainen nopeusrajoitus on 80 km/h ja nopeuden rajoittimen rajoitusnopeus on max 90 km/h eli 10 km/h ylinopeus sallitaan rajoittimen kannalta. Linja-autoilla molemmat nopeudet ovat 100 km/h.
Laki on yleiseurooppalainen eikä mikään Suomikummajainen.Jeesille löytyy yksi porsaanreikä, kun niitä bensakoneita niin haluaa. Ennen 1.1.2005 ensimmäisen kerran käyttöönotettuun BENSIINIkäyttöiseen N2-luokan kuorma-autoon (yli 3,5 ja alle 12 t) ei vaadita nopeudenrajoitinta. Siitä en ole varma, onko kyseessä Suomipoikkeus vai yleiseurooppalainen säädös. Mutta Satakuntaa päästä päähän sahatessa tämä ei ole ongelma, Saksaan mennessä kannattaa tarkistaa. Dieseleille vaatimus tuli 1.10.2001.
Ajopiirturit, ammattipätevyys- ja liikennelupavaatimukset ovatkin ihan oma juttunsa. Terveisiä voi kuljettaa ja maitoa hakea kaupasta ilman ammattipätevyyttä ja liikennelupaa, vähän yleistäen kaikki muu on kaupallista toimintaa ja siten luvanvaraista. Myös se klapikauppa yli 2 tonnin autolla/yhdistelmällä vaatii liikenneluvan lain mukaan, käytäntö voi olla toista.
Bernerin liikennekaaresta en tiedä, miten muuttuu nämä jutut vai eikö ollenkaan.
Hiluxmetsurille ja harrastelijalle tiedoksi, että aloittaja eli abietis kertoo 14.8.2015 eli sivulla 5 ostaneensa Citroen C5 farmarin.
Loput 294 sivua sen jälkeen (ja jatkuu) on yleistä keskustelua autoista ja vähän muustakin. Kuvaavaa on, että tämä on sivuston pisin ja suosituin keskustelu.Seppo, niinhän se menee, kuten huomautit ja siihen itsekin viittasin kommentilla verottajaan. Viitekehyksenä oli aiempi keskustelu sijoitetun pääoman tuotosta, jossa arvonnousu ehdotettiin osaksi sijoitettua pääomaa. Sinänsä ko. keskustelu on tervetullutta – voittoa tulee, mutta minkä verran on pääomaa kiinni. Termit pitäisi olla samat ja selvät, siitä tuo tase-esimerkki.
Muuten on turhat puhua mistään numeroista ja vertailuista, jos määrittelyt on kullekin henkilökohtaiset. Tämä ei muuten ole ihan helppo juttu, varsinkaan kun metsäpuolella ei ole tasetta ja kirjanpitoa.Sijoitetun pääoman tuotto lasketaan taseessa olevasta pääomasta. Arvonnousua ei ole taseessa, ellei omaisuuserien arvoja ole korotettu, ja tämä arvostusero pitäisi kirjata myös tulokseen. Oletanpa, että kovinkaan moni ei ole näin tehnyt, arvonnoususta pitäisi maksaa myös verot siinä tapauksessa.
Työpuolella seurataan ROCE:a ja siinä arvonnousu huomioidaan vasta sen realisoituessa.
Jos ostit 100:lla tilan jokin aika sitten ja tänään sen markkina-arvoksi arvioidaan 150, niin ROCE lasketaan käyttäen 100 pääomana. Arvonnousuhan ei ole sinun sijoittamaasi pääomaa.
Hoitotyöt eivät vaikuta pääomaan, sikäli kuin ne on kirjattu kuluiksi, mutta isommat tie- ja ojitusinvestoinnit kylläkin. Poistot näkyvät tuloksessa ja pääoma muuttuu poistojen mukaan. Koneet ja laitteet siltä osin kuin ne ovat taseessa (poistomenettely) huomioidaan sijoitettuun po:aan.Pitääpä kaivella metsäekonomian kirjat esiin ja tarkistaa, miten asia siellä on esitetty.