Käyttäjän Caballista kirjoittamat vastaukset
-
Käy katsomassa linkin takaa alueelliset hankintahinnat: https://www.metsalehti.fi/
Metsalehti/Puunhinta/
Koko-maa/Hinnat vaihtelevat ostajittain, vaatimuksittain ja erittäin, mutta antavat suuntaa. Suomen tasolla 60 / 30 on nykyään keskimääräisesti OK hinta.
Suomen ulkopuolelta hintoja voi katsella
http://www.metla.fi/metinfo/
tilasto/roundwoodprices/
roundwood_prices.htmlEsimerkiksi Virossa naurettaisiin meidän hinnoille…. Viro onkin tunnetusti kallis maa joten puustakin pitää maksaa korkeampaa hintaa kuin Suomessa.
**
Jos isäntä traktorilla ajaa 5 € / motti niin eipä mönkkäri vehkeet itseään takaisin maksa ja jos siitä pitäisi vielä palkkaa itselle saada.
**
Meillä olisi pari kymmentä runkoa metsässä pötköllään, saa tulla hakemaan 5€ per motti taksalla tienlaitaan. Oletan, että hakumatkalla ei poljeta taimia vaan kone pujottelee huomaamattomasti kohteelta kohteelle. Annan sen 70€ sitten ihan hymyssä suin yrittäjälle. On meillä sitten välillä muitakin parin kuution urakoita tiedossa, taas se sovittu 10€ sujahtaa laskun jälkeen tilille. Toivottavasti yrittäjä ei sitten turhaan valittele huonoa kannattavuutta.Vakavasti ottaen, Tanelilla on taas hyviä pointteja. Meillä on käytössä mönkijä ja ajot ovat olleet valtaosin siirtymisiä työkohteelle. Mukana on kulkenut lannoitteita, taimia ja työkaluja. Viime kesänä ajelin monta kertaa kilometrin päähän tukikohdasta kunnostamaan ”peräaukon” taimikkoa.
Mönkijän saa ostettua alle hehtaarin uudistuksella, ei se nyt niiin isoja rahoja maksa. Jos mönkijän avulla syntyy hehtaarin verran enemmän hyvää uudistettavaa tai uudistukset tulevat nopeammin, mönkijäinvestointi on kannattava. Mönkijä on haukkunut todellisuudessa hyvin hintaansa vaikka teoreettisissä laskemissa se olisi kannattamaton.
Suomi on suuri maa. Kaikkialla ei ole noita vitosen traktorikuskeja naapurissa. Siellä missä on – olkaa onnellisia ja ymmärtäkää meitä muita…
Yhden oletuksen mukaan hirvituhoja saa männikössä alas jos mäntyjen seassa kasvattaa myös kuusia. Sekataimikossa on vähemmän ruokaa jolloin hirvet eivät viihdy taimikossa yhtä hyvin kuin runsaammin varustellussa ruokapaikassa.
Liike-elämässä ei ole olemassa varsinaista kumppanuutta muuta kuin juhlapuheissa. SE:n kannalta on looginen liike siirtää kustannuksia toimittajalle.
SE voi vapaasti nostaa ennakkoraivauksen rajan 8cm runkoihin. Silloin MO voi vapaasti olla myymättä SE:lle puita samaan hintaan kuin muille ostajille.
Tuollainen reilu ennakkoraivaus vähentää kertyviä kuutioita ja nostaa ennakkoraivauksen hintaa. Vaikutus on oletettavasti 200€ per hehtaari luokkaa. Kertymän ollessa 50 kuution luokkaa hehtaarilta pitää MO:n saada SE:ltä vähintään 4 euroa enemmän, että kauppa kannattaisi.
Arvatenkin SE / koneyrittäjät odottavat MO:n kustantavan tuon 200€ omasta taskusta ilman lisäkorvausta. Perinteisesti homma on mennyt juuri niin metsäpuolella – olisiko nyt metsänomistajien aika ottaa itseään niskasta kiinni ja pitäytyä kiinni itselleen taloudellisessa toiminnassa?
P.S. Lämpölaitoksia muutetaan kivihiilelle turpeen verotuksen / luvituksen takia. Asialla ei ole mitään tekemistä ennakkoraivauksen kanssa.
Jos moottorisahalla kaatamaan ensiharvennusta, niin nykyisen tietämyksen mukaan maannouseman:
**
Juurikäävän itiötuotanto alkaa keväällä, kun päivälämpötila nousee
yli viiden asteen eikä yöpakkasia enää esiinny.
Itiötuotanto on runsaimmillaan keskikesällä. Optimilämpötila itiötuotannolle on +15 ‒ +28.
Syksyllä itiötuotanto lakkaa ensimmäisten yöpakkasten jälkeen.
**
Lähde: http://www.metsakeskus.fi/documents/10156/949730/Tuula-Piri-Juurikaapa-15052013-metla-web.pdf/b95a7a83-b342-4d51-bb7c-283a44a953b7Jos tekee hommia silloin kun itiöitä ei ole ilmassa niin maannouseman ei pitäisi tarttua. Perinteisesti ehdot eivät täyty isän- ja äitienpäivän välisenä aikana valtaosassa Suomea.
Ajaminen sitten kun maa on suostunut jäätymään tai jos ajourilla on tarpeeksi kampetta, maa on kantavaa ja ajokalusto kevyttä niin voi mennä myös aikaisemmin.
Koneellisessa harvennuksessa kantokäsittelyn kanssa vaikka kesällä kaatamaan. Ongelma on kylläkin kolhut ja juuristovauriot ajaessa puita pois metsästä. Tulee halvalla myytyä metsään vakavia vaurioita.
Yhtenä vaihtoehtona on myös http://www.metsatie.fi/ . Metsätien ideana on yhdistää palveluntarjoajat ja metsänomistajat verkossa.
Tuosta ei teoriassa tule kuluja mo:lle ja kuulemma metsätie veloittaa esimerkiksi MHYtä vähemmän palveluntarjoajalta välistä.
Versowoodin Kopra on ollut viime vuosien suurin itkijä puutavaran saatavuuden suhteen. Niin vaikeaa se sahaustoiminta on. Kaikenlaista metsätilamaksua olisi pitänyt säätä tukkien saamiseksi liikkeelle.
Olisin kuvitellut, että ne vähäiset tukit, jotka he onnistuvat joskus ostamaan olisivat menneet nykyisten sahojen ruuaksi.
**
Analysoidaanpas sitten tätä romaanihenkilö Rokkaa.Ilmeisesti ajatellaan että Rokka olisi ollut jonkinlainen kapinallinen tai vastahankainen tyyppi.
**
Itse asiassa Rokka ei ollut romaanihenkilö vaan mies nimeltä Vilman Pylkäs ( http://fi.wikipedia.org/wiki/Viljam_Pylk%C3%A4s ). Jos persoona kiinnostaa enemmän niin kannattaa lukea kirja nimeltä ”Tuntematon Rokka”.Harmi kun Metlan Pekka K ei ole enää palstalla vastailemassa kinkkisiin kysymyksiin.
Lahottajasienet eivät välitä puun elämisestä, esimerkiksi maannousema pystyy lahottamaan myös elävää puuta. Puiden ollessa kuoreltaan ehjiä niiden kuori suojaa niitä lahottajilta. Sen jälkeen kun puun kuori saa kolhun niin lahottajat pääsevät puuhun sisään tuhoamaan myyntikelpoista puumateriaalia. Samoin liian suurien oksien karsimisella päästetään lahottajia puiden sisään.
Aihetta on tutkittu Suomessa, vaikka itse ei asiasta tiedä niin muut saattavat tietää. Aiheesta löytyy googlaamalla ”lahottajasienien toiminta” runsaasti tietoa. Esimerkiksi TKK:n luentokalvot:
http://puukemia.tkk.fi/
fi/opinnot/kurssit/
19-1000/luennot/
L14.pdf**
Olen nähnyt vilaukselta keilatun alueen väärävärikuvan, josta ainakin eri puulajit erottuivat selkeästi. Minä kyllä kelpuuttaisin sellaisenkin yhdeksi taustan vaihtoehdoksi.
**
Valtio jakaa ”ilmaiseksi” yksityisille väärävärikuvia ja laserkeilausaineistoja. Jos jaksaa vääntää pari tuntia koneella asennellen muutamia ohjelmia niin noilla
http://www.puuntuottaja.com/
laserkeilausaineiston-
kotikaytto-
metsasuunnittelussa/ ohjeilla saa omalle koneelle muodostettua laserkeilausaineistosta esimerkiksi maapohjan korkeusmallin ja puuston korkeudesta mallin. Taustakuvaksi saa juuri tuon väärävärikuvan.Asia ei kylläkään auta yhtään metsään.fi palvelun kanssa. Palveluun ei saa ladattua itse taustakuvia…