Minusta on mukava lukea näistä uusista vanhoista menetelmistä. Olisi tylsää jos kaikki puskisivat vain ”mätästys – istutus 1800kpl – enska – kakkonen – uudistus” kuusikoilla, kehitys tapahtuu vain pellepelottomien kokeiluiden myötä. Kunhan tarpeeksi moni onnistuu kokeiluissa niistä tulee uusi normi. Uuden etsimiseen kuuluu myös epäonnistumiset, kaikki uudet ideat eivät ole parempia kuin vanhat.

Metsäteollisuuden ei kannata tehdä kokeiluita satojen hehtaarien alalla, uskoisin metsäteollisuudenkin kokeilevan uusia juttuja hiljaisuudessa pienellä alalla. Metsäpuolella sato saadaan harvoin jolloin kokeetkin kestävät pitkään.

Metsänvartijan kuusikoita ei ole aihetta epäillä, MV on laittanut meille keinot löytää kuusikot youtubesta. Vanhan uskomuksen mukaan metsät tuottavat vakiomäärän kuutioita vuodessa riippumatta mitä ihminen tekee, metsänkasvattajan hommana on ohjata kuutioiden kasvu hyödylliseen muotoon. MV:n tavoitteena on nähtävästi jättää puut keräämättä metsästä ennen uudistusta ja hakea kaikki kuutiot kerralla metsästä. Kasvukuutiot eivät poikkea ”liikaa” seudullisista keskiarvoista, esimerkiksi 60v x 12m3/v = 720 kuutiota. Pitäisi tulla aktiivisisella metsän paapomisella. Etelä-Suomen lehdoissa pitäisi tulla taulukoidenkin mukaan 13m2/vuosi puuta.

AC on ollut avoin Korholassa (siellä oli palstan avoin tapaaminen) ja avannut kiinnostuneille menetelmiään.

Jeessi taas on myynyt meille innolla omia haavikoitaan, ihmettelen Jeessin kantaa tässä ketjussa – mies kuka itse valittanut muiden metsänhoidon vanhakantaisuudesta arvostelee täällä muiden kokeiluita? Jeessi – anna myös muiden kokeilla…

Ammattilaisilta tuntuu unohtuvan metsälain 10-kohdan alku: ”Monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät elinympäristöt ovat luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia kohteita, jotka erottuvat ympäröivästä metsäluonnosta selvästi”.

Jos kohde ei ole luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen eikä se erotu ympäröivästä metsäluonnosta selvästi, se ei ole 10-kohdan mukainen. Metsäväki ylitulkitsee metsänomistajien tappioksi 10-kohtaa varmuuden vuoksi ylitarkasti.

10-kohdan pitävyyden voi aina testata tekemällä kohteesta metsänkäyttöilmoituksen. Jos Metsäkeskus haluaa rikkoa lakia, kohteelle voi tehdä aina metsäkatselmuksen.

Onneksi Twitteriin ei tarvitse mennä. Eikä Facebookkiin. Eikä tulla edes tänne keskustelupalstalle. Eikä edes katsella maailmaa navetan sontaluukusta. Saa vaan olla ja möllöttää. Vapaa maailma.

Itse olen mukana Twitterissä (en seuraa Stuppia), enemmän seuraajana kuin kirjoittajana. Kuten Miisu on mainostanut, Twitter on kätevä pikaviestin palvelu kiinnostavien asioiden seuraamiseen. Itse seuraan Twitterin kautta uutisia, linkkejä uutisiin, tulosjulkistuksia sekä tapahtumailmoituksia. Ja kaikkea muuta.

Seuraan Twitteriä pääasiassa kännykällä. Voi odotellessa vilkaista nopeasti miten maailmassa menee.

Jos haluat vilkaista miltä Twitter näyttää, Twitter viestejä voi selailla myös ilman rekisteröitymistä. Esimerkiksi #metsä antaa tälläisen listauksen: https://twitter.com/hashtag/mets%C3%A4 .

PEFC sertifioinnin kriteeri 23 vaatii, että työnantajavelvoitteita noudatetaan. Kriteerin mukaan ”työn- ja urakanantajat noudattavat ja edellyttävät alihankkijoidensa ja heille työvoimaa vuokraavien yritysten noudattavan työ- ja sosiaalilainsäädäntöä, työehtosopimuksia sekä ulkomaalaisen työvoiman käyttöä koskevaa lainsäädäntöä”.

Jos metsässä operoi yritys, joka ei noudata TESsiä ei puu voi myöskään olla sertifioitua. Toivottavasti työntekijät / liitot ilmoittavat epäkohdat myös PEFC:lle jolloin saamme markkinoilta myös kriteerien vastaisen sertifioituna myytävän puun.

Esimerkiksi ”Metsuri motokuski” voi rauhallisesti jättää esimerkiksi uudistusaloilta jättöpuiden jättämisen pois, koska puu ei muutenkaan täytä sertifioinnin kriteerejä.

P.S. Kirjoitin tekstin kieliposkessa (vaikka sisältö onkin paikkansa pitävää).

En ole kokenyt metsäveikko, mutta en myöskään tarvitse yhdistystä puukauppaan. Näen yhdistyksen lisäarvon pienempänä kuin palvelusta maksetun summan. Puukauppa liian tärkeää ulkoistettavaksi. Ensimmäinen kauppa varmasti jännittää, se on ihan OK. Toinen menee sitten jo rutiinilla.

Metsäyhtiöille on nykyään ”normaalia” saada leimikkotarjous sähköpostilla. Teet homman helpoksi kun laitat heille sähköpostiin kyselyn mallia:
* Ensiharvennus kuvioille XXX, XXX, XXX yhteensä XX hehtaaria
* Harvennus kuvioille CCC, CCC, CCC yhteensä CC hehtaaria
* Uudistushakkuu kuvioille QQQ,QQQ,QQQ yhteensä QQ hehtaaria

ja sitten metsäsuunnitelman oleelliset kohdat mukaan mistä näkyy miten paljon pitäisi tulla kuutioita ja kuviokartta mistä näkyy missä ne kuutiot ovat. Ostajat näkevät suoraan hehtaareista ja metsäsuunnitelmasta minkälaisesta ostoksesta on kyse.

Voit myös laskea kuutiot valmiiksi auki – mallia ”Ensiharvennus KUK XXm3, KUT QQm3” taulukkolaskentaan. Ei ole pakko mutta helpottaa tarjousten vertailua.

Pystykaupalla myydessä ostajat yleensä käyvät laittamassa nauhat maastoon – sinne sitten myyjä myös mukaan katsomaan yhdessä että rajat menevät siellä missä haluat. Pystykaupalla sinun suurin homma on tarjota leimikkoa, allekirjoittaa papereita ja ottaa rahoja vastaan.

Aina on hyvä aika myydä – metsäyhtiöt kertovat sitten hinnalla haluavatko ostaa. Tekemällä itse kaupan tienaa helposti parempaa tuntipalkkaa kuin taimikonhoidossa, jos alat ulkoistamaan jotakin niin kannattaa aloittaa vaikka taimikonhoidosta.