Käyttäjän Caballista kirjoittamat vastaukset
-
Jos hakuaisi tehdä pyökkimetsän, mitä sinne oikein pitää istuttaa?
Euroopanvalkopyökki (Carpinus betulus) on koivujen sukua (betula). http://www.mustila.fi/kasvit/CarpinusBetulus
Euroopanpyökki (Fagus sylvatica) taas on pyökkien sukua. Näiden siemeniä ei oikein löydy? http://www.mustila.fi/taxonomy/term/644
Jos haluaa ennakoida tulevaa – kummista pitää tehdä metsä? Tässä alkaa tulemaan jo kiire, uutisen mukaan ”nyt syntyvät lapset kävelevät eläkkeelle jäädessään siis pyökkimetsissä”. Joko pyökki on kova kasvuinen tai metsät pitää perustaa heti, jotta 60 vuoden päästä on metsät kunnossa…
Hyvä ketju. Ruokakaupassa maksetaan jauhot ja maidot tuloilla. Veroja myös maksetaan tuloista, ainostaan hankintakaupan työnosuutta voidaan pitää positiivisenä menona.
Ihmisen rahantarve vaihtelee merkittävästi elämäntilanteen mukaan. Vaimo + pari lasta tarkoittaa erilaista tarvetta kuin tilanne jossa voi asua yksin merikontissa metsän keskellä.
Omalla työllä saa revittyä pieneltäkin tilalta tarpeeksi rahaa, läppärillä metsiä hoitavalla pitää olla enemmän metsiä. Läppärillä metsiä hoitavalla pitää olla se reilut 200 hehtaaria hyvällä jakaumalla, leipäänsä palasina maailmalta keräävällä riittää vähemmän. Läppäriomistajalla on myös reilusti enemmän aikaa kuluttaa rahoja kuin metsässä möyrivällä omistajalla.
Metsästä voi saada tuloja myös tekemällä töitä toisille. Sen jälkeen kun omat metsät ovat kasvukulmassa, voi lähteä heiluttamaan raivaussahaa rahaa vastaan läppääriomistajien metsiin.
Itse kuulun noiden kahden ryhmän väliin. Tykkään möyriä metsässä, mutta myös ulkoistan hakkuita pystykaupalla. Emme ole (vielä) laajentaneet hankkeita joulukuusiin ja visakoivuihin, ehkä sekin päivä vielä tulee.
Tuossa on video tuoreen profin työskentelystä heidän omalla mainosvideolla:
https://www.youtube.com/
watch?v=eYf-XxG_Za8Vaadittuun tuotokseen pitää saada keskimäärin 20 sekuntin välein 100 litraa puuta pinoon. Esimerkiksi 12m pitkä / 15cm paksu puu on tuollainen 100 litran puu.
Videolta katsottuna Profilla tekee uran läheltä yhden puun helposti 15 sekuntin aikana. Haasteeksi tulee ottaa puita uravälin keskeltä ja siirtää konetta pitäen keskiajan 20 sekuntin kieppeillä.
Suomessa muutama ammattilainen ehkä pystyy tekemään hyvää laatua tuohon tahtiin. Muilla alkaa jäämään uravälin keskelle sinne 10 metrin päähän puuta harvennuksen alkaen muistuttamaan enemmän ajourien avausta kuin ensiharvennusta…
Lisäystä: Tuossa on vielä Nisulan mainosvideo samasta aiheesta:
https://www.youtube.com/
watch?v=s_WY8zQ2WFQEi tule ihan samaan tahtiin puuta alas, mutta ei ero nyt ihan yhtä suuri ole kuin aiemmissa viesteissä mainittu. Ja ero ei ole pelkästään koneesta johtuva.
Ja vielä lisää muokkausta:
https://www.youtube.com/
watch?v=nASk7mWOkMgNyt alkaa Nisulalla tahtiaika olemaan kohdillaan. Profi jää jälkeen.
23.11.2015 Maastullissa oli Nisulan mainos metsäpaketista:
* Traktorina pitää olla entuudestaan Valtra A93 Hitech
* Nisula Easy2 pituusmittauslaite
* Nisula ohjaamopaketti (lasit)
* Nisula P30 kuormain (Nisulan sivuilla ei mitään tietoa ulottuvuudesta)
* Jarruriipuke ja FR10 rotaattori
* Pohjapanssari ja takasuoja
* Jake600 sovite ja etuakselin jäykistys
* Nisula 325H hakkuupääTämä pakettina hintaan 66 800€ + alvi.
Tuollaisen taimikon taulukkoarvo on vajaan parin tuhannen euron luokkaa + maapohjan arvo. Arvo vaihtelee maapohjan / taimikon kunnon / sijainnin mukaan. Itse olisin valmis maksamaan naapurissa sijaitsevasta kangaspohjaisesta tilasta 25 000 euroa. En uskoisi katuvani kauppaa myöhemmin.
Kaatokypsää metsää ostamalla ei kaikki puuston arvioinnin mukainen raha tipu omaan taskuun. Kaatamisen jälkeen tulee maksaa uudistukulut ja veroja. Jos käyttää hyväksi metsävähennystä on omassa hallussa pientä taimikkoa jota ei voi myydä maksamatta metsävähennystä takaisin valtiolle. Kaatokypsässä metsässäkin on riskinä laatu- ja markkinaongelmat.
Kännykkä pysyy kuivana ja sitä voi jopa käyttää kun laittaa puhelimen Ortliebin pussiin:
https://varuste.net/
Ortlieb+Safe-it+M
?_tu=45384Ortlieb tekee paljon kuivana pitävää varustetta. Ovat laadultaan hyviä, eivät päästä kosteutta sisään (eikä ulos jos tuonne pussiin päästää vettä).
**
Tunnustakaapa sitten oletteko tosiaan edes ottaneet selvää miten Riistakeskus suhtautuisi suunnallanne esim. rauduskoivun kasvatuksen tukemiseen. Minä en vielä tähän päivään mennessä ole maksanut itse aidoista euroakaan
**
Olen kysynyt. En saanut etelä-savossa riista-aitaan rahaa suojaamaan rauduskoivuja.Tricoakaan ei meinannut saada kovinkaan helpolla. Paikallisen riistakeskus ei tuntenut sitä pari vuotta sitten alennettua 50€ pönikkää, olisi pitänyt pulittaa 100€.
Tuo Trico ( http://www.forestum.fi/Default.aspx?tabid=455) auttoi meillä oikeasti hirviä vastaan, eivät ole vielä oppineet syömään tricolla käsiteltyjä puita.
Onko tuo lupahakemus muka ilmainen? Yleensä noista luvista on ollut tapana kantaa nykyaikaista leimaveroa eli palvelumaksua. Tuossa olisi hallitukselle taas yksi paikka, josta saisi vähän täytettä valtion kassaan.
Noita samoja vaijeritorneja voi seurata ”Metsien miehet” (alunperin http://en.wikipedia.org/wiki/Ax_Men ) ohjelmassa. Korjatessa suuria puita jyrkissä maastoissa on menetelmä tehokkaampi kuin metsätraktori.
Hiski Salomaan ”Lännen lokari” videolla https://youtu.be/P59U0jFMxxo?t=1m31s pyörii taustalla vanhoja metsätyövalokuvia Yhdysvalloista. Kuvista näkyy, että alkujaan vaijerit on viritelty mäenpäälle olevaan puuhun. Siitä on ollut sitten helppo laskea puut kuljetukseen. Hevosella ei ole saanut puita edes nytkähtämään.
Suosittelen kaikkia lukemaan metsälaista mitä kohdassa 8 mainitaan uudistamisesta:
https://www.finlex.fi/fi/
laki/ajantasa/1996
/19961093Jostakin syystä lainsäätäjä antaessaan vapautta uuden metsälain mukana, piti hieskoivun kasvattamisen pannassa: ”Taimikon saa perustaa hieskoivun taimilla tai siemenillä vain turvemailla, kangasmaiden soistuneissa osissa ja tiiviillä savi- tai hiesuvaltaisilla mailla. Muilla kasvupaikoilla hieskoivua voidaan käyttää sen kasvupaikasta ja alueen maantieteellisestä sijainnista riippuen täydentävänä puulajina”.
Jos hieskoivulla ei olisi rajoitteita, saisi lain määrittelemän ”taimikko katsotaan saaduksi aikaan, kun se on riittävän tiheä, taimet ovat tasaisesti jakautuneina, niiden keskipituus on 0,5 metriä ja niiden kehittymistä ei uhkaa välittömästi muu kasvillisuus”.
Meillä on itsellä edellisen omistajan aikaan perustettua taimikkoa, joka on saatu aikaiseksi äestämällä uudistusala ja jättämällä kuviolle joitakin siemenpuita. Halpaa uudistamista. Halpuuden vastapainoksi kuvio on vaatinut reilummin raivaussahan ulkoiluttamista, mutta kuvioille on syntynyt kohtuullisen asiallinen taimikko. Jos omalle työlle laskee hintaa tai joutuu ulkoistamaan taimikonhoidon, pääsee istutustaimilla kokonaisuudessa halvemmalla.
Kuvioilla puut olivat keskittyneet äestysuriin. Urien ulkopuolella kasvaa äärimmäisen vähän puita. Äestysuriin oli tullut reilusti tavaraa, jonka seasta pystyimme valitsemaan kasvatettavia rauduskoivuja, kuusia ja mäntyjä. Aina paikallisten olojen mukaan.