**
Seuraavaksi tasokkaampi varsinainen suunnitelma on tuoreesta laserkeilausaineistosta tehtävä suunnitelma, joka tehdään pääsääntoisesti ilman maastotarkastusta
**
Onko teillä varmaa tietoa, että laserkeilausta tullaan jatkamaan koko Suomen kattavasti? Tämän kertainen laserkeilaus tehtiin tarkan korkeusmallin tuottamiseksi ja metsätiedot ovat vain bonusta. Muutenkaan ainakaan vapaasti saatavilla olevasta laserkeilausaineistoista ei saa aikaiseksi kovinkaan laadukasta metsäsuunnitelmaa.

Metsään.fi sivulla olevan tiedon mukaan ”tavoitteena on inventoida 1,5 miljoonaa hehtaaria yksityismetsiä vuosittain. Alkuvaiheessa laserkeilauksesta kuluu noin 2 vuotta siihen, että tiedot on täydennetty, tarkistettu ja käsitelty hyödynnettävään muotoon”.
Suomessa on metsätalousmaata 26 miljoonaa hehtaaria => Jokaista tilaa ei käsitellä vuosittain.

Kahdeksan vuotta vanhasta datasta ei tule nollaa parempaa metsäsuunnitelmaa vaikka asian esittäisi miten hienossa kansiossa. En ole ajatellut maksaa 60 euroa vuodessa saadakseni pelkästään julkisin varoin rakennettua ja tuotettua vanhentunutta tietoa. Nekin rahat voi käyttää hyödyllisemmin (tuo vaikka vaimolle kukkia).

**
Koipeli = Egyptinparru =kaivospuu?
**
Kaivospuu = kaivoksilla käytetyt tukipuut. Valmistetaan kasvavasta männystä (eli ei kuolleista puista). Puiden tärkein ominaisuus on kannatuskyky. Mittojen piti olla tarkka ja mitat vaihtelivat maittain.

Parru = veistettyjen puutavaroiden nelisärmäinen tuote. Egyptin parru veistetään nelisärmäiseksi puun kapenemista seuraten siten, että ne ovat latvapäästä ohuempia kuin tyvestä.

Koipelia en tunne. Varmaan joku palstalainen osaa selittää, että mikä on koipeli.

Kun liito-orava asetettiin tiukkaan suojeluun vuonna 1997 ei päättäjillä ollut tiedossa kannan suurutta. Silloin luultiin Hokkasen tutkimuksen perusteella kannaksi enintään 50 000 naarasta. Seuraavassa Hanskin tutkimuksessa todettiin kannan olevan jo 143 000 naarasta (enemmän kuin hirvinaaraita).

Hanskin tutkimus oli itsessään tehokas. Sivulta http://www.puuntuottaja.com/puuntuottajan-ja-liito-oravan-yhteiseloa/ lainattuna:
**
Hanskin tutkimus suoritettiin vuosien 2003 – 2005 aikana etsimällä 90 000 hehtaarin näytealueelta liito-oravan papanoita. Maastokartoituksiin osallistui yhteensä 41 henkilöä ja he työskentelivät yhteensä 87 kuukautta (=reilut kaksi kuukautta per henkilö). Näytteen kerääjillä kova kunto ja harjaantunut silmä, hehtaarin tarkastamiseen oli varattu aikaa alle 10 minuuttia.

Jokainen yksittäinen tutkimusalue oli yhdeksän hehtaaria (liito-oravanaaraan oletettu elinpiiri). Raportin mukaan tutkija käytti keskimäärin 29.5 minuuttia per 9 hehtaaria aikaa liito-oravan papanoiden etsimiseen. Jos alueelta ei löytynyt papanoita, alue pääteltiin liito-oravista tyhjäksi. Jos taas papanoita löytyi, silloin päätettiin, että kuuluvatko ne naaraalle vai urokselle. Tapauksissa missä löydettiin usean puun alta papanoita arveltiin, että onko yksi naaras ulostanut papanat voi onko papanat useamman naaraan tuotosta.
**
Aivan käsittämätön tahti tutkia yhdeksän hehtaaria alle puolessa tunnissa. Löydetty kanta kasvoi jopa pikatutkimisella monin kertaiseksi edellisestä tutkimuksesta. Valitettavasti laki oli tehty jo edellisen tutkimuksen jälkeen joten uudemmat löydökset eivät muuttaneet enää suojelutilannetta.

Suomessa tuntuu ojitukset toimivan, eilisen maastullin mukaan viime vuonna oli istutettu 16 000 hieskoivua (~10 hehtaaria). Rauduskoivut eivät viihdy kosteassa ja aivan kaikkialle ei kannattaisi istuttaa kuustakaan.

Olen järkeillyt, että ensimmäisen kauden kasvu tulee taimitarhalta. Pottiin ladattuna ravinteita niin paljon, että ensimmäisenä kesänä taimi kasvaa melkein AC:n lukemat taimitarhan ravinteilla.

Juurtumisen onnistuminen nähdään toisena / kolmantena kesänä. Taimen on pitänyt saada juuret maaperään kiinni ja imeä ravinteita varsinaiselta kasvupaikalta.