Käyttäjän Caballista kirjoittamat vastaukset
-
Metsälaki määrittelee asian:”Jos 2 momentissa tarkoitetut elinympäristöt ovat luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia sekä ympäristöstään selvästi erottuvia, niitä koskevat hoito- ja käyttötoimenpiteet tulee tehdä elinympäristöjen ominaispiirteet säilyttävällä tavalla”.
Halusin viestilläni muistuttaa, että metsien monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät elinympäristöt eivät ole kymppikohteita jos ne eivät täytä ”luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia sekä ympäristöstään selvästi erottuvia” määrettä.
Jos paikka ei ole luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltaisia sekä ympäristöstään selvästi erottuvia se ei ole koskaan metsälain 10-kohde. Metsälaki on tässä kohdin erittäin selkeä.
Näkemättä kohdetta on mahdotonta arvioida on kyseessä lähde tai tihkupinta. Metsissä tarvitaan myös muissa tilanteissa ojitusta…
Meidän seudulla seurat ampuvat jo nykyään kaikki luvat loppuun. On turha jutella metsästyseuran kanssa metsästyksen helpottamisesta kun kaatojen määrää ei voi kuitenkaan nostaa. Alueella on niin reilusti hirviä, että pyynnissä ei ole ole nykyäänkään ongelmia.
Pitää täyttää hirvivahinkoilmoitus jotta seurat saisivat lisää lupia.
Ei kait sinne ensiharvennukselle ole pakko viedä sitä aukoille optimoitua jättiläistä kaatamaan ja ajamaan? Ihastelin Finmetkossa Profi40 harvesteria, painaa alle 12 tonnia ja ylettää yli 10 metriä.
Pieniä koneita on, muuta ne eivät tule yleistymään nykyisellä taksoituksella. Koneyrittäjät tienaavat rahat aukoilla ja tekevät ensiharvennuksia omillaan. Yrittäjän ei kannata ostaa ensiharvennukselle sopivaa konetta.
Olisin valmis maksamaan 6e per kuutio lisää jos jälki olisi ensiluokkainen jäävän puuston tasaisuudessa ja maapohjan kohtelussa. Pieni lisähinta ei haittaa ensiharvennuksella kuutiotaksaan jos rahat saa korkoineen myöhemmin takaisin. Työn jälkeen jälki pitäisi tarkastaa ja jos jälki olisi pielessä niin taksa olisi 6e vähemmän kuin nykyään…
Käsitykseni mukaan Raumalla on käytetty myös eucasellua. UPM:n valmistaa Fray Bentosissa ison kasan sellua ja on rahdannut sitä tehtailleen ympäri maailmaa. Paperikone ei kuluta puuta, puu kuluu ensisellun valmistuksessa.
Etusivun keskustelut tekstin edessä oleva p hakasuluissa viittaa sivun olevan rikki. Jotakin pientä taidettu säätää. 🙂
Omien taimien kasvatuksesta harrastuksena saa parempaa palkkaa kuin Metsälehden keskustelupalstalle kirjoittamisesta. Puuhailumetsätalous on kivaa vastinetta tehometsätaloudelle.
Suosittelen boksiksi raspia ( http://www.raspberrypi.org/ ). Kone on halpa (~30e) ja hyvä rakentelualusta. Kannattaa tilata raspi ja ensiksi opetella yksinkertaisia viritelmiä ennen kuin lähdet muokkaamaan kouraa.
En näe syytä, että miksi et voisi onnistua kouran modaamisesta puun tilavuuden mittaamiseen. Tehdastekoiset kouratkin on vain ihmisten suunnittelemia.
Kylväminen toimii vain laihoilla mailla, lihavilla mailla heinät tappavat taimet ennen kuin ne nousevat aluskasvillisuuden päälle.
Jos kasvatat siemenistä ensiksi taimet pihassa tarvitset joko 30 kuusenkäpyä tai 100 männynkäpyä.
Kylvämiseen tarvitset enemmän käpyjä. 100 litraa käpyjä tuottaa kilon kuusen siementä tai puoli kiloa männyn siementä. Käsin kylvettäessä lennin siipiä ei tarvitse poistaa.
Kylvämisen voi tehdä tähtäämällä tai sitten hajakylvöllä. Hangen päällä hajakylvettäessä siementä tarvitaan vajaa pari kiloa per hehtaari. Tähdätessä siementä tarvitaan alle kilo.
Kaikki tavat kaipaavat maanmuokkausta. Tähdätessä muokkauksen voi tehdä myös käsin kuokalla.
Pystykarsinta vaikuttaa erittäin vähän sahatavaran laatuun, mutta sitäkin reilummin sorvitavaran laatuun. Hyödyn ymmärtää kun tekee leikkaukset rungon päätyyn. Sorvi ottaa ulkokehältä oksatonta massaa, mutta sahatessa osutaan usein keskellä oleviin oksiin.
Pystykarsinta on enemmän maisemanhoitoa ja tavaran muokkaamista laadukkaamman näköiseksi kuin varsinaista laadun parantamista.