Käyttäjän Caballista kirjoittamat vastaukset
-
En tiedä missä päin Metsuri Motokuski tekee hommia, mutta hänelläkään ei taida olla käsitystä koko Suomen tilanteesta. Meillä kaakosssa maa puskee rehevillä kasvupaikoilla niin kovalla innolla tavaraa, että taimikonhoidon jälkeen kantovesat ovat reilun kokoisia ennen ensiharvennusta.
Mielestäni ennakkoraivaus kannattaa tehdä pari vuotta ennen ensiharvennusta. Ennakkoraivausta tekee noin hehtaarin päivässä ja tarpeeksi ajoissa tehtynä peitteisessä metsässä ei synny enää kantovesoja. Bonuksena kasvatettavat puut saavat parin vuoden ajan vähä lisäboostia ennen ensiharvennusta.
Metlan tiedoitusosastolla on ollut aktiivinen viikko:
Perkausta männyntaimikossa: http://www.metla.fi/uutiskirje/mkl/2013-2/uutinen-3.htm . Kyselin lukijoiden kuvista reseptistä millä saa hyvää männikköä. Jutussa mainitaan ”nuorten männiköiden kehitystä ja laatua käsittelevien tutkimuksien mukaan taimikon tiheyden tulisi olla 3000–4000 runkoa/ha, että metsiköstä saadaan hyvälaatuista sahatavaraa. Kun perkauksesta on huolehdittu ja männikköä kasvatetaan tiheänä 5–8 metrin valtapituusvaiheeseen asti, oksien paksuuskasvu hidastuu ja alaoksat kuolevat ja karsiutuvat nopeasti. Kun oksat ovat kuolleet tyvitukin pituudelta, varttunut taimikko harvennetaan ainespuun kasvatukseen tähtäävässä käsittelyohjelmassa 2000–2500 runkoon/ha”.
Varhaisperkausta kuuten istutusaloilla http://www.metla.fi/uutiskirje/mkl/2013-2/uutinen-1.htm
Vanhemmassa metsäkirjallisuudessa kuten Tauno Järveläisen metsänomistajan käsikirjassa 50-luvulta männyn mainitaan sopivan lihaville maille.
Mäntyä istutettiin aikoinaan karuille maille sen takia, että muut puut eivät olisi kasvaneet niillä mailla. Lihavammat maat annettiin sitten muille puille.
Tulee arvokasta metsää metsänvartijan taimimäärillä. Männikön saa perustaa myös siemeniä kylvämällä äestysvakoon, tulee paljon halvemmaksi kuin 3000-4000 pottitaimea hehtaarilla.
Perheeltä pakeneminen on ok motiivi metsätöille. Metsissä olevista lahonneista polttopuupinoista päätellen motiivi on erittäin yleinen. Metsässä on mukava puuhata.
Virallisten organisaatioiden ohjeet eivät tähtää perheeltä pakenemiseen vaan metsän tuottoon perinteisellä panos/tuotos mittarilla mitattuna. Silloin ne kantovesasta alkunsa saaneet koivut ohjeistetaan kaatamaan.
Pienillä koivuilla ei ole paljoa taloudellista säästöarvoa. Taren 10 senttisten puiden litrarakoon ollessa 25 litran luokkaa voi nopeasti laskea niiden arvon olevan reilusti alle euron tienlaidassa. Saman euron saa helpommalla hoitamalla jokaisen kulman tehokkaasti kasvukulmaan ja unohtamalla puuhailun.
On kenelläkään tietoa, että mihin jalo- ja muut erikoispuut voi myydä korjuun jälkeen? Oman puupihan voi tehdä ilman taloudellista pohdintaa, mutta suuremmassa mittakaavassa pitää olla edes aavistus myyntikanavasta.
Kiitoksia linkistä. Jutusta selviää lisää laskelmasta:
* Kuusikon perustaminen 1500€ ja seitsemän vuoden kohdalla 200€ raivaus. Arvokkaita taimia…
* Hieskoivikko ja lepikko syntyvät ilmaiseksi eikä niille tarvitse tehdä mitään hoitoja.Laskelmassa lasketaan, että missä tapauksessa hieskoivikko tai lepikko ovat kannattavampia kuin kuusikko. Lukuihin ei ole haettu realismia vaan haavekasvua millä kasvatus kannattaisi.
Uutta metsälakia on mainostettu metsänomistajien vapauden lisääntymisellä. Lisääntynyt vapauskaan ei salli kaikkien suomessa luontaisesti kasvavien puiden kasvatusta vaikka niiden viljely olisi metsänomistajalle kannattavampaa joissakin tapauksissa. Outoa vapautta.
**
Toinenkin seikka Pukkalan tutkimuksessa kiinnitti huomiota.
Sidotun pääoman tuotosta pidettiin kyllä kovasti huolta, mutta
todellinen kassavirta jäi kyllä vähemmälle huomiolle.
Korkeakaan pääoman tuottoprosentti ei välttämättä lämmitä, jos pääoma vedetään kovin alas
**
Sama tökkii minuakin metsäpuolen laskelmissa. Laskelmat perustuvat ajatukseen, että voisin ostaa vaikka rajattomasti OMT-maapohjaa etelästä hyvien kulkuyhteksien varrelta hintaan 440€/hehtaari.Tällöin voisin upottaa ”rajattomasti” pääomaa kiinni ja hakea sille korkeaa tuottoprosenttia. Todellisuudessa maapohjan ostaminen laskelmien hintaan on vaikeaa. Silloin minun kannattaa tehdä hehtaarille suurempi investointi ja saada hehtaareilta suurempaa kassavirtaa.
Onkohan sama mies ”Metsän jatkuva kasvatus” kirjan takana Lähteen ja Laihon kanssa. Esityksiä löyty http://www.monsu.net/ sivulta.