Käyttäjän Caballista kirjoittamat vastaukset
-
Männyn kohdalla puhutaan tolpasta. Tolpista tehdään sähkö- ja puhelintolppia. Tolpasta saa meillä päin 10 euroa tukin hinnan päälle. Hyvästä kohteesta noin 30 prosenttia tukista kelpaa tolpaksi.
Ei yhtä merkittävä ero kuin koivulla, mutta kannattaa hyödyntää.
En ole myöskään tieinsinööri, mutta en myöskään käsitä mitä 1m×2m×3m ajaa takaa. Gla on ollut molemmissa ketjuissa johdonmukainen ja kirjoittanut miten tietä rakennetaan vallitsevasti.
Tien rakennekerrokset eivät saa sekoittua pohjamaan kanssa. Jos sekoittuminen on riskinä laitetaan jakavan kerroksen ja pohjamaan väliin joko suodatinkerros tai suodatinkangas. Kangas tulee aina pohjamaata vasten.
Tasainen kahden metrin väli antaa tavoitteen mukaisen määrän taimia jos tavoite on 3000 taimea hehtaarille. Perinteiseen 2000 taimea hehtaarille vaatii 2.5 metrin tasaisen välin.
Mielenkiintoinen aihe josta on todella vaikea löytää tietoa. Olet varmaan käynyt jo lukemassa ensi nälkään:
http://www.metla.fi/
julkaisut/
muut/
2008-02-08
-energiapuun-
korjuu-
raportti.pdfluvun kolme (toivottavasti rivitys auttoi linkin kanssa)? Sieltä löytyy aiheesta edes vähän perustietoa.
Aiheen sivusta energiapajusta keskustelua. Energiapajusta löytyy toteutuneesta kierrosta tuloksia http://www.suomenenergiapaju.fi/ sivulta. Sivulla näkyy energiapajun ensimmäisen viisivuotiskierron tuloksena olleen 0.9ha alueelta 110 hakekuutiota. Toisella kierroksella pitäisi tulla enemmän.
Hakkuiden tarkoitus on rahoittaa maatalouden investoinnit. Niin pitkään kun on perämetsiä voi näyttää olevansa menestyvä maatila.
JHVn kaava toimisi jos kuusikossa olisi 60 vuoden päästä tasan yksi tukkikuutio. Ja vastaavasti haavikossa 20 vuoden päästä yksi haapakuutio.
Lisää sanontoja. Yksi #### kysyy enemmän kuin kymmenen viisasta jaksaa vastata.
Uskoisin, että superrekat eivät tule heti ensimmäisenä hakemaan puita pienten metsäautoteiden päästä. Enemmän runkolinjoille ajamaan matkaa.
Yleisesti uskon kääntöpaikan olevan kuskille mukavampi eikä kustannuksissa ole säännönmukaisesti eroja. Turha kuskeja on kiusata huvin vuoksi.
Kemeratuki sisältää täysimääräisesti neulasanalyysin kustannukset jos alueella on terveyslannoituksen tarvetta. Metsänhoidosta ei kannata tehdä piiperrystä joten hehtaarin keskimääräinen tuloskin on hyvä.
Tällä hetkellä ensiharvennuksella kuitupuusta maksetaan pystykaupoissa keskimäärin 14 euroa per kuutio. Hehtaarilta tulee kuitua noin 50 per hehtaari. Tällöin hehtaarilta tulee noin 700 euroa verotettavaa rahaa. Katso oman alueen puunhinta ylhäällä olevasta valikosta.
Metsäyhtiöt kyllä osaavat laskea tarjouksen myös sen mukaan, että kuviolle tulee yhtiön metsuri tarvittaessa ennakkoraivaamaan. Tällöin kuidusta maksetaan esimerkiksi 10 euroa per kuutio ja hehtaarilta tulee 500 euroa.
Homma voi kylläkin mennä kansanterveydelle jos mukaan otetaan MHY täydellä valtakirjalla. Ennakkoraivauksien ja MHYn korjuupalvelun jälkeen lasku saattaa mennä metsänomistajan kannalta väärään suuntaan…
Vaikka ensiharvennuksista puhutaan, että niistä ei saa rahaa niin mielestäni 700 euroakin on merkittävä summa rahaa. Ja harvemmin se ensiharvennus on vain hehtaarin pläntti.