Käyttäjän Caballista kirjoittamat vastaukset
-
Metsäpuolella rakastetaan itsensä rankaisua ylitulkitsemalla lakeja, asetuksia ja vapaaehtoisia standardeja. Jos kaikki tulkitsisivat yhtä tiukasti muinaismuistolakia niin Suomessa ei voisi tehdä enää yhtään mitään.
Laissa ( http://www.finlex.fi/fi/
laki/alkup/1963/19630295 ) mainitaan esimerkiksi, että kiinteitä muinaisjäännöksiä ovat maa- ja kivikummut… Koska laissa ei ole aikarajaa niin Jorman toissavuonna kaivama maakumpu on lain mukaan suojeltu eikä sitä saa enää muokata koskaan. Kaupungissa saa onneksi käyttää maalaisjärkeä, saman järjen käyttäminen tuntuu unohtuvan, kun siirrytään oikeasti maaseudulle metsään.Ympäristöministeriön sivuilta löytyvässä jutussa http://wwwi.ymparisto.fi/
psavo/kylilla/
muinaism_hoito.htm mainitaan käytännön aikarajaksi sata vuotta.Mielestäni kiviaidat ovat hienoja ja toivon niiden säilyvän omissa metsissä ehjinä. Mielestäni tuoreiden kiviaitojen säilyttäminen on maanomistajan valittavissa. Silloin kun itse valitsee suojelevansa jotakin saa asiasta paljon paremman mielen kuin pakkosuojelusta. Pakkosuojelusta saa vain harmistuksen ja ajatuksia miten ongelman voisi kiertää…
Valtion arviot tuloista ja menoista ovat julkisesti esille http://budjetti.vm.fi/ verkkosivulla.
Valitsemalla vuoden 2014 ja varsinaisen talousarvioesityksen voi katsoa numerotaulun kohdasta 35 (aivan sivun alalaidassa) miten paljon ympäristöministeriölle on varattuna rahaa. Kokonaissummana on 267M€ josta esimerkiksi 2M€ menee ympäristöjärjestöjen tukemiseen.
Kuten aikaisemmin on kirjoitettu niin ympäristöpuolella valtio on onnistuneesti ulkoistanut päätöksien kustannukset kansalaisille. Esimerkiksi metsätaloudessa liito-orava ja kymppikohteet leikkaavat metsänomistajan tuloja (=> vähemmän valtiolle verotuloja), mutta eivät näy budjetissa ollenkaan. Kukaan ei oikeasti Suomessa uskalla avoimesti laskea ympäristöpuuhastelun todellista hintalappua.
Yksi myyrätutkija suositteli myös tänä syksynä Länsi-Savo lehdessä siirtämään istutuksia ensi kesältä myöhemmäksi. Jos ihmiset tottelevat niin taas taimitarhoilla kiitellään, kun kuskataan taimia kaatopaikalle. Ainakin meidän alueella on käytännön kokemuksena havaittuna, että myyrätuhot ovat erittäin paikallisia. Melko lähekkäin voi olla kova tuho ja lähellä ei mitään.
Tänä syksynä on kylläkin ollut myyristä / hiiristä silmämääräisesti enemmän havaintoja kuin aikaisemmin. Ensi talvena testataan viime kesäisten koivujen myyräsuojia käytännön rasitustestissä.
Täälläpä on ollut kuumaa.
Anton selitti lumikkohypeteesin kaikille halukkaille viime kesänä metsälehden täysin avoimessa lukijatapaamisessa. Samassa tapaamisessa Anton esitteli myös omia hyvin kasvavia metsiään ja tarjosi meille hyvän lounaan. Antonin nimi ei ollut tapaamisessa mikään salaisuus ja uskon myös myyrätutkijoiden tuntevan hänet. Aihetta tutkii Suomessa kuitenkin kohtuullisen pieni joukko.
Tiedettä glorifioidaan mielestäni aivan liikaa. OIen lukenut omalla alallani tieteellisiä julkaisuja käynyt joitakin kertoja oman vertaisarvioidun paperin kanssa puhumassa eri puolilla maailmaa konferensseissa. Oma tieteenalani on globaali, mutta mielestäni tasoltaan heikko.
Tieteeseen kuuluu uusien asioiden löytäminen ja vanhojen kumoaminen. Se, että jokin paperi on aiheesta mennyt läpi virheellisenä parin tutkijakollegan kautta ei aina tarkoita, että niiden sisältö olisi sen jälkeen kiistämättömän oikeaa. Niche-tieteessä (kuten Suomen luontoa koskeva tutkimus) tutkimuksen tason ylläpito on äärimmäisen vaikeaa. Kun papereita kierrätetään muutaman kaverin kesken ei ”ulkopuolisten”, vanhoja oletuksia kumoavien, papereiden läpisaamiseen ole toivoa. Vaikka se on tiedettä, se on kuitenkin ihmisten tekemää.
Minulla ei ole ollut tarvetta vaihdella nimimerkkiä. Olen kirjoittanut vain tällä yhdellä nimimerkillä sekä uudella että vanhalla palstalla ilman apunimimerkkejä.
Tuollaisen häntämoton (eli karsinta ja katkontalaite) etuna pelkkään moottorisahaan on fyysisesti kevyempi kuormitus. Puut saa kaatamisen jälkeen ilman kantamista ja turhan matalaa karsinta-asentoa uranlaitaan. Haittana on puiden raahaaminen metsikössä oksineen, tekee pahaa kuusten juurille. Ja hommassa tulee varmasti myös kylmä.
Suomessa sykeharvesterit korvasit häntämotot. Sykeharvesterit eivät vaadi kovinkaan paljoa hydrauliikkaöljyä jolloin ne voi asentaa samanlaiseen traktoriin kuin häntämoton. Sykeharvesterilla voi tehdä hommia mukavasti traktorin kopissa istuen ilman ulkoilmalle altistumista.
http://www.youtube.com/
watch?v=SUpHIN3NDn4http://www.youtube.com/
watch?v=I6jXK0RH8g4ja myöhästyin sekuntilla…
(muokattu)
Puuautoissa ei ole ollut ylikuormia sen jälkeen, kun metsäteollisuus lopetti maksamasta ylikuormaosuuteen kuuluvista puista rahaa. Ylikuormalla tarkoitetaan 5% ”laillisen” ylikuorman ylittävää osaa. Käytännössä 60t auton paino voi olla 63t.
Uudessa asetuksessa nostettiin maksimipainon lisäksi myös autojen maksimikorkeutta entisestä 4.2m korkeudesta uuteen 4.4m maksimiin.
Autojen hyötykuormat eivät nouse tonnien nousun myötä samoilla lukemilla. Lisäakselit syövät hyötykuormaa.
Kannattaa googlata ”Uusien mittojen ja massojen puutavara-autot” ja käydä katsomassa metsätehon kalvosarja. Siellä on myös laskettuna, että autonmassan saa täyteen sekä 3 että 5 metrin kuiduilla.
Moottorisahalla menee hehtaarin ensiharvennukseen sähäkältä kaverilta parin viikon valoisat ajat jos pitää pyhittää vain sunnuntain työnteolta. Siinä ajassa kertyy uranlaidoille noin 50 mottia puuta. Puiden hommaaminen uranlaidoilta tienlaitaan maksaa riippuen ajomatkasta paikallisista yrittäjistä seitsemän euron luokkaa.
Kahden viikon urakasta kertyy hyvää 650 euroa mistä pitää maksaa vähennyksien jälkeen vielä pääomaverot. Työpäivää kohden tulee tuloja 54 euroa miinus kulut. Käytännössä päiväpalkka on 50 euroa ja tuntipalkka 6.25 euroa (pääomaverotettavaa tuloa).
Homman kannattavuutta nostaa metsän jääminen parempaan kuntoon kuin koneharvennuksen jälkeen ja oman terveyden parantuminen fyysisen työnavulla (jos työtavat ovat kunnossa eikä puiden siirtelyllä hajoita esimerkiksi selkää…).
Kokonaisuutena moottorisahahankinta kannattaa jos sinulla on siihen siviilitöiden puolesta mahdollisuus.
Tuollainen ketjuterä tuntuu melko vaaralliselta laitokselta (ja muistaakseni ketjuterät ovat nykyään Suomessa kiellettyjä. Ketjuterälle vaihtoehtona Grene tuo maahan Erasure trimmeripäitä missä käytetään ”siimana” hydrauliikkaletkua.
Hydrauliikkaletku kestää kolhuja huomattavasti enemmän kuin perinteinen siima. Letkussa on sisällä teräspunosta, tuolla on kuva missä teräspunos näkyy:
http://www.puuntuottaja
.com/wp-content/
uploads/
Erasure
Hydrauliletku.jpgTilavuuden laskennasta: Jos puut olisivat muodoltaan kartioita niin niiden tilavuus olisi ”1/3 x pinta-ala x korkeus”. Puut eivät kuitenkaan ole muodoltaan kartioita vaan niiden runko on keskivaiheilla paksumpi kuin mitä kartiossa se olisi. Puuston tilavuuden taulukoissa otetaan puiden muoto mukaan muotoluvun avulla.
Puiden runkomuoto vaihtelee puulajeittain, puun kasvaessa sekä siirryttäessä etelästä pohjoiseen. Tämän vaihtelun takia on Suomessa muodostettu taulukoita missä puiden muotoluku vaihtelee tilanteen mukaan.
Nyrkkisääntö ”pinta-ala x pituus x 0.5 x 0.9” toimii keskiarvoisesti oikein. Tietokoneelle on suhteellisen yksinkertainen tehdä tarkempia kaavoja. Taulukoissa käytetyt muotoluvut saa helposti esille laskemalla taulukoiden arvot ”takaperin”.
Aiheesta löytyy verkossa hyvät kalvot sivulta
http://www.helsinki.fi/
~korpela/tkk.html