Käyttäjän Caballista kirjoittamat vastaukset
-
”Uudehko metsänomistaja” voi vaihtaa nimimerkkinsä omaan nimeen. Kuten kaikki muutkin ketkä haluavat kirjoittaa omilla nimillä. Hiljalleen oikeiden nimien yleistyessä ihmiset alkavat kirjoittamaan entistä enemmän oikeilla nimillään.
Monella muullakin palstalla on sekaisin oikealla nimellä ja nimimerkillä kirjoittavia. Oikean nimen pitäisi toivottavasti olla oikea, että kukaan muu ei ala täällä kirjoittaman Tapio Pahkavaara nimellä.
Vuokrausta voi tapahtua myös kiireisiltä maanviljelijöiltä kaupungissa asuville metsäsijoittajille. Maitotilallisilla ja muilla kiireisillä yrittäjillä ei välttämättä ole aikaa metsätöille. Tasainen metsävuokratulo voisi olla kiinnostava lisätulonlähde heille.
Maaseudulla on totuttu vuokraamaan peltoa. Pellon vuokrauksessa on helppoa sopia, että pellon tulee olla palautuessa samassa kunnossa kuin mitä se on ollut vuokratessa. Tai muita mitattavia tai todettaiva muuttujia. Metsässä vastaavaa ehtoa ei voida tehdä ellei vuokrakohde oli paljaaksi hakattu uudistamaton kohde.
Myös vuokratason sopiminen on vaikeaa. Vuokra vaihtelee maapohjan, tiestön ja olemassa olevan puuston mukaan. Minun olisi vaikea keksiä miten paljon vuodessa haluaisin omalta tilalta per hehtaari ikuisessakaan sopimuksessa. Ikuisessa sopimuksessa ei tarvitse edes pohtia mihin tilaan metsän pitää jäädä.
Oletan vuokraamisen jäävän harvinaisiin kokeiluihin. Helpommalla pääsee kun antaa metsäyhtiölle täyden valtakirjan hakata ja hoitaa metsiä. Tallettaa puukaupoista saadut rahat erilliselle tilelle ja nostaa niitä vuokranomaisesti itselle käyttöön.
Etämetsänomistajana tuntuisi hankalalta tehdä kauppaa tuvan pöydän ääressä jutellen. Helpompi laittaa ostomiehille sähköpostia liitetiedostoineen (kuviotiedot / hakkuusuunnitelma / kartta) ja kysellä kiinnostusta.
Ystävyys se on kallista, se ei riipu hallintomallista. Kuka kuvittelee tutun ostomiehen maksavan parasta hintaa? Miksi hän maksaisi, kun pienemmälläkin hinnalla saa puut.
Omalla nimellä voi nykyään kirjoitella facebookin ”Mystisissä metsätyömiehissä”. Siellä teemana kylläkin on enemmän peräkärryn kuormatilan kehuminen kuin metsänkasvatuksen keinot.
Tutkijat, virkamiehet ja muut varsinaiset ammattilaiset käyvät keskustelua seminaareissa ja muissa foorumeissa. Ammattilaisen työaika on arvokasta, minun olisi hankala nähdä heitä käyttämässä aikaansa kevyessä keskustelussa.
Latvominen ei mielestäni vähennä hiilidioksidia ilmasta. Maahan kaadettu taimi pitää muutaman vuoden hiilen itsessään. Samalla vieressä olevien puiden kilpailun vähentymisen ja maan lämpenemisen takia lisääntynyt kasvu sitoo hiiltä entistä reilummin ilmasta.
Jos hulluutta halutaan optimoida, näkisin latvomista fiksumpana tapana kiskoa ylimääräiset taimet juurineen maasta. Kiskomiseen tarvittasiiin tarpeeksi väkevä itsenäisesti työskentelevä pienoiskopteri. Kone päättelisi itsenäisti laserkeillamalla kiskottavat puut ja hoitaisi homman.
Nykyisen taimikon hoidon kehittämisen sijasta kehittäisin taimien istuttamista. Suoriin riveihin istutettujen taimien välistä voi niittää traktrorilla kaiken kasvavan alas. Nopeaa ja halpaa.
Google on tehnyt auton, jossa ei ole rattia. Ja kulkee liikenteen seassa:
https://www.google.com/
selfdrivingcar/Robottiauton tekniikka pohjautuu konenäköön. Tuolla on hieman selitystä: https://youtu.be/
YXylqtEQ0tk?t=
8m35sMuutamalla eurolla ei saa vastaavaa konetta tehtyä metsään, mutta tarpeellisella kasalla euroja tuollaisen voisi tehdä. En näe kovinkaan suurta haastetta asiassa. Motoon kiinni laserkeilain => datan käsittely => toiminta. Ensiksi helpommille kohteille ja sitten laajemmin.
Teollisuudessa on opittu, että automatisoinnin suurin etu tulee työmenetelmien järkeistymisessä. En usko, että automatisointi tulee kaatumaan teräketjujen vaihtamiseen. Teknisen ongelman ratkaisun jälkeen, saattaa uusi tekniikka siirtyä myös perinteisien motomiesten ulottuville.
Tälläkin hetkellä on useampi laitos kohtuullisen lähekkäin. Esimerkiksi Joutsenon sellutehdas ja Kaukas ovat 15 kilometrin päässä toisistaan. Molemmille on riittänyt puuta. Bonuksena UPM:n Kaukaan tehtaalta vielä UPM:n Kymin tehdas alle sadan kilometrin päässä.
Tuossa Kuopion tehtaassa on mukana rahoittamassa myös MTK. MTK hallitsee MHY:tä jolloin voisi olettaa omalle tehtaalle riittävän puuta. Kuopion tehtaan tiimissä on kokeneita tehtaanrakentajia enkä usko homman jäävän kiinni edes rahoituksesta. Sellutehtaat ovat olleet lupia painaa rahaa, rahoitusta kyllä löytyy kohtuullisellakin hinnalla.
Puunkysynnän lisääntyminen on vain positiivista puuntuottajille. Sellua voi tehdä kannattavasti vaikka tukista, jalostushyöty on sen verran kova.
Savonlinnasta (http://taimet.net) saa ”Pyökki (Euroopanpyökki,
kestävä alkuperä, myös metsitykseen [todellakin]) I-III” taimia 6 euron kappalehintaan. Tuota ei vissiin saa pelästyä, mainostavat yli 10 taimen tilauksille halvempaa hintaa.Meillä olisi sopiva paikka metsälle. Miten monta puuta tekee pyökkimetsän? Pitäisi lukea varmaan ”Jalopuumetsät, perustaminen ja hoito, Heikki Kiuru” opus.
Laita vaan. Mitenköhän suuren erän noita pitäisi tilata, että suostuisivat tekemään satsin fiksun hintaisia taimia. Jos saisimme kasaan riittävästi innokkaita, homma voisi jopa onnistua.
Kova kasvu & korkea hinta => kiinnostaa. Enkä laske vakavilla asioilla leikkiä. Nyt syntyvien pitää päästä eläkkeellä kävelemään pyökkimetsiin, kun kerta Ylen uutisissa niin sanotaan. Uskoni Yleen on ylen vahva.
Englannista näkyisi saavan siemeniä:
http://www.treeseedonline.com/
store/p215/Green_Beech_%28
fagus_sylvatica%29.htmlVai pitäisikö sittenkin laittaa Amerikan pyökkiä (Fagus grandifolia)?
Voisin perustaa pienen pyökkimetsän, jos vain löytäisin edes sopivia siemeniä.