Käyttäjän Biohorror kirjoittamat vastaukset
-
Voisin vielä edelliseen lisätä
Länsi-Suomi vs. Itä-Suomi, sopii sikälikin hyvin teemaan, että melkoista pallottelua luvassa tästä tulevaisuuteen
hienoa ettei ole aina etelä vs. pohjoinen, ettei ongelma olisi niin mustavalkoinen
Edit: edellinen viesti ei näemmä lähtenytkään, mutta siinä oli visti lyhykäisyydessään klikkiotsikkotasolla ” Nyrkki valkoposkihanhille vs. Halu saada pidettyä vhp-kanta nykyisellään 2018″ feat. Leppä ja Mikkonen Itä-Suomesta.
60 vuoden aikana on hieman lämmennyt ja olisiko myös vuotuinen sademäärä lisääntynyt. Siementä levittävien luulisi kuitenkin olevan kantava voima. Olisiko määrällisesti lisääntyneet tiaiset? (Talo ja sini).
Jos on muuten hirviä riesana kannattaisiko jättää tuomet sijoilleen?
Hypätään välillä toiselle mantereelle. Alaskassa ollaan oltu jo pitkään huolissaan tuomen leviämisestä. Sen kemikaalit voivat tappaa hirven!
Kun Suomessa todetaan, että tuomenmarjat eivät maistu hirville, niin ilmeisesti Alaskan hirvet eivät vaan ole vielä oppineet?!
Onko joku huomannut onko omalle kohdalle ilmestynyt Metsäverkkoon HCV-merkintään karttatasolle ”mahdollinen luontoarvokeskittymä”. Taso näkyy vielä harmaana, joten ilmeisesti se ei vielä olekaan käytössä?
https://e360.yale.edu/features/exploring_how_and_why_trees_talk_to_each_other
Olisikohan tuo tutkimus? Kyseessä paperikoivu, mutta olisiko kotimaisilla koivuilla sama vaikutus?
Kirjassa oli muutamia validejakin pointteja esim. Inarin metsien hakkaamisen taloudellisen kannattavuuden kannattamattomuus sekä puiden maanalaisen sieluelämän havainnot.
Kirjassa vinkattiin, että douglaskuusen ja koivun rihmastojen välillä tapahtuisi ravinteiden luovutusta mistä en ollut kuullutkaan. Asia tosin mainittiin yhdellä rivillä, joten pitää etsiä asiasta enemmän tietoa.
Kirjastosta tämä lähti mukaan viime viikolla. Nyt on luettu. Päällimmäisenä jäi tympeä maku siitä, että avohakkuut olisivat pääasiallinen syy punkkien runsauteen. Tietokirjana olisin odottanut jotain konkreettista tukea tuolle väitteelle. ”Mosaiikkimainen maankäyttö ja taimikoiden runsaus” ei mielestäni riitä kuvaamaan syy-yhteyttä. Aika paljon on omenapuita hylättyjen torppien piha-maillakin.
Herätteleviäkin ajatuksia tuli esim. Kainuun hirsiyrittäjän oikeudesta hyödyntää valtion omaisuutta yritystoiminnassa tai virkistyskäyttöoikeuden myymistä lähiseutujen asukkaille. Maankäytön sosialisoinnista voi tulla uusi megatrendi. Kirja kehottaa rahastamaan sillä. ”Emme halua bulkkiolutta, haluamme craftman IPAa” voisi olla sanoma.
Sinänsä hienoa, että tällainen on kirjoitettu, koska tämä asettuu hienosti nykyiseen mustavalkoiseen maailmankuvaan, jossa akselin muodostavat liberaalisuvaitsu/konservatiivimähkys. Haluaisin kyllä nähdä Metsäyhtiöiden vastavedon tälle julkaisulle. Tärkeää olisi saada antiteesi samalla luku jaottelulla, jolloin debattia voitaisiin jatkaa kahden tietokirjan pohjalta.
Mitä enemmän lukee juttuja muista puulajeista, sitä enemmän tuntuu ettei todellisuus kohtaa -ainakaan hinnan osalta. Vai voiko sanoa että kuvitteellinen hinta 100€/m2 esim. lehtikuuselle voi pitää paikkansa jos sitä ei sillä hintaa kukaan osta. Kyllä sitä joku kympillä ostaisi!
Voisiko olla myös niin että kysyntä ja tarjonta vain eivät löydä toisiaan.
Muiden puulajien listalla ei nähdäkseni ole vielä mainittu ainakaan poppeleita tai sokerivaahteroita. Suomessa voitaisiin ajatella välillä boksin ulkopuoleltakin kuten tämän ketjun yhden pölkyn notskimies.
Jutusta en sinällään virheitä löytänyt, mutta melkoisen kuplan sisältä ne on kirjoitettu. Huomio siitä, että maita lunastetaan hävittämiseen (infra) eikä suojeluun, osuu kyllä etelän kuplan sisään. Ilman väestön siirtelyä paikasta toiseen pinta-alaa nielevää lisäinfraa tarvittaisiin vähemmän ja nykyisen ylläpito ei lisälunastusta vaatisi.
Eikös se Raidejokerin hiidenkouru räjäytetty yleisen edun nimissä (työmaa-aikataulu). Yleisen edun nimissä nykyisiä talousmetsiäkään turha sosialisoida, koska ”oikeiden metsien” suojelu lisääntyy seuraavan metsänomistajasukupolven kautta ihan vapaa-ehtoisestikin.
Laajamittainen metsämuseointi johtaa hätäisiin hakkuisiin kenties ”oikeissakin metsissä”. Muistakaa pinta-alaverotusmetsien myyntiverotukseen siirtämisen vaikutukset!
Planterin taulukossa on Pohjois-Karjalan kannassa äkillinen pienentyminen vuonna 2016. Millä se on saatu aikaan?
Ei taida olla Puskan Pohjois-Karjala-projektin lieveilmiöitä.