Käyttäjän Berza kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 741 - 750 (kaikkiaan 767)
  • Berza

    Omistamallani metsäpalstalla hirvet käytännöllisesti tuhosivat noin kolmen hehtaarin mäntytaimikon, jonka olen nyt antanut kasvaa koivua ja pikkuhiljaa nousee myös kuusta, jota olen myös täydentänyt istutuksilla.
    Tästäkin huolimatta mieluummin katselen näitä hirvien aikaansaannoksia,
    jos vaihtoehtona on kotieläimiäkin jahtaava susilauma.
    Kyllähän susikin Suomen luontoon saa kuulua, mutta ei tällainen susireservaatti ole enää kenenkään täällä asuvan mieleen.
    Mutta ei kai me maalaiset näitä asioita ymmärretä, eikä tiedetä, miten täällä pitäisi elää.

    Berza

    Sama tilanne myös Ilomantsin suuressa naapuripitäjässä. Hirvet ovat suurelta osin kadonneet alueen itäosisssa.
    Enpä ole kenenkään maanomistajan kuullut riemusta kiljahtelevan asian johdosta.
    Susien suuresta määrästä kylläkin kuulee päivittäin sadattelua.
    No onhan meillä muutama kaatolupakin käytössä, päästään näitä ”metsien suojelijoita” hätyyttelemään.

    Berza

    Jos ei ole tarvetta suuriin päivä tuloksiin, mutta tarvetta ketteryydelle ja kapeille ajourille yksi vaihtoehto löytyy AGT- Coldoni merkeistä.
    Siihen joku 3h kärry, niin vot.
    Isommissa traktoreissahan noita vaihtoehtoja kyllä löytyy enemmänkin.

    Berza

    Vetoketjulla mennään.

    Berza

    Montako hirveä Jesse olet elämäsi aikana muuten ampunut ?
    Ilmeisesti paljonkin.

    Berza

    Totta on mitä Petteri kirjoittaa noista korkeuskäyrän vaikutuksista.
    Tavallisessa Suomalaisessa loivapiirterisessä maastossa on vaikutukset pieniä, tosin 20 metrin vaikutus on jo 100 ha.lla 2 ha.
    Mutta täällä Itäisen Suomen jyrkkäpiirteisiissä maastoissa omilla metsiköillä on korkeus erot paikoiten yli 40 metriä 100metrin matkalla ja silloin vaikutus jo menee 10 %, se on mielestäni jo aika paljon.Tuollainen 20-30 metrin ero näyttää olevan kohtuullisen tavallinen tiloillani.

    Laskeskelin tuon alkuperäisen kirjoitukseni tilan korkeuskäyristä tätä vaikutusta ja kyllä se vajaa 5 % ero selittyy juuri vanhan mittanauha mittauksen ja nykymittauksen aikaan saamasta erosta, ei siinä ole mitään virhettä tarvinnut tapahtua.

    Berza

    Kyllä jyrkät rinne maastot ovat haasteellisia puunkorjuulle, mieluummin sitä helpoilta maita puunsa korjaisi.
    Tuskin maaston jyrkkyys paljonkaan vaikuttaa kasvuun, tosin vesitalous saattaa toimia paremmin ja etelärinteillä lämmön vaikutuksella voi olla joku merkitys.
    Toinen juttu on taasen ainakin P-karjalan maisemissa olevien vaarojen rehevyys, jonka ansiosta kasvut on valtaosaltaan näissä huomattavasti korkeampia kuin tasamailla.
    Nuorissa kasvatusmetsissä se on ollut kymmenisen kuutiota , jopa ylikin hehtaarilla.
    Voikin ajatella, minkä korjuu hankaluutena menettää, sen kasvuissa voittaa.

    Berza

    Kannattaa katsoa Retkartasta myös Kolilta Pielisen vastarantaa klo kahden suuntaan, löytyy Sarkkila, Märäjälahti jne. Kyllä nämä on kaikki metsätalouden piirissä olevia vaaroja.

    Berza

    Hyviä ja järkeviä kirjoituksia aiheesta.
    Uteliaisuuttani tiedustelin asiasta vanhalta metsäalan ammattilaiselta.
    Hänen arvio oli, että aikoinaan mittanauha menetelmällä on vaan tehty virheellinen mittaus, näitä on sattunut hänellekkin vastaan tulemaan aikojen saatossa.
    Mittanauha menetelmähän antaa myös mäkisessä maastossa eri tuloksen, kuin ilmakuva.

    Tuosta puuston määrärstä vielä, latvuston tilahan pysyy samana riippumatta maaston muodosta, juuristolla on kylläkin enemmän tilaa , joten sitä kautta voinee pieni vaikutus olla kasvuun.

    Urakkatyötä tekevä metsänraivaaja kylläkin joutuu tekemään ”ilmaista työtä” tämän vuoksi , lisäksi maaston jyrkkyys vaikeuttaa muutenkin sen suoritusta.

    Berza

    Ei ole muita pääoma eikä osinkotuloja. Miksiköhän ei voisi rakennusten arvoa vähentää ?
    No ensi arkenahan tämän saa selville, mutta olisi hivenen kiire tietää tämän seuraamukset.

Esillä 10 vastausta, 741 - 750 (kaikkiaan 767)