Käyttäjän Berza kirjoittamat vastaukset
-
Jos koko Suomen metsäpinta-ala valjastettaisiin todella tehokkaaseen puutuotanto käyttöön tuo 180 milj voi olla ihan realistinen. Tuskin tuohon määrään edes nyk.hirvikanta isoa lovea tekisi. Kylläkin puun valintaan ja laatuun sillä olisi vaikutusta. Syy siihen että päästään ”vain” 100 milj. ei ole hirvikannassa, vaan repaleisissä palstoissa ja monilla eri medoteilla metsiinsä suhtautuvissa maan omistajissa.
Mitä sitten tarkoitaa sivulla 2 sinun viestin viimeinen lause?
Ja olet edelleen sitä mieltä, että hirvikanta poistamalla olemattomiin hakkuumäärän voisi nostaa puolella? Onneksi biotalous ei tarvii sahapuulastua,vaan lähinnä kuutioita. Hirvivahinkojen vaikutus tällöin pienenee huomattavasti.
Hirviä on taatusti paikoin turhan paljon ja sillä on vaikutusta puuntuotannossa. Mutta hurjia lukuja täällä heitetään niiden haittojen vaikutuksista. Jos Suomessa ei hakata puuta kuin 70 prosenttia kasvussa, ei hirvikannan totaalihävittäminenkään sitä prosenttia juuri nostaisi. A.Jalkanen lienee metsäasiantuntija, kysyn häneltä, että minne tämä 100 milj. kuution lisätty hakkuumäärä toimitetaan?
Vieläkö noita ”hirvipillejä” on myynnissä. Muutama vuosikymmen sitten tutkittiin niitä ja ne osoittautuivat ihan hölynpölyksi. Lienevätkö uudet parempia ? 🙂
Kyllä bonusta kertyy vaikka 10 kiinnosta.
Ainakin hankintakuidusta hinta on ollut hyvinkin kilpailukykyinen, yleensä paraskin. Tukissa kylläkin jää huonommaksi täällä Itä-Suomessa, johtuen lähinnä omien sahojen puutteesta. Mutta kun hintaan lisää se seitsemän % ,samoissa mennään. Sitten päälle myyntitulolle 6 % tuotto. Olikohan se peräti kokonaan verovapaata, vai osittain ?
Jos A osuuksiin on mahdollista sijoittaa, tuskinpa montakaan parempaa ja lähes riskittömämpää löytyy.
B osuuksillakin on huomattavasti pankkikorkoja parempi tuotto.
Vuosittain hankintahakkuita tekevänä olen havainnut M-Liiton omalla kohdallani selkeästi parhaaksi vaihtoehdoksi.
Etenkin, jos on mahdollisuus jättää myyntitulot A.osuuksiin, on bonus järjetelmä kyllä hyvin palkitseva. Käytännössä puunhintaan voi lisätä 7 % ylimääräisen tuloksen.
Kanalintu katoon suurimmat syyt johtuvat peräkkäisestä kahdesta-kolmesta huonosta pesintätuloksesta. Kylmä ja märkä sää kuoritumisen aikohin tämän on saanut aikaan. Kaksi ensimmäistä viikkoa poikaset elävät hyönteisravinnolla ja ellei niitä ole , huonostihan siinä käy.
Sitten seuraavana metsänhoito ja äärimmäisen tehokkaat aseet etäisyysmittareineen ja houkutuskuvat päälle.
Tänä kesänä ne harvat poikueet ovat onnistunee kyllä hyvin, ainakin itä-Suomessa. Keväinen teerensoidin oli kyllä vaisuin miesmuistiin.
Mielenkiintoinen havainto erään Itä_Suomalaisen rhy.n alueelta. Vuosikausia erään reheväalueisen hirvirikkaan alueen maanomistaja-metsästäjät ovat pitäneet meteliä luvistaan ja ehken syystäkin.
Koskaan niitä ei ole heidän mielestä tarpeeksi myönnetty ja syyttävä sormi on osoittanut rhy.tä ja riistakeskusta.
Tänä vuoinna lupajärjestelmän menettelyn muuttuessa, heillä olisi ollut mahdollisuus anoa tosi reippaasti, mutta yllätys, yllätys eipä anomukset olleet lähelläkään sitä tasoa, mikä olisi ollut mahdollista.
Mitähän tästä voisi ajatelle ?
Antonille tiedoksi, Metlalta löytyy tutkimus hirvenmesäästäjien koostumuksesta, jossa maanomistajia on noin 60 % metsästäjistä ja myös tilakoko oli keskimääräistä suurempi. Samoin muutama viikko sitten linkitin jonnekkin hirvikeskusteluun riistahallinnon maanomistajien osuuden, jossa se oli myös enemmistönä.
Metsätäjillä valtaosin on jonkunlainen side maaseutuun, joten on ymmärrettävcää, että heidän joukossaan myös maanomistajien osuus on suuri.
En tällä tarkoita, etteikö hirvikantaa saisi leikata enemmänkin. Omalla kohdallani hirvituhot on tullut koettua katkerasti, mutta en minä niistä metsästäjiä syytä. Hirvien käyttäytymiseen ja talvilaitumille siirtymiseen ei paljon metsästyksellä vaikuteta, ellei kanta ajeta ihan nollille. Ihan muutama hirvi voi tehdä talvehtimisalueellaan valtavan vahingon yhden talven aikana, itselläni tuhosivat täysin nollille useamman hehtaarin taimikon. Ei ensimmäistäkään ehjää männyntainta kuviolta enää löydy.
Mielenkiintoista on tuo Ruotsin hirvitilanne 300000-400000 hirveä ja pahinpanana vuotena 2010 yli 7000 hirvikolaria, kunse Suomessa on alle 2000. Miten helkkarissa ne voivat tuon kanssa elää ?