Käyttäjän Berza kirjoittamat vastaukset
-
Niinpä olen kirjoitellut näköjään,
Tarkoitin luonnollisesti susien kokonaismäärää, joka on tuo 25-35.
Ikä ei tule yksinään 🙂
Tuosta Lieksan susista vielä. Susilaumat on kyllä tiedossa niin metsästäjien, kuin viranomaisten keskuudessa. En rupea laumoja erittelemään, mutta susien kokonaismäärä on jotain 25-35 tasoa, osa yhteisiä Venäjän ja Nurmeksen kanssa. Tämän hiihto ryhmän tuloksiin en ota sen enmpää kantaa, muuten kuin sen verran , että itse olen muutaman kymmenen kilometrin matkalla tavannut jälkiä ainakin tuon 20. Jäljen tekijöiden lukumäärää en ole ryhtynyt arviomaan.
Pihakäyntejä on rekisteröity pelkästään viime syksyn aikan reilusti yli sata.
On ollutToyotaa, Nissania WWtä, Citroenia, Peogeottia, Fiattia, mutta mikään näistä ei ole vakuuttanut minua, mitä tulee metsämiehen autoon.
Viimeinen hankintani on Dacia Duster diesel ja huoletta voin jo tässä vaiheessa sanoa, että mikäli vielä autoa vaihdan, merkki on sama.
Hyvä hinta-laatu suhde, mahtava maavara ja pienikulutuksinen moottori, sen lisäksi että Dusse on erinomainen ajettava heikoimmilla teillä.
Eipä tätä kai selvemmin voi sanoa.
Harrastelijan laskumalli on ihan oikein, noin se käytännössä menee.
Jos pelkästään taloudellista puolta lasketaan omin toimin ja omilla koneilla tehdylle hankintahakkuulle, eihän siinä aina ole järkeä.
Toinen puoli on asiassa, että saa tällätavoin hoidettua ja hakattua metsänsä mieleiseensä kuntoon ja harvuuteen.
Etenkin ensiharvennusten jälkeen isoilla koneilla tehdyillä harvennuksilla runkomäärä usein jää liian pieneksi ja leveät ajourat toimivat hyvinä tuulitunneleina, jolloin tuulenkaatojen määrä kasvaa .
Lähes aina nämä tuulenkaadot jää sitten korjaamatta metsiin toukkien syötäväksi.
Perkeleen suurmetsätilalliset, kun eivät hommaa tarpeeksi hirvilupia,ovat varmaan itse niitä huumeisia metsästäjiä. 🙂
Metsänomistajilla vankka edustus riistanhoidon päättävissä elimissä
Viime vuonna Metsäntutkimuslaitoksessa tehtiin hirvenpyyntilupien päätöksentekojärjestelmää ja sen toimivuutta koskeva tutkimus, jossa aineisto kerättiin kirjekyselynä riistanhoitopiirien ja -yhdistysten hallitusten jäseniltä. Tutkimus herätti suurta mielenkiintoa, ja piiriaineistossa vastausprosentti nousi lähes 90 ja yhdistysaineistossakin lähes 80 prosenttiin.
Tulosten mukaan riistanhoitopiirien hallituksissa metsänomistajien näkökulma on hyvin edustettuna, koska lähes 90 prosenttia hallitusten jäsenistä omisti metsää. Vastaava osuus riistanhoitoyhdistyksissä oli runsaat 70 prosenttia. Lisäksi hallitusten jäsenet omistivat selvästi keskimääräistä suurempia metsälöitä. Piirien hallitusjäsenillä oli lähes 120 ja yhdistysten jäsenillä keskimäärin runsaat 80 hehtaaria metsää.
Metsällistä näkemystä hallitustyöskentelyssä lisäsi vielä se, että riistanhoitopiireissä lähes 20 prosenttia jäsenistä oli saanut metsäalan koulutuksen. Riistanhoitoyhdistysten hallituksissakin 13 prosentilla jäsenistä oli koulutus metsäalalta.
Huonostippa ovat tämän asian hoitaneet.
Metsänomistajilla vankka edustus riistanhoidon päättävissä elimissä
Viime vuonna Metsäntutkimuslaitoksessa tehtiin hirvenpyyntilupien päätöksentekojärjestelmää ja sen toimivuutta koskeva tutkimus, jossa aineisto kerättiin kirjekyselynä riistanhoitopiirien ja -yhdistysten hallitusten jäseniltä. Tutkimus herätti suurta mielenkiintoa, ja piiriaineistossa vastausprosentti nousi lähes 90 ja yhdistysaineistossakin lähes 80 prosenttiin.
Tulosten mukaan riistanhoitopiirien hallituksissa metsänomistajien näkökulma on hyvin edustettuna, koska lähes 90 prosenttia hallitusten jäsenistä omisti metsää. Vastaava osuus riistanhoitoyhdistyksissä oli runsaat 70 prosenttia. Lisäksi hallitusten jäsenet omistivat selvästi keskimääräistä suurempia metsälöitä. Piirien hallitusjäsenillä oli lähes 120 ja yhdistysten jäsenillä keskimäärin runsaat 80 hehtaaria metsää.
Metsällistä näkemystä hallitustyöskentelyssä lisäsi vielä se, että riistanhoitopiireissä lähes 20 prosenttia jäsenistä oli saanut metsäalan koulutuksen. Riistanhoitoyhdistysten hallituksissakin 13 prosentilla jäsenistä oli koulutus metsäalalta.
Itselläni on havaino, että syksyisin -talvella tehdyissä hakkuisa vaakamittaus antaa paremman tuloksen, kuin konemitta. Kokemusta useammasta kaupasta, joissa näin kävi. Ero oli 3-5%. Konemies kertoi saman huomion ja sanoi kevätkaudella kuvion kääntyvän toisin päin.
Olen nytten tehnyt ojalinjalta ja muutamalta tuhelikolta kelkkapelissä vajaa sata kiintoa. Lunta ja räntää on tänäaikana pinoihin kertynyt aikatavalla ja luulenpa, että + merkkisellä taasen mennään.
Omien kokemusten mukaan hakkuukypsissä metsissä suoritetut lasermittaukset ovat olleet hämmästyttävän tarkkoja.
Näkemykseni mukaan yhden puulajin vanhoissa metsissä lasermittaus antaa tarkemman tuloksen, kuin maastoarviointi.
Toinen juttu on nuoret sekametsät, mitkä eivät aina ole edes sinne päinkään.
Yhdellä tilalla tehtiin myös maastoarviointi ja siinä kokonaispuusto kävi yhteen tämän laserin kanssa, mutta kuvio ja puustokohtaiset tulokset heittivät hyvinkin paljon.
Hakkuuesitykset kuvioilla ovat metsään.fi palvelussa helposti viisi vuotta etupainoisia.
Kyllä se on nyt niin Jesse ja kumppanit, että autojen kingi tehdään Romaniassa, sen on autobildkin todistanut 🙂
http://www.autobild.de/bilder/die-besten-marken-aller-klassen-5695536.html#bild3