Käyttäjän Berza kirjoittamat vastaukset
-
Vuoden 2016 jälkeen voidaan vähentää pääomatuloista viiden vuoden sisällä.
KESKISUOMALAISEN MIELIPIDEKIRJOITUS KOKONAISUUDESSAAN
Hirvenmetsästäjät maksavat pyyntilupamaksuna valtiolle vasasta 50 euroa ja aikuisesta hirvestä 120 euroa. Kertyneillä varoilla pitäisi korvata metsänomistajien kärsimät hirvituhot.
Viime vuonna Keski-Suomen hirvenmetsästäjiltä kerättiin pyyntilupamaksuina 382 980 euroa. Vahinkoja korvataan kuitenkin vain noin 70 000 eurolla, vaikka käytössä oli uusi korvausjärjestelmä, jota markkinoitiin metsänomistajille aiempaa parempana.
Maakunnan hirvenmetsästäjät siis maksoivat valtiolle viime vuonna 310 000 euroa ”ylimääräistä”. Kolmessa vuodessa Keski-Suomessa on kerätty hirven pyyntilupamaksuista yli miljoonan euron piilovero.
Mikä muu harrastajaryhmä on näin massiivisen piiloverotuksen kohteena?
Nykyjärjestelmä on epäoikeudenmukainen sekä hirven metsästäjille että vahinkoja kärsineille metsänomistajille.
Jokainen metsästäjä maksaa riistanhoitomaksun, joka viime vuonna oli 39 euroa. Maksusta 9 euroa palautuu pitäjätason riistanhoitoyhdistyksille, loppu menee mm. Suomen riistakeskuksen toimintaan.
<strong class=”isku”>Riistanhoitoyhdistysten tehtävät ovat laissa määrättyjä julkisia hallintotehtäviä. Niitä ovat esimerkiksi metsästäjäkoulutukset ja -tutkinnot, ampumakokeet ja metsästyksen valvonta. Riistanhoitoyhdistykset osallistuvat lisäksi metsä- ja petovahinkojen arviointiin, suurpetohavaintojen tekoon, tarkastamiseen ja kirjaamiseen Tassu-järjestelmään.
Riistakolmiolaskennat tehdään kaksi kertaa vuodessa.
Poliisin kanssa riistanhoitoyhdistykset ovat sopineet suurriistavirka-avusta (SRVA). Palkatta päivystävien metsästäjien lähtövalmius on tutkitusti noin 10 min kaikkina vuorokauden aikoina, kaikkina vuoden päivinä.
Valtio pyrkii syytämään metsästäjille yhä lisää talkootöitä. Metsästysoikeudesta peritään paikoin vuokrana jo euro/hehtaari/vuosi. Kaikki edellä lueteltu kustannetaan metsästäjiltä perittävillä maksuilla.
Viime aikoina metsästäjiä on pyritty syyllistämään melkein kaikesta. Ilman metsästäjiä ja metsästystä hirvikannan säätely ei onnistu. Pedot, taudit ja liikenne eivät pystyisi leikkaamaan edes hirvikannan valtakunnallista vasatuottoa, ”pääomasta” puhumattakaan.
<strong class=”isku”>Yhteiskunnan, metsänomistajien, maatalouden, liikenneviranomaisten, poliisin ynnä muiden on korkea aika ryhtyä miettimään, miten ja mistä saadaan uusia nuoria metsästäjiä. Kustannukset on saatava niin alhaisiksi, että nuorilla on mahdollisuus sitoutua metsästyksen harrastajaksi. Rahan lisäksi metsästys vie aikaa.
Ensi syksyn hirviverotussuunnittelu on alkanut sidosryhmiä kuulemalla.
Viime syksynä Keski-Suomessa kaadettiin 2 130 vasaa ja 2 304 aikuista hirveä. Määrä oli 600 hirveä enemmän kuin edellisenä vuonna. Tämän vuoden metsästettävä kanta, kun otetaan huomioon vasatuotto (600 x 60% = 360 vasaa) on 1 100 hirveä pienempi kuin vuonna 2017.
Suuret kiitokset hirvenmetsästäjille tehdystä talkootyöstä. Voimme olla tyytyväisiä saavutettuun tulokseen, vaikka metsästysaika oli kaksi viikkoa lyhyempi alkupäästä ja aikainen talventulo lyhensi loppupäästä ainakin toiset kaksi viikkoa.
<i>Leo Houhala</i>
<i>puheenjohtaja</i>
http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/14617/Heikkinen.Eija.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Aikatavalla samoja hehtaarimääriä on männyn uudistamisalat olleet tällä vuosituhannelle , tosin kylvön osuus siinä vähän lisääntynyt. Kaiketi juuri tämän hirvitilanteen vuoksi suositaan sitä enemmän.
Ei tämän yhtälön mukaan puustolajien suhde ole pahasti vinksallaan, Mutta on myös hirvitihentymä alueita missä ei näin hyvin ole asiat ja myös puustonlaatu tappioita on syntynyt.
No ei taatusti ole kaikilla kylmiöitä. Hirvenmetsästäjät ovat sen lajin eläjiä, että metsälle pitää lähteä heti, kun laki sallii,ainakin täällä päin.
En oikein ymmärrä, miten tuo jahdin aloittamisajankohdan aikaistaminen hirvikolareita pienentäisi.
Hyvin harva porukka siirsi jahdin alkua, vuoden odotuksen jälkeen aina kova kiima jahtiin 🙂
Tuskinpa kaatoprosentti heikkeni tämän metsästysajan muutoksen takia missään ?
Varmaan Tinpankin tavalla ajattelevia löytyy ja paljolti tapaus ja paikkakunta kohtaisia asioita. Itä-suomessa kyllä metsästäjät ovat valtaosin tyytyväisiä nykyiseen ja jatkuihan metsästysaika vuoden loppuun muutama vuosi sitten, joten metsästyaikaa on yllinkyllin.
Syyskuussa urokset ovat vielä kiimassa, joiden lihanlaatu ei ole kaksinen. Samoin ilmat ovat usein turhan lämpimiä lihankäsittelyyn metsäolosuhteissa ja pienriistan metsästys samaan aikaan vaikeuttaa molempien metsästystä.
Nämä tekijät mm.ssa saa metsästäjät täällä päin olemaan tyytyväisiä nykyiseen malliin. Joko lokakuussa alkaa hirvien muuttoliikenne Tinpan maisemissa ?
Koko maassa Lappia lukuunottamatta on myös luvallista ampua pellolta jo syyskuun alusta alkaen ja Lapissa on ensimmäinen varsinainen metsästys jakso 01.09-15.09 ja seuraava jakso lokakuun toisesta vklopusta alkaen.
Tauko on juuri tämän hirvien kiiman vuoksi, minkä takia metsästystä myöhäistettiinkin.
Miksi entinen metsästysaika pitäisi palauttaa ?
Onhan tuo ikävännäköinen käppyrä ylhäällä.
Suurin tekijä on metsien teho hoito ja kun vielä sattuu epäsuotuisia kesiä, näin siinä on käynyt.
Riekon häviämiseen keskisestä suomesta vaikuttanee myös myöhäinen lumentulo, jolloin valkea lintu on petolintujen helppo havaita.
Mitenkä A Jalkasen kirjoitus pitää ymmärtää ?
Onko Satakuntien hirvien käyttäytymisessä siis eroa ?
Hirvillä on tosiaan tietty makujärjestys ravinnon hankinnassaa, pihlaja no 1 jne, mutta ehken hirven ruuansulatus kaipaa välistä myös havupuuta, vaikka pihlajaa olisi yllinkyllin tarjolla. Ainakin omalla tiluksillani runsaasta lehtipuustosta huolimatta männyt oli myös käyneet kaupaksi.
Vai onko hirviyksilöitten välillä eroavaisuukisa ravintomieltymisessä ?
https://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/pdf/article6700.pdf
Kuten ylläolevasta linkistä on luettavissa, maanomistajat, joilla on keskimääräistä suurenpi metsäomaisuus ovat keskeisessä osassa hirvikannan hoidossa , kuten myös riistahallinnossa. Joten voisi sanoa, että pata kattilaa soimaa.
Toinen juttu on sitten se, miksi he ovat osaltaan ylläpitäneet tätä tilannetta, kumminkin enemmistönä olisivat voineet kääntää kelkan suunnan.
Onko metsästys harraste ja virkistystoimintana niin suuri elämys, että vahingot omissakin metsissä unohtuvat ?
Vai ovatko jo aikoja sitten siirtyneet kuusen kasvatukseen, joten lähes huoletta voivat sallia hirvien laiduntaa metsissään ?
Vai ovatko vaan muuten vittumaisia miehiä ?