Käyttäjän Berza kirjoittamat vastaukset
-
Mielenkiintoinen havainto erään Itä_Suomalaisen rhy.n alueelta. Vuosikausia erään reheväalueisen hirvirikkaan alueen maanomistaja-metsästäjät ovat pitäneet meteliä luvistaan ja ehken syystäkin.
Koskaan niitä ei ole heidän mielestä tarpeeksi myönnetty ja syyttävä sormi on osoittanut rhy.tä ja riistakeskusta.
Tänä vuoinna lupajärjestelmän menettelyn muuttuessa, heillä olisi ollut mahdollisuus anoa tosi reippaasti, mutta yllätys, yllätys eipä anomukset olleet lähelläkään sitä tasoa, mikä olisi ollut mahdollista.
Mitähän tästä voisi ajatelle ?
Antonille tiedoksi, Metlalta löytyy tutkimus hirvenmesäästäjien koostumuksesta, jossa maanomistajia on noin 60 % metsästäjistä ja myös tilakoko oli keskimääräistä suurempi. Samoin muutama viikko sitten linkitin jonnekkin hirvikeskusteluun riistahallinnon maanomistajien osuuden, jossa se oli myös enemmistönä.
Metsätäjillä valtaosin on jonkunlainen side maaseutuun, joten on ymmärrettävcää, että heidän joukossaan myös maanomistajien osuus on suuri.
En tällä tarkoita, etteikö hirvikantaa saisi leikata enemmänkin. Omalla kohdallani hirvituhot on tullut koettua katkerasti, mutta en minä niistä metsästäjiä syytä. Hirvien käyttäytymiseen ja talvilaitumille siirtymiseen ei paljon metsästyksellä vaikuteta, ellei kanta ajeta ihan nollille. Ihan muutama hirvi voi tehdä talvehtimisalueellaan valtavan vahingon yhden talven aikana, itselläni tuhosivat täysin nollille useamman hehtaarin taimikon. Ei ensimmäistäkään ehjää männyntainta kuviolta enää löydy.
Mielenkiintoista on tuo Ruotsin hirvitilanne 300000-400000 hirveä ja pahinpanana vuotena 2010 yli 7000 hirvikolaria, kunse Suomessa on alle 2000. Miten helkkarissa ne voivat tuon kanssa elää ?
Jokainen hirvikolari on liikaa ja hirviäkin lienee liikaa, ainakin täällä kirjoittavien mielestä 🙂
Mielenkiintoinen pointti on hirvenmetsästäjistä tehty tutkimus. Siinä selviää, että yli puolet on maanomistajia ja heidän metsikkönsä koko on keskimääräistä tilakokoa suurempi.
Sama kuvio toistuu myös rhy.tten johtokunnassa, kuten myös alueellisisissa riistaneuvostoissa.
Tätä taustaa vasten tuntuu aika erikoiselle, ettei hirvikantaa saada tiettyä osaa metsänomistajia tyydyttäväksi.
Onko kumminkin niin, että ylivertainen osa metsänomistajista on tilanteeseen tyytyväinen ja täällä meteliä pitävä on hyvin marginaalinen joukko ?
Pitäisi tästäkin tehdä tutkimus 🙂
Tässä lienee seuraava autoni, kunhan kiisseli syksyllä tulee 🙂
https://www.moottori.fi/ajoneuvot/jutut/dacia-logan-mcv-stepway-suomen-edullisin-mokkifarkku/
Katoppas vaan.
Toivottavasti löytyy markkinoita.
Nämä ovat yleensä jääneet lyhytikäisiksi, toivotaan tälle onnea.
Olisi mielenkiintoista tietää hinta.
Jos puhtaasti matemaattisesti lasketaan, ei varmaankaan näillä pienvehkeillä toimiminen ole kannattavaa.
Kokonaan toinen asia on jos ja kun sattuu näillä leikkiminen olemaan mukavaa ja työn fyysisyys kohottaa mukavasti siinä sivussa kuntoa ja pikkasen saa rahaakin, mutta se hyvä mieli lienee näitten käyttäjillä se päällimmäinen asia.
Toiset saavat sitä hyvää mieltä vaikka kalliista veneestä uistelukalustoineen, ei sekään ole kannattavaa.
Kolmas saattaa sitä hyvää mieltä etsiä pullon suusta, ei sekään ole kannattavaa.
Oikeastaan ei täällä ole järkeä elääkkään ei sekään kannata 🙂
Kyllä se aisapaino vaan tasaantuu, kun sermi siirretään aivan etuasentoon ja tyvet aina etupäähän. Eikähän kaikki tukit ole 6 metrisiä, taitaa täälläpäin olla mitat 37-58 . Tasavilla maastoilla voi varovasti ajella, vaikka olisi vähän takapainonenkin
Konstilla kyllä onnistuu pitkänkin tukin kuljetus. Päällimäiset tukit vaan sermin päälle aisapainon tasaamiseksi. Eri asia on , onko tällainen taloudellisesti järkevää ja muutoinkaan sitä, mutta se kai ei liene aina pääasasia. Nim. kokemusta on 🙂
Myös pylväshankinta noin 90 pylvästä tuli hinaamalla tienvarteen.
Jos pysyttelee kotimaisessa merkissä, varaosia kyllä löytyy vanhoihinkin.
Telamattoa sen sijaan saa joskus etsiä tiukkaankin ja varaosahan sekin tavallaan on.
Esim. aiemmin mainostamaani Lynx 650.n telamatot alkaa olla etsittävissä.