Mielenkiintoista, että eri maakunnissa hevosrekien nimien merkitys vaihtelee näin. Meillä parirekiä kutsuttiin lavettireeksi. Lavetti oli tämä , joka nostettiin rekien päälle.

Näinköhän isäntien diagnoosi oli oikea ? Isän hevonen oli kesät metsälaitumella ja enimmäkseen viihtyi pihatarhasss, jossa nuori kuusikko. Ei kyllä ole tullut eteen, että juurivaurioita olisi tullut. Tarha oli hevosen polkuja täynnä. Kuusikko myös hakattiin muutama vuosi sitten, eikä mikään poikkeavaa ilmennyt. Myös isällä oli aikoinaan yhtiön peltokuusikossa hevonen useanpana kesänä laitumella. Hevonen sai ateriat ja samalla hoiti taimikon heinätyksen

Kun vielä puikkelehtiessa kulkukertoja paikassaan tullut ykköskertoja, vaikea uskoa, että noin mittavat lahovauriot olisi hevosen syytä.

Tanelin ja minun nuoruudessa hevosajot taisi olla aina talvisin, en koskaan nähnyt kärryä hevosen perässä. Ei tuolloin kyllä mitään vaurioita päässyt tulemaan, siitä piti lumikerros huolen. Lähes puolimetriä piti olla lunta, ennen kuin hevossavottaan lähdettiin.

Ajouria käytettiin, ei ollut järkeä lähteä puikkelehtimaan umpiseen. Ajourien väli ainakin nykytasoa.

Voihan se leveäkin ajoura olla siisti 🙂

Kyllä mies / hevvonen vähemmän jälkeä maaastonpintaan jättää, kuin metsäkoneet, tätä kai siisteydellä tarkoitettu.

Kahden miehen savottahan tuo on näköjään. Lähes lukematta tuon ”siirsin” toiselta alan foorumilta tänne  🙂