Käyttäjän Berza kirjoittamat vastaukset
-
Olisi mielenkiintoista tietää, oliko noissa hankinta hakkuina tehtyjä kuvioita.
Sen kerran, kun olen saanut konemiehen tällaiseen tuöhön, jälki on ollut erinomaista, eikä missään tapauksessa liian harvaa. Kohteliaan pyynnön olenkin aina konemiehelle tehnyt jäävän puun määrästä.
Joten on uskottava, että iso osa näistä tarkastetuista kohteista olisi ollut maanomistajan vierailua vailla.
Näinköhänon, että raivussaha on paha kone kone hiilensidontaa ajatellen ja harvennukset syö kasvua ?
Varmaankin heti harvennuksen jälkee kasvu pienenee ja samoin heti raivauksen jälkeen hiilensidontakin heikkenee. Mutta mikä on tilanne vaikka viiden vuoden kuluttua ? Vaikea uskoa, että tilanne on enää sama kummassakaan väittämässä. Entäs koko puuston kasvukierto, riukuuntunut metsä huonosti sitoo hiiltä ja antaa omistajalle tuloa.
Glalle vastaus.
Joo oli näköjään Riistakeskuksen vastaus, mutta toimittaja oli kahteen kertaan tuon virheellisen väittämän kirjoittanut. Toinen vielä erillisenä ”laatikkona” jutun yläosassa. Olisi ainakin sen jättänyt pois, kun todennäköisesti oikea tieto on jo silloin hänellä ollut ? Liian pitkään sitä tasajakoa kyllä pidettiin yllä ja sen seuraukset näkyvät kyllä tuon alueen metsissä.
On ymmärrettävää, että alan lehti pitää ”omiensa puolta”, mutta tilanteen tuntevana olisin toivonut toimittajan olevan paremmin kartalla juttua tehdessään. En tämän hetkistä tuhokorvaus tilannetta tiedä, mutta takavuosinä suurimmat korvattavatkin tuhot oli itä alueen metsissä.
Mhy.n Välimäki viime syksynä esitti kyllä erikoisen esityksen, että itä alueen hirvenmetsästäjiltä lyhennetään metsästysaikaa loppupäästä. Mitähän esim Hattuvaaran metsänomistajat olivat tuosta mieltä ? Hirvet tulevat sinne talvehtimaan nimenomaan Venäjän suunnasta ja juuri sillä suunnalla nämä hirvituhot ovat olleetkin
Ihmetyttää Metsä-lehden kys jutun virheellisyys hirven kaatoluvista. Jutussa väitetään lupien olevan tasajakoa riippumatta tiheyksistä.
Tämä oli näin joku 10 v sitten, muttei ole tätä päivää. Kylläkin lupia olisi vielä enemmän kohdentaa noille tummille alueille, siellä omanikin metsät pääasiassa on ja on tuttu ilmiö tuo kuusten vaurioittaminen. Jutussa unohdettiin mainita, että hirvet vaelsivat/ vaeltavat edellenkin noille tyhjille raja alueille ja aiheuttivat valtavia tuhoja lähinnä M-h mailla. Nykyisin kaiketi menneiden vähälumisten talvien vuoksi vaellus näyttää jäävän osittain tulematta. Myös nuo raja-alueen tyhjät alueet täyttyy talveksi nykyisin myös Venäjältä päin.
Toivoisin Metsä- Lehden toimittajien ottavan asian kokonaisuuden huomioon.
Etenkin vuosittain kauppaa tekevälle ja jos on vielä vara jättää tulot kasvamaan lisäosuuksille on jäsenyydestä todella etua.
Niin ja kalenterinkin olen joka vuosi saanut ?
Itse kyllä varhaishoito vaiheessa pistäisin hieskoivikon matalaksi. Kun havupuut ovat jo muutaman metrin pituisia, matalanpia lehtipuita voi joukkoon jo jättää . Ehkäpä joukossa on myös raudusta ?
Varsin kunnioitettava suoritus mehtäukolta. Tietysti sahan malli ja merkki vaikuttaa tankillisen kestoon, mutta jos ammattisahasta kysymys , kova suoritus.
70-80 luku oli palkan suhteen metsureitten kulta-aikaa, mikäli oli kunnon urakkatahtiin kykenevä henkilö. Esim raivuulla tuolloin oli urakkapalkat niin korkeat, että osa jätti päivän kesken. Näin ei työnantajalle seljennyt taksan ”ylihinta” No, toiset ei malttaneet näin tehdä ja palkanlasku saattoi olla seurauksena.
Nykyisin metsurit ovat selkeästi palkkakuopassa, firmasta riippumatta. Tarvittaisiin taas Kekkosen jyrähdys, joka 60 luvun alussa saikin palkat nousuun.
Tuskinpa MG poikkeaa millään tavoin nykyisestä menosta, mitä metsureille tänäpäivänä maksetaan. Samaa tietoa on tullut esim linjanraivaus porukoilta.