Käyttäjän Aukusti kirjoittamat vastaukset
-
Aukusti sai kuulla miten oli käynyt hänen kaverilleen pienikokoisen valvontakameran kanssa.. Kamerapöntöstä tulikin varsinainen pönttökamera! Kamera oli naamioitu näyttämään linnun pesäpöntöltä.Talitiainen oli ihastunut pesäpöntön näköiseen mustaan kamerapönttöön ja rakennellut pesänsä kameran alapuolelle kun siinä oli sopivasti tilaa kulkea objektiivin etupuolelta alas pesälle.
Hyvää Juhannusta minunkin puolestani kaikille metsien naisille ja miehille, niin nuorille kuin vanhoillekin !
Toivottelee ”Onnellinen Aukusti”
Kyllä niihin Joukamon aloituksiin on tullut vastattua niin useillakin nimimerkeillä kuin vierailijanakin, ettei se sentään vain yhden miehen kirjoittelua ole ollut. Enkä varmaan ole ollut ainoa.
Politiikan suodatan mielelläni pois kirjoittelusta.
Terveisin Aukusti
Veikkaisin kyllä metson olleen asialla ko. tapauksessa.
Omalla sip lehtikuusiistutuksellani metso oli syönyt latvat hyvin monista istutetuista taimista. Syyllinen paljastui märäsässä maassa jäljistä. Irti ei ollut nostanut , kun olivat isokokoisia ja ehtineet jo vähän juurtuakin. Vahinko oli vähäinen, sillä taimi löysi uuden latvan nopeasti jäljellejääneistä silmuista.
Metso voi tulla maalla pihapiiriin saakka. Olen itse nähnyt miten koppelo johdatti illan hämärtyessä poikueensa kahdessa eri paikassa punaherukkapensaisiin syömään alaoksien marjoja. Perheemme oli ihmetellyt mihin alaosan marjat katoavat kun ylempänä säilyvät.
Poron vasan on myöskin nähty ”kokeilevan” maistuuko istutettu männyntaimi hyvälle. Se voi nyhtää jonkun taimen irti opetellessaan löytämään oikeat eväät.
Täysikasvuinen poro voi tutkijoiden mukaan käyttää ravinnokseen ainakin 300 eri kasvilajia. Melkoinen tuhoaja sekin on kun ravinto käy vähiin ja huonompikin ruoka kelpaa. Kuten sipulinkuoret ja piikikäs juhannusruusu, kuten eräs kaveri kertoi nähneensä omin silmin.
Taimitarhassani oli kadonnut muutamia pienempiä lehtikuusen putkella istutettuja taimia. Luultavasti joku haukka koristeli niillä pesäkekoansa tapansa mukaisesti. Mitään jälkiä ei pehmeään maahan ollut jäänyt, joten ilmojen teille olivat taimet lähteneet. Muuta selitystä emme keksineet.
Pääasiassa tällä palstalla on puhuttu vain hirvien tekemistä tuhoista. Anton sentään muistaa käyttää uskollisesti sanaa ”sorkkaeläimet” !
Ei kuitenkaan unohdeta metsälapin poronhoitoalueella ylisuureksi kasvanutta porokarjaa, mikä estää koivun kasvatuksen. Eikä uudistusalalueilla ole suojassa pienet männyntaimetkaan, sillä porolauma tuhoaa myös taimet kaivaessaan terävillä koparoillaan aukoilla hyvin kasvavaa metsälauhaa lumen alta.
Jo kymmeniä vuosia sitten Lapin ekologian kurssilla esitelmöineet Oulun Yliopiston professorit Paavo Havas ja Erkki Pulliainen kertoivat luonnon monimuotoisuuden muutoksista liian suuriksi kasvaneiden hirvi- ja porokarjojen vuoksi.
Hirviä ja poroja on liikaa, senhän me tiedämme. Mutta miten muutos saadaan aikaan poliittisella päätöksellä?
Jos vielä palaisin tuohon jätösasiaan ja sen peittämiseen metsässä. Kuulin tällaisen tarinan kauan sitten. Kävi kerran 1922 luvun tienolila pienelle Eino pojalle niin, että oltuaan serkkupoikansa Paulin kanssa kanssa metsässä yllätti hänelle ns. isompi hätä. Eipä siinä auttanut muu kuin pyllistää ja pyyhkäistä sammaltukkoon. Kun hätä oli vetelä, tuli kavereille mieleen, etä mitenhän se räiskähtäisi jos päälle pudottaisi kiven? Tuumasta toimeen ja yhdessä melkoinen kivenmurikka saatiinkin ylös maasta ja pudotettiin alas. Olihan siinä sitten siivottavaa ja selitettävääkin kotona äideille!
Joukamolla on arvatenkin kiireistä aikaa näin kesän kynnyksellä. Mukava olisi tietää mitä hänelle kuuluu?
Aukusti on kertonut nimimerkkinsä tarinan toisessa ketjussa: Miksi ”Vaarista” tuli ”Korpituvan Taneli” otsikolla ” Miksi sitten Aukustista tuli Aukusti ” 05.05.2012.
Terveisin ”Onnelllinen Aukusti”
Kun ”lapinmies” ottaa tunturikoivua polttopuikseen, hän ei koskaan kaada kaikkia runkoja usein pensasmaisesti kavavasta koivupuskasta vaan jättä yhden tai useamman ”lihomaan”. Jos hän kaataisi kaikki rungot tulisi poro kesällä ja söisi kantovesat tarkoin pois ja jäisi koivu uusiutumatta. Näin tehden polttopuuta riittää.
Ylisuuri porokaraja syö taimet, joten koivun uusiutuminen on ainakin melkein ellei aivan mahdotonta. Pystyyn jätetyn puun tai muutaman rungon suojassa voi joku koivunvesa jäädä poroilta syömättä.
Itse etelämpänä metsiäni hoitaessa olen sahannut tarvittaessa haaran pois jos kasvutilaa molemmille ei ole olemassa seuraavaan hakkuuseen saakka.