Käyttäjän Aukusti kirjoittamat vastaukset
-
Eipä ole ollut haittaa ainakaan toistaiseksi punkeista. Kuulemma on joitakin tapauksia ollut koirissa. Lienevät olleet ”etelänmatkalla”.
Siellähän ne koirien isännätkin voivat saada kaikenlaisia tartuntoja !!!
”6 m3” mainitsi taannoin, että pitäisiköhän istuttaa hybridihaavan taimia majavien evääksi. Kysäisempä Jees-mieheltä, kun sattui eksymään tällekin ketjulle, että miten se ko puulaji kasvaisi vetisellä ojanpenkalla?
Epäilen, ettei onnistuisi kovinkaan hyvin. Seurasin vuosikymmeniä sitten, joskus 50-luvulla, erästä pientä koetta. Siinä istutettiin hybriidihaapaa happameen, märkään suon laitaan, siihen moreenin reunaan. Epäilin silloin poikasena, kuunneltuani aiemmin erästä metsäalan tuntijaa, ettei onnistu. Olin oikeassa. Täystuho!
Ilman poro- ja hirviaitaa ja jäniksiltä suojaavaa verkkoa ei täällä onnistuisi minkäänlaisella maaperällä kasvattaa hybridihaapaa.
Kasvaahan se hieskin,jos ei ole poroja laiduntamassa!
Jo vuosikymmeniä sitten ”Lapin ekologian kurssilla” luennoineet professorit Erkki Pulliainen ja Paavo Havas kertoivat miten hirvet ja POROT laiduntaessaan vaikuttavat köyhdyttävästi monimuotoisuuteen luonnossa liian suuriksi kasvaneiden kantojen vuoksi.
Eikä siinä kärsi tietenkään vain puut, vaan koko luonto. Poro voi tutkittujen tietojen mukaan syödä ainakin 300 eri kasvilajia. Miten lie hirven ruokavalio? Puuvartisista olen huomannut kelpaavan lehtipuiden lisäksi mänty, kuusi, lehtikuusi ja kataja.
Lantaa tulee hirvestä ainakin talvella niukanlaisesti, sillä hirven ruuansulatus on ilmeisen tehokas.
Porojen lanta taasen pilaa karjan rehua kun korjattaessa niittosilppurilla kone imee lantaa mukaan. Porot laiduntavat nimittäin oikein mielellään maanviljelijän peltosaroilla kesät ja talvet.
Pitäisi saada porot tarhoihin ja maanomistajalle lupa kaataa yksi hirvi vuodessa / 50 ha.
Lehdessä oli uutinen, jonka mukaan autoa korjaamassa ollut ulkolainen marjanpoimija pelasti suuren marjojen pakastevaraston tuhoutumiselta. Mies oli ollut pihalla KORJAAMASSA AUTOAAN kun oli huomannut sähkökeskuksen syttyneen palamaan. Hän oli saanut tulen tukahdutettua vaahtosammuttimella. Palokunta oli kiitellyt miestä ripeästä toiminnasta.
Perun sanomani, etteivät poimijat korjaa itse autojaan.
Ei kestänyt selkä poikasena justeeri-, pokasaha ja kirvesaikakaudella, pakkasessa ja lumessa kahlatessa.
Piti alkaa tosissaan toteuttamaan haaveitaan fyysisesti kevyemmästä sisätyöstä.
Onnistuinkin, ja nyt vanhana eläkeläisvaarina on mukava käydä harrastuksenomaisesti sahaamassa tankillinen tai pari päivässä sillloin tällöin ns hyötyliikuntana.
Kiroilla ei tarvinnut silloin metsätyömiesaikana, saati sitten paperihommissakaan !
Teräväksi viilattua suurikokoista peltokuokkaa tuli käytettyä 50-luvulla Metlan kylvöalueella. Sillä kun huitaisi olan takaa ja nykäisi, niin olipa kuntta irti ja kylväjän hyvä kylvää.
Metlan omat kuokat , tavallisia istutuskuokkia, olivat kuin perunakuokkia, pieniä ja keveitä laikun tekoon.
Olen varmaankin joskus vanhan palstan aikana käyttänyt mainittua nimimerkkiä, monien muiden lisäsi. ”m36” tuntuu tutulta ja sopisi minulle hyvin. Myöskin ”Vierailijana” esiinnyin aika usein.
Kyseinen nimimerkki johtui ajatuksesta, että sinulla se vastaavasti olisi ollut ”m 63”.
Vierailijana saattoi kirjoittaa vapaammin! Kirjautuneena ei voi esittää kaikkia mielipiteitään niin vapaasti. Siinäkö syy, miksi kirjoittajia on vähänlaisesti?