Käyttäjän Aukusti kirjoittamat vastaukset
-
Kukas se tällä palstalla esittikään, että voi se täältäkin morsian löytyä?
Siirryttyäni valmisbensoihin, olen tullut siihen päätelmään, että saha toimii paremmin kuin itsesekoitetulla. Kesäaikaan pakokaasut pitävät ötökät kauempana. Vain polttiaiset, ne kaikkein pienimmät, puolen millin mittaiset purijat kyllä joskus tulevat kimppuun.
Kasvattaisin olevaa epätasaista taimikkoani, enkä yrittäisi täydentää. Jättäisin reuna-alueille hieman tiheämmäksi harvennettaessa.
Minun tapauksessani kasvupaikka oli kuivahko kivinen moreeni, osin kallioinen, kangas. Luontaisesti syntynyt epätasainen taimikko oli puhdasta mäntyä. Se oli syntynyt ilman mitään muokkauksia harvahkon puuston sekaan. Ylispuut oli poistettu.Kuusi ei olisi kasvanut, eikä sitä saanut käyttää. Vain mänty hyväksyttiin silloin 80-luvulla. Koivun olisivat syöneet porot.
Eräs pohjoisen kunnanjohtaja oli kova tanssimaan ja rohkaisuryyppyjen jälkeen oli suorapuheinen. Kohta ensipyörähdysten jälkeen hänen vakiokysymyksensä oli tanssikaverille: ”Olisiko neidillä viisi minuuttia aikaa?”Ja jos vastaus oli kielteinen, jätti hän daaminsa samantien ja lähti kumartamaan seuraavalle.
Kertoivat tämän olevan aivan tottakin.
Eikä se mukava ole ajella vähän lumen aikaan moottorikelkallakaan yli ojien, missä on penkoilla teräviä kuivettuneita kuusenkantoja.
Olen Tanelin kanssa samaa mieltä siitä, että jopa täältä, näiden keskusteluiden avulla voisi se oikea löytyä. Lukeehan näitä palstoja varmasti moni naispuolinen metsien neitokin. Pidempään seuraamalla tulee kyllä huomaamaan millaisia tyyppejä nimimerkkien takana piilee.
Ja jos sieltä löytyy sopivantuntuinen, itselle mieluisia mieipiteitä esittävä kaveri, niin mikä estää esittämästä lähempää tuttavuutta.
Huonoja kokemuksia pienten aukkojen paikkausistutuksesta.
Edellisen omistajan aikana luontaisesti syntynyt epätasainen taimikko oli metsäammattimiehen mielestä täydennettävä. Taimet saisi ilmaiseksi ja istutuksestakin muutaman pennin. Rohkenin epäillä, että onnistuisikohan se kun suurimmat taimet olivat ainakin 5-6 metrisiä. No tulihan se työ tehtyä. Kuokalla laikutettiin ja putkella istutettiin. Oli oikein hyvä sää,sateli vettä ja maa oli ennestäänkin märkä. Kun itselle tehtiin, niin työ tehtiin huolellisesti. Käytiin myöhemmin katsomassa ja taimet lähtivät hyvin kasvuun. Ei vain ollut kasvua seuraavina vuosina, syynä valon puute.
Mutta täytyy sanoa, että hukkaan meni koko homma. Myyrä- tai hirvivahinkoja ei siihen aikaan ollut alueella.Kun myöhemmin tehtiin ensiharvennus, löytyi vain muutama lumen painama ”piiska”, joka oli kasvaa kituuttanut varjossa.
Siinä oli metsäinsinöörin taidonnäyte. Siihen aikaan käytin yhdistyksen neuvoja. Nykyisin olen pärjännyt muutenkin. Ja eroan heti kun pakkojäsenyys ilmaiseksi on mahdollista.
Jätin pienehkölle aukolle yhden haavan kasvamaan ns jättöpuuksi, vaikka tarkastaja sanoikin, että tuo se kyllä pitäisi poistaa. Ei ole juurivesoja päässyt syntymään. Siitähän pitävät huolen paljon parjatut sorkkaeläimet, eli porot ja hirvet. Eivät ole männyntaimet ainakaan vielä sairastuneet.
Lapsuudessani ihailin kotona valtavaa haapametsää tuoreella / lehtomaisella kankaalla.
Nykyisellä tilallani haapa on harvinaisuus ja jokainen kunnon puu saa jäädä kasvamaan.
Mutta kun se jahti on jo ohitse, sillä kaikki luvat on porukalta käytetty ja lihat riippumassa!