Käyttäjän Aukusti kirjoittamat vastaukset
-
Aukustin kaveri kertoi opiskeluajaltaan tarinan tosi viisaasta ”vänkäristä”, kuten auton apumiestä tuolloin kutsuttiin.
Samassa opinahjossa oli silloin 1950-60 lukujen taitteessa monenlaisia opiskelijoita. Oli uusia ylioppilaita, nuoria keskikoulun käyneitä, ammattikoulun läpäisseitä ja yleensä vanhempia kansakoulun käyneitä, jopa sodassa mukana olleita.
Niinpä sitten kävikin sillä tavalla, vanha kuorma-auton kuljettaja tuli kouluun oppiakseen konemestariksi. Yhdeksi opettajaksi tuli häntä paljon nuorempi diplomi-insinööri. Siinähän nyt ei vielä mitään ihmeellistä ollut, mutta kun tämä koneopin lehtori sattui olemaan autonkuljettajan entinen ”vänkäri” !
Oli opinhaluisena lukenut ensin konemestariksi ja jatkanut aina DI:si saakka, käyden mm USA:ssa stipendaattina ja opettajana.
Näin he päätyivät sitten samaan opinahjoon kotikaungissaan.
Tämä tarina on tosi!
Nyt EU: ssa suunnitellaan turvemaiden pellonraivauksen , jopa entisten turvepeltojen muokkauksen kieltämistä. Koko tilan tuet kiellettäisiin, mikäli suopohjaisia peltoja viljellään. Sehän tietäisi lopetusta tiloille.
Toivottavasti nämä vihreiden ajamat typerät esitykset eivät mene läpi. Kuten surullisenkuuluisa ”rikkidirektiivi”, mistä nyt aiheutuu valtavat kustannukset teollisuudelle.
”Voihan vihreät” = kirosana !
”Kisi” kaipaili käpyjä joulukuuseen.
Jos käpyjä haluaa, niin silloin kannattaisi kysellä onko paikkakunnalla mustakuusen (Picea mariana) kasvattajia. Mustakuusi on muutenkin hyvä joulupuu. Neulaset eivät karise niin helposti kuin tavallisesta kuusesta ja värikin on kaunis, ei musta kuten nimestä voisi päätellä.
Ja pieniä käpyjä, niitä on yleensä todella paljon. Ne voi sitten joulupuun riisumisen yhteydessä otaa talteen ja kuivattuaan käyttää koristeina sidontatöissä. Pieniä siemeniä( 1000 kpl/gramma) voi, jos haluaa sitten oikealla tavalla käsiteltyinä kylvää kasvamaan vaikkapa uusiksi joulupuiksi tai koristehavuiksi.
Koska neulaset eivätole teräviä, ovat mustakuusen oksat mukavia käyttää sidontatöissä esim.yhdessä kukkien kanssa.
Eipä ole tullut koskaan joulukuusta kaadettaessa ajateltua, että siinä meni tuleva tukkipuu nurin. Ei silloinkaan kun on haettu metsästä lahjoitettavia kuusia.
Joulupuu se on mäntykin, jopa täällä Suomessa. Kuusi ei kasva pohjoisimmassa Lapissa ja mäntyä siellä on käytetty joulupuuna.
Miten lienee nykyisin, joko tanskalaiset kuuset ovat löytäneet markkinaraon sinnekin!?
Ei lopu sähkö Suomesta, kunhan Kollajan ja Vuotoksen eli Kemihaaran allasalueet rakennetaan ja täyttyvät tulvavesistä, jotka nykyisin lasketaan ohi voimalaitosten mereen.
Samalla suojellaan suurtulvien tuhot esim Rovaniemen kaupungissa. Sellainen tuhotulva on mahdollinen jos tulvahuiput osuvat yhtäaikaa Kemi- ja Ounasjokien alueilla.
Vanhaan aikaan on ollut mm ns. ”Saulin tulva”, mistä on kirjallista tietoa ja merkintöjä maastoissa.
Toisen ja kolmannen sukupolven Aukustit ym sukua hakivat lastin joulukuusia sisälle ja ulos, sekä vielä lahjaksi parille naapurillekin. Päivän reissu, mutta kukapa sitä vanhasta perinteestä luopuisi.
Ja tietysti omasta metsästä. Kenpä sitä joulua viettäisi varastetun joulupuun katveessa!
Minä en pitäisi ”tytöttelyä” lainkaan ala-arvoisena. Mielestäni se tuntuu niinkuin nuorekkaalta ilmaisulta. Tuttavapiirissäni tytöksi kutsuminen on aivan tavallista.
Vaimonikin, ikävuosiltaan lähempänä 80 kuin 70 vuotta, tykkää kun häntä sanotaan tytöksi.Lapsenlapsille hän on sitten tietysti mummi.
Aikoinaan työpaikallani toimistovirkailijoita, konekirjoittajia jne kutsuttiin tytöiksi. Kunnes sitten kerran joku heistä paheksui tytöttelyä. Hyväksyivät kuitenkin kun kerrottiin, etti se ollut lainkaan alentavassa tarkoituksessa sanottu. Varmemmaksi vakuudeksi kysyi sitten eräs kaveri, että tykkäättekö sitten paremmin, jos kutsumme teitä nuoria neitokaisia mummoiksi!
Eihän kuvien arvostelusta kannata loukkaantua, vaikka
arvostelija olisikin eri mieltä kuin kuvaaja.Välitän tässä kaverini kertoman erään kuvan tarinan:
”Laitoin kilpailuun mielestäni erinomaisen värikuultokuvan eli dian. Arvostelijat, eli kolmen hengen jyry teilasi sen heti ensi kierroksella.
Kuitenkin lähetin myöhemmin kuvan karsintaan, jolla haettiin kuvia näyttelyihin lähetettäväksi välimeren maihin. Suomalaisten kuudesta kuvasta hyväksyttiin biennaaleen kaksi kappaletta.
Mukana oli se minun kuvani, joka ei kelvannut ensi yrityksessään pieneen kilpailuun kotimaassa.”
Olkoon tämä esimerkkinä siitä, että kuvia voi katsoa monella tavalla. Kauneus on katsojan silmissä, kuten sanotaan.
Oletettavasti taudit ovat tappaneet suurimman osan ja pedot saalistaneet sitten loput.
Ainuttakaan myyrää en ole nänyt täällä pohjoisessa sitten viime talven.