Käyttäjän Aukusti kirjoittamat vastaukset
-
Kontortan kasvatuksessa on muistettava oikean siemenalkuerän etsiminen. Siinä Metlan tutkimustyö toivottavasti antaa tuloksia, joita voidaan soveltaa eri puolilla maatamme. Ensin täytyy löytää oikea siemenen keräyspaikka ja kokeilla eri puolilla maata miten se menestyy.
Kun paras alkuperä löydetään kullekin alueelle, ottaen huomioon korkeussuhteet, valoilmaston, ilmaston, maaperän jne, niin sitä siementä siemenviljelykseen tai keräämään alkuperäiseltä esiintymispaikaltaan.
Nyt ollaan vasta alkutaipaleella tässä asiassa. Kasvamassa olevat metsiköt ovat luullakseni vasta kokeiluasteella.
Lieneekö Metlan kasvatuskokeissa korkeilla lakialueilla ollut juuri lehtikuusen lumenkestävyys yhtenä syynä?
Lumituhoihin vaikuttaa alueen korkeus merenpinnasta ja myöskin alueen sijainti. Niinpä esim Kivaloitten alue Rovaniemen itäpuolella on pahaa tykkylumialuetta. Se sijaitsee ensimmäisenä korkeana vaara-alueena etelänpuoleisten merellisten tuulten tuodessa kosteutta mukanaan. Kun tuulet kohtaavat vaaran ne nosevat ylemmäs ja silloin ilman kylmetessä kosteus tiivistyy puihin ja jäätyy kiinni. Kuuset ovat kuin entisajan ”sokeritoppia”.
Tutkittaessa lumen määrää kaadettiin kuusi peitteiden päälle ja punnittiin siinä ollut lumimäärä. Painoa oli yli 5000 kg! Ei ihme,ettei lakimetsästä tervelatvaista suurikokoista kuusta löydy. Ja mänty on vielä heikompi kestämään. Koivujen taipuessa lumen painon alla.
Mutta lehtikuusi kestää vielä 300 m korkeudella kun siinä ei ole tarttumapintaa lumelle niin runsaasti kuin kuusella ja männyllä.
-Sport-karnosiini auttaa jaksamaan ja palautumaan rasituksen jälkeen. Ei sivuvaikutuksia.
Hyvää alkanutta vuotta kaikille palstalaisille, niin naisille kuin miehillekin, ikään ja säätyyn katsomatta ja erikseen nimiä mainitsematta!
Voikaa hyvin ja muistakaa pitää hyvää huolta kumppaneistanne, toivottelee Aukusti !!!
Suomi on pitkä maa kuten tiedossa on ja siitä johtuen esim Mustilan siemenalkuperä ei ehkä ole sopivaa kasvatettavaksi kaikkialla.
Olisi mukava saada tietoja Metlan Rovaniemen Kivaloille istutettujen douglaskuusten siemenalkuperästä ja istutuspaikasta (esim korkeus merenpinnasta), maaperästä jne.
Jos sopivaa siementä on saatavilla, olisin kiinnostunut kokeilemaan.
Olen ”Tanelin” kanssa samaa mieltä karttalinkin julkistamisesta.
Kun ottaa huomioon monet negatiiviset puheenvuorot asian tiimoilta, niin ymmärrän asianomaista vahingonkärsijää..
Tuntuu siltä, että jotkut palstalaisista ovat suorastaan vahingoniloisia tapahtuneesta.
Voimia taistelussa oikeuden puolesta!
Aukustin kaveri halusi puuttua tuohon tunturikoivun uudistamiseen. Hänkin on samaa mieltä, että poroja on liikaa ja se estää siementaimien kasvun poronhoitoalueella.
Hän kertoi tarinan tunturikoivun siementen itämisestä. Hän oli kerran työasoissa käydessään Turun Yliopiston Kevon tutkimusasemalla keskustellut asiasta. Kävellessään järven venerantaan, oli aseman johtaja Matti Sulkinoja kysynyt, että haluatko nähdä maailmanennätyskoivun? Tietenkin kaveri oli halunnut. Keskustelu jatkui. Matti: tuossahan se on melkein vesirajassa. Tuoko tunturikoivu, oli kaveri ihmetellyt.Johon Matti: siinä oli siementen itävyys yli 100 %! No, sehän on kuin itäisen naapurimaan äänestystulos aikoinaan, ihmetteli kaveri epäuskoisena.
Totta se kuitenkin on, sillä itävyyskokeessa laskettiin sata siementä ja taimia oli toista sataa kun itävyys tarkistettiin, kertoi Matti. Katsos kun koivun siemenessä on kaksi alkiota ja muutamista oli itänyt molemmat, kertoili asiantuntija!
Näin sai Aukustin kaveri jälleen uutta tietoa tallennettavaksi muistilokeroihinsa.
Kyllähän lehtikuusta saadaan venäjänmaalta, mutta vain rahalla. Miksemme kasvattaisi sitä kotimaassamme?
Douglaskuusen kasvatuksesta on saatu rohkaisevan hyviä kasvatustuloksia jopa Napapiirin tuntumassa.
Kunhan vain oikeat alkuperät löydetään kullekin alueelle maassamme. Siinä Metlan tutkijat tekevät arvokasta tutkimustyötä.
Tietääkseni douglaskuusta sanotaan maassamme ”oregonin männyksi”, millä nimellä sitä kaupataan puutavaraliikkeissä. Se on tosi kaunista ja oksatonta panelia tai viilutettua levyä. Itselläni on asunnossani oregonmäntyviilutettuja väliovia, jotka käsittelin sävytetyllä lakalla.
Muitakin makohtaisia kokemuksiakin on vuosikymmenten takaa. Leveää pystypanelia kiinnitettiin baarin seinään, ensin naulaamalla, mutta kun sisällä paneli vähän kuivui se alkoi vääntyillä ja kiinnitys vaihdettiin ruuvikiinnitykseen. Työstö vaikutti samantapaiselta kuin myöhemmin tutuksi tullut sip. lehtikuusi. Kovaa ja tikkuista.