Etusivu › Keskustelut › Aukusti › Kirjoitetut vastaukset

Käyttäjän Aukusti kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 321 - 330 (kaikkiaan 484)
1 2 3 … 32 33 34 … 47 48 49
  • Aukusti 14.1.2013, 23:13

    Muistan kuinka vaarilleni tuli Metsälehti sotien jälkeen ollessani kansakoulupoika. Oltuani poissa kotitilalta kaupunkilaisena parikymmentä vuotta, sain ostettua vierailta itselle kaipaamani tilan. Silloin tilasin välittömästi Metsälehden ja nyt siitä on kulunut neljättäkymmentä vuotta.

    Onnea Metsälehdelle!

    Aukusti 14.1.2013, 22:36

    Karhut ja sudet, kun niitä vain on sopivasti liikkeellä, torjuvat hirvet alueelta. Ne, jotka eivät joudu syötäviksi ottavat hetimiten hajun saatuaan loikan myötätuuleen, eivätkä tule hetimiten takaisinkaan.

    Mutta porot, joita on nykyisin aivan liian paljon, eivät kaikkoa lyhytjalkaisina niin kauas. Nehän sitten syövät koivuistutukset takuulla niin varmasti, ettei viljely kannata.

    Porot syövät siinä samalla metänomistajan mansikkamaan ja emännän kukatkin samantien.

    Aukusti 14.1.2013, 20:50

    Saattoi niitä hirviäkin ola vähemmän silloin ennenvanhaan kun etelän tammistot varttuivat hirvenkestäviksi.

    Ainakin omissa metsissäni säästyivät männyntaimikot vielä n 35 v sitten. Ei ollut hirviäkään niin tuhottomasti. Nytkin ovat hirvet vähentyneet kun susia ja karhuja liikkuu alueella enemmän.

    Aukusti 14.1.2013, 15:55

    Tuttua halonhakkuutahan siinä oli. Vauhti oli kyllä hurjannäköistä ja työturvallisuus ohjeitten mukaista karsinta ei mielestäni ollut. Ihme, etteivät jalkaansa lyöneet. Ainakin isäni oppeja muistellen.

    Vaikka paljon koivuhalkoja tulikin silloin nuorena tehtyä niin niissä hommissa ei vahinkoja sattunut. Molemmissa polvissa on kyllä muistona jälki, mutta ne sain karsiessani pieniä latvuksia polttopuurangoiksi.

    ( Pahempaa jälkeä tuli laikkakoneen ”potkaistessa” polveen, tusina tikkejä! Mutta se ei ollutkaan metsätöissä. )

    Aukusti 14.1.2013, 14:01

    Ajattelin kasvattaa harmaaleppää entisellä ojitetulla heinäjängällä, joka nyt on tuottamattomana. Reuna-alueet ovat metsittyneet lähinnä männyllä harvan taimikon. Lisäksi on istutettu osalle aluetta mustakuusta ja kontortaa, Reuna-alueilla on seassa hieman hieskoivua, jota porot ”kurittavat”.

    Avojängällä on hyvin harvakseen ollut jo ennen ojitusta pienehköjä, ei kuitenkaan nuoria, harmaaleppiä, jotka eivät ole toivotulla tavalla alkaneet leviämään.

    Vaatisiko kenties tuhkaa, joka saisi turvekerroksen ravinteet liikkeelle?

    Leppää kylvämällä kasvattaneet, onko siemenen itävyys ollut hyvä. Kannattaneeko tarkistaa, vaiko kylvää reilusti? Miten olette kylväneet pientä siementä?

    Aukusti 13.1.2013, 22:57

    Siinähän sitä ensiapua kysymyksiini jo tulikin. Kiitoksia paljon!

    Aukusti 13.1.2013, 22:49

    Mutta ohjeita lepän kasvatukseen en ole löytänyt, enkä itsekään ole sitä kokeillut, muuten kuin muutaman tervalepän taimen istuttamista rantamaille. Tervaleppä ei kuulu tälle alueelle ja ovatkin kasvaneet pensasmaiseksi.Toisessa paikassa jänikset söivät taimet, toisessa taasen ovat säilyneet. Harmaaleppää eivät eläimet ole syöneet.

    Kysymykseen tulisi siis harmaaleppä, joka kasvaa täällä pohjoisessa hyvin, siellä missä sitä luontaisesti on olemassa.Tiedän, että sen siemen on tuleentunutta syystalvesta ja ilmeisesti varisee lumelle talvella.

    Milloin ja miten siemenet tulisi kerätä, karistaa ja käsitellä? Kun siemen varisee lumelle, niin vaatiiko kerätty siemen kylmäkäsittelyn ja jos niin kuinka pitkän? Sienen kastuu lumen sulattua, joten pitääkö siemen sekoittaa kosteaan hiekkaan ja säilyttää kylmässä? Näin matkittaisiin siemenen saamaa käsittelyä luonnossa.

    Onko asiaa tutkittu ja jos on niin saisiko tietoja esimerkiksi Metsälehteen artikkelin muodossa?

    Aukusti 13.1.2013, 22:22

    Olen jo pidemmän aikaa pohtinut lepän kasvattamista enrgiapuuksi ja parantamaan metsämaan viljavuutta.

    Aukusti 13.1.2013, 14:59

    Eri ostajilla oli kullakin omia ohjeita halontekijöille. Muistan -40 luvun lopulta oikein piiroskuvitetun puutavarayhtiön pienen ohjekirjankin.Siinä oli mm kuva halkomotista, johon oli tehty paljon erilaisia virheitä. Kuvassa oli vihaisen näköinen työnjohtaja, joka heitti karvalakkinsa pinossa olevan reiän läpi. Alla oli teksti: ”Kuka maksaa mun hattuni, kun mä hukkasin sen!”

    Aukusti 13.1.2013, 12:55

    Pitkän päivän meinaatte tehdä, jos neljän tunnin retkeilyn ja mottikisan aiotte samalle päivälle sisällyttää. Ei se pinomotin koivuhalkojen määräkään muutamassa minuutissa ole pystymesästä tehty pokasahalla ja kirveellä. Vai oliko moottoroitu kalusto käytössä?

    Itsekin poka- ja kirveskalustolla koivuhalkoja 1950 luvulla on tulllut tehdyksi varmasti enemmän kuin 100 mottia. Myöhemmin sitten m.sahan ja giljotiinin kanssa oli nopeampaa.

Esillä 10 vastausta, 321 - 330 (kaikkiaan 484)
1 2 3 … 32 33 34 … 47 48 49