Käyttäjän Aukusti kirjoittamat vastaukset
-
Ainakin tämän kerran voin olla täysin samaa mieltä ”Leevin” kanssa.
Aukusti 18.1.2013, 16:43Eikö muilla palstalaisilla ole kokemuksia ruotsalaisten koivunostoista pohjoisessa? Koivua ei käytetty kuin polttopuuna ja sitä hakattiin maahan roskapuuna. Olivatko ruotsalaiset edelläkävijöitä koivun käytössä paperin valmistukseen?
He ostivat myöskin haapatukkeja silloin 50-60 luvuilla. Kukaan muu ei ollut ostanut niitä aikaisemmin täälläpäin.
Aukusti 18.1.2013, 16:21Täytyy tunnustaa, etten ole kyllä ehtinyt taimikoitani vuosittain hoitaa. On noita muitakin puuhia ja hehtaareitakin liikaa, että joutaisin noin täydelliseen työhön.
Aukusti 16.1.2013, 21:47Komposiittituotteita turpeesta uutisoitiin ”Metsäuutisissa”!
Eiköhän vihreät ala estämään sitäkin. Heidän mielestään suot on suojeltava. Heidän ajatusmaailmaan ei mahdu luonnontuotteiden hyväksikäyttö.
Ennen rahdataan ulkomailta kivihiiltä ja säästetään turvetta, joka toisi työtä kotimaahan ja valuutta säästyisi.
Aukusti 16.1.2013, 19:11Satunpa asumaan tontilla, joka sijaitsi saksalaisten puolustuslinjalla. Sitä tulittivat suomalaiset kranaateilla ja tykistöllä senverran, että puissa on sirpaleita. Sahapuiksi viedyissä ei ollut metallia, mutta haloiksi myöhemmin tehdyssä järeässä männyssä oli sahauskohalla yksi sirpale, joka viilautti ketjun ennenkuin pääsi sahaamaan uudelleen. Naapurin sahapuissa oli ollut muutamia haloiksi joutuneita.
Aukusti 16.1.2013, 18:59Itse muistan kuinka naapurin isännälle tehtiin 1959 kesällä metrin mittaisia kuorittuja koivupölkkyjä. Sahana oli El-Raket. Sillä kaadettiin ja katkottiin puut, mutta karsinta piti tehdä kirveellä. Teräketju piti ohjeen mukaan olla niin löysällä, ettei karsinta onnistunut.
Kun oli kesä ja kuori irti niin oli helppo kuoria puut. Nehän olivat sitten niin liukkaita, ettei voinut heti latoa pinoon, vaan piti ensin antaa pinnan kuivahtaa. Pienemmissä pölkyissä käytettiin kuorintaan kuorintarautaa, eli ”kolorautaa”miksi sitä meillä kutsuttiin.
Seuraavana kesänä tehtiin myös samalle ostajalle naapurin metsässä metrin mittaisia koivupöllkkyjä, mutta niitä ei tarvinnut kuoria.Kuorittiin kuulemma tehtaalla. Ne aisattiin, isommat kolmelta kantilta ja pienemmät kahtapuolta.
Talvella puut ajettiin hevosella maantien varteen, josta autoilla ruotsimaalle.
Aukusti 16.1.2013, 18:29Kerran huomasin netissä Bird Life Suomen sivulla pesäpönttöjen kiinnitykseen suositeltavan muovipinnoitettua metallilankaa.
Otin sivuston ylläpitäjään yhtetyttä ja pyysin heitä poistamaan sen muovipinnoitteen maininnan juuri sellun pilaantumisen vuoksi. Useinhan se kiinnityslanka tahtoo jäädä sinne puuhun kiinni kun sitä ei käydä puun kasvaessa löysäämässä.
Olen pyrkinyt kiinnittämään pesäpöntöt sellaisiin puihin, joista ei myöhemmin tehdä saha tai paperipuuta.
Aukusti 16.1.2013, 17:52Eräällä luennolla kuulin, että kuitupuupinojen rakoihin piiloitetut eväspussit ovat pilanneet tehtailla papereriä. Ihmiset ovat piilottaneet pusseja pois näkyvistä ja sitten ne ovat puiden mukana voineet mennä prosessiin saakka. Pienikin muovinpala tekee valmiiseen paperiinpieniä mustia viiruja. Siitähän ei ostaja tykkää.
Kun olin merkannut vanhalla muovinauhalla tilani rajalla olevia puita ja sitten kuljimme ostajan kanssa katsomassa hakattavaa aluetta, huomasin hänen nykivän niitä nauhojani pois. Kysyttyäni asiaa hän kertoi saaneensa ohjeen, jonka mukaan aina metsissä liikkuessaan pitäisi vanhoja muovinauhoja poistaa. Syy oli sama kuin eväspussin kanssa. Silloin ennen muovinen merkkausnauha oli yleisesti käytössä. Kestäväähän se kyllä olikin.
Kuitunauhan käyttöön oli aihetta siirtyä. Se vain ei tahdo kestää kovin kauan. Kastuttuaan ja lumirännän tarttuessa se pian roikkuu , katkeaa ja putoaa pois.
Oravatkin niitä keräilevät pesiensä eristeeksi, kun naavaa ei kaikinpaikoin ole luonnossa, kuten ennen.
Aukusti 15.1.2013, 21:39Vielä niistä ”kelleksistä”, halotuista lattialankuista. Omistamallani tilalla rakennukset oli tehty paikanpäällä veistetyistä pelkkahirsistä Lapin sodan jälkeen.
Ensimmäiseksi oli rakennettu pieni kämppä asumista varten. Siinä oli lattioissa käytetty niitä kelleksiä, halkaistuja puita. Luultavasti seinähirsien puiden latvoista tehtyjä. Niiden yläpintoja oli kirveellä tasoiteltu. Yläpohjassa olivat halkaisupinnoilla.
Vesikaton päreet oli tehty lohkomalla käsityönä mäntypölkyistä. Ei siis pärehöylällä.
Aukusti 15.1.2013, 15:52Paikallaanpysyvä eli seisova vesi on haitta (rämeet), mutta liikuva vesi (korvet) ei haittaa.