Käyttäjän Aukusti kirjoittamat vastaukset
-
Pokasahan terässäkin sitä ”Kissaa” tarvittiin harituksen tasaisuuden takistukseen.
Luulenpa niin, ettei kaljamaha haittaa! Kyllä niitä riittää nopsajalkaisia sissikoulutuksen saaneita eränkävijöitä, jotka kaljamahaisen lopsan tuellla hoitelevat homman.Nykyisin on niin hyvä saada kännykkäkameralla todiste kaadosta maksajalle.
Ainakin pohjoisessa poronhoitoalueella huhutaan maksetun tapporahaa pimeästi, sen jälkeen kun valtio ja paliskunnat lopettivat laillisen korvauksen maksamisen.
Tuossa edellä on jo vastailtu kysymykseen eräästä luontomatkailun ilmiöstä, eli petojen katselusta ja kuvaamisesta piilokojusta vartavasten tehdyn haaskan lähistöllä.
Näitä kuvauksia on esitetty televisiossakin. Jopa venäläiset käyttivät eräässä filmissään Kainuussa kuvattuja otoksia ominaan, jos oikein muistan.
Pedoilla on niin hyvä hajuaisti, ettei ihmisen hajujälkiä saa peiteltyä mitenkään haaskalta, johon tuodaan jatkuvasti esim kalojen perkuujätteitä, kalankasvattamoiden kuolleita kaloja, kuolleita eläimiä, jopa hunajaa.
Piilokojussa olevat ihmiset ”haisevat” eläinten aistittaviksi vaikka olisivat tuulen alapuolella.
Ainakin siellä missä susia ja karhuja ruokitaan luontomatkailijoiden iloksi, niin ihmisten haju edesauttaa petoja unohtamaan luontaisen ihmispelon.
Pitäisi välillä ampua joku peto haaskalle, niin petojen ihmispelko säilyisi.
Pohjoisen poronhoitoalueella on petoja eliminoitu kautta aikain hiljasesti. Luultavasti vain aivan harva tapaus on johtanut ilmituloon. Ja kun silminnäkijöitä ei ole ollut niin vaikea on syyttää viranomaisenkaan näytön puuttuessa.
Totta on, että ilves syö mieluummin tuoretta lihaa. Mutta jos kerran on vainunnut tuoreen lihan tuoksun ja käynyt syömässä itsensä kylläiseksi, niin uskon sen käyvän tarkistamassa paikan toistamiseen. Ja mikäpä estää viemästä sulaa evästä silloin tällöin kun sitä on saatavilla.
Kelpaako ilvekselle kala?
Missä aikaisemmassa ketjussa? Se kun on jäänyt monen muun viestin kera allekirjoittaneella lukematta.
Tähän saakka olen uskonut ilveksen olevan niin viisaan elukan, että se oppii valmiille ruualle menemään terveenäkin.
Tutkimusten mukaan hyvä kuivatus ulottuu 8 m päähän normaalisti kaivetusta ojasta. Ojat pitäisi olla siis 16 m välein! Niin tehden ojitus ei enää ole taloudellisesti järkevä.
Siksi ojat vedetään harvempaan ja siitä johtuu usein saran keskelle jäävä liian märkä alue, missä puiden haihdunta ei riitä pudottamaan pohjaveden pintaa puiden kasvun kannalta tarpeeksi alas.
Näin myös omassa metsässäni on käynyt. Olen ajatellut, että kaivatan uudet ojat sarkojen keskelle, jolloin vanhojen ojien vierustoiden hyväkasvuiset puut saavat kasvaa rauhassa.
Hyvä kysymys. Eiköhän ne mene kuituhinnalla?
Kolehtiajatus sai näköjään kannatusta kun heti tuli täyspotti pisteitä!