Käyttäjän Aukusti kirjoittamat vastaukset
-
Eipä ole täällä näkynyt hirvikärpäsiä. Ei sitten yhden yhtäkään, vaikka harvennushakkuut ovat miestyönä käynnissä.
Hirviä sensijaan on yllinkyllin, mutta ei sopivan kokoisia ja vasatkin ovat niin pienikokoisia. Eikähän sitä pienikokoisiksi jääneiden kasoisvasojen emääkääkään kannata ampua, vasoista puhumattakaan. Se emähän on niin hedelmällinen, pitää ajatella tulevia kaksoisvasoja. Niistähän kasvaa vielä vuosien varrella pakastesäiliöön täytettä.
Hirvet saisi kyllä tapettua heti jahtikauden alkaessa, mutta edellämainitut syyt estävät. Ja sitten on vielä sekin, että pitää saada olla hirvimetsällä jahdin loppuun saakka.
Metsänomistajana harmittaa tuollainen hirviä säästävä metsästys. Kyllä pitäisi tuhoeläimet saada mahdollisimman vähiin tapettua ja heti lupa-ajan alettua.
Silloin sotien jälkeen ei olut hirviä liikaa, eikä tuhoja metsissä, eikä kukaan kuollut hirvikolarissa.
Itse olen säilyttänyt sahat talvella lämpmässä varastossa ja kesällä ilman lämmitystä.
Osa-aikaisena viljelijänä tulivat rauta- ja maatalouskauppojen paperiset perunasäkt tutuiksi. Niitä on käytetty useampaa eri kokoa, esim 10, 15, 20, 25, 30 ja 35 kg. Suurempiakin varmaan on saatavilla.
Jos laittaa sahan ensin pienempään säkkiin ja sitten sen suuremman sisälle, niin paperikerroksia tulee varmasti tarpeeksi imemään kosteutta.
Vaikka en itse metsästä, niin siitä huolimatta pyrin ottamaan huomioon pienriistan elinympäristön. Olen pyrkinyt estämään pienriistan pyynnin ja myyräntappaja – ketut, kärpät yms saavat olla rauhassa maillani.
Teerisopan voimalla sitä sotien jälkeen meidänkin perheessä elettiin. Mutta nykyisin ei ole tarpeen lahdata esim kanalintuja. Saisvat olla rauhoitettuja.
Kun kauan sitten vanhan palstan aikana kritisoin voimakkaasti pienriistan metsästystä, Vastasi eräs työtön perheenisä, että heidän perheelleen metsästys on hyvin tärkeä keino ruuan hankinnassa. Pyysin anteeksi kirjoitustani, sillä en tiennyt jonkun olevan niin lujilla.
Vieläkö riistalla on merkitystä taloudellisessa mielessä? Nykyisin on riistalinnut metsästetty niin vähiin, ettei laillisin keinoin metsästyksellä pysty elämään.
Nyt hirvikarjaa on kyllä tapettavaksi. Tuli mieleen erään nyt jo edesmenneen oikeusoppineen käsitys, ettei hänen mielestään olisi rikos, jos joku perheensä ruokkimiseksi ampuu hirviä ilman lupaa. Miten sitten metsäomaisuutensa suojelemiseksi?
Vesi on helppo varastoida altaisiin. Samalla saataisiin esim Rovanimen kaupunkia uhkaavat suurtulvat estetttyä.
Vesivoiman rakentaminen antaisi valtavasti työtä rakennusaikana, eikä rakentaminen vaatisi veroeurojen käyttöä. Valmina voimalaitokset ja altaat tuottasivat kiinteistöveroja kunnille.
Lohiportaita on maailmalla rakennettu jo kauan ja ne todella toimivat.
Vuotosta eli nykyistä Kemihaaaran allasta rakentamaan !!!
Virheitä on paljon. tosin täällä ei ilmeisesti ole keilausta vielä suoritettu.
Ojituksetkin on merkitty tehdyiksi toistakymmentä vuotta aikaisemmin kuin olen tilan ostanut. Eikä tilalla ollut kaivettu metsäojia metriäkään akaisemmin. Kuvioiden puustotiedot olivat ”päin honkia”. Esim lehtikuusta ei tunneta.
Ilmakuvien perusteella tiedot eivät ole kaikinpaikoin oikein tulkittuja. Onhan ne oikeat tiedot hakkuista, muokkauksista, istutuksista, taimista, ojituksista arkistoissa mutta niiden sieltä kaivaminen on ilmeisesti mahdoton tehtävä.
Meidän metsänomistajien, on itse korjailtava tietoja antamalla palautetta.
Voisinpa ottaakin taukotupaan järven rannalle jos saisin valita metsänhoitotöihin jo valmiiksi opetettuja raittiita ,tupakoimattomia ja yhtä ahkeria kuin thai-marjanpoimijat.
Myöskin täällä pohjoisessa, Napapiirin korkeudella on kuusissa suopursuruostetta.
Kaunita ovat lupiinit katsella. Ja hyönteiset tykkäävät. Pölyttävät samalla metsä- ja puutarhamarjat. Annan lupiinien levitä paikkoihin, joissa hyötykasveja ei kasvateta. Seuraan kukkakedollani, miten siellä selviävät metsäkujenpolvi. mesiangervo, rantatädyke, kullero, huopaohdake, hiirenvirna, niittynätkelmä ja muut luonnonkukat. Tarvittaessa siimalikkuri hoitaa, jos lupiinit liikaa leviävät.
Kerään siemeniä ja kylvän aukolle lannoittamaan metsämaata männylle ja kuuselle.
Monta vuotta kuljetin lupiinin siemeniä ja taimia Etelä-Pohjanmaalta tänne Napapiirin tuntumaan, eikä lähteneet kunnolla kasvamaan vaan kuolivat pois. Kunnes kiinteistökaupan mukana tuli pohjoiseen tottunutta lupiinia.
Niittäjätädit pitäisi laittaa hoitamaan ne tienvarret, joita ovat pilanneet!
Eihän kiinteistöveroa ole metsämaasta, miten MaalaisSeppo laskee, ja millä perusteella 40% veronkorotuksen?
Ei se vain taaskaan sopinut minun aikatauluuni lähteä tapaamaan nimimerkkejä henkilökohtaisesti, Hääpäiväkään ei kyllä ole esteenä kun juhannuksena tulee 54 vuotta täyteen yhteistä polkua. Terveyskeskuksen jono on pitkä ja kauan odotettu aika sattuu niin sopivasti esteeksi.
Toivon antoisaa yhdessäoloa ja hyviä keskusteluja sekä turvallista matkaa kaikille.