Käyttäjän Aukusti kirjoittamat vastaukset
-
Missä hirvenmetsästyksen vuokrasopimusmallissa on sanottu, että irtisanomiseen pitää olla joku syy esitettävänä?
Eikös siihen irtisanomiseen riitä pelkkä ilmoitus? Miksi helmikuun loppuun mennessä pitää vuosittain ilmoittaa metsästykseen vuokratut maat? Vai olenko väärässä?
Kertonette paremmin tietävät!
Oliko ruotsalaisilla mahdollisesti tarkoitus ensin harventaa sitä sisäsiittoista susikantaa ja sen jälkeen tuoda suomalaisia tilalle?
Ainakin yksi tällainen yritys on tehtykin. Jokunen vuosi sitten suomesta vietiin pantasusi ruotsiin samassa tarkoituksessa.
Eihän se onnistunut. Susi jolkutteli sieltä tuhansien kilometrien päästä takaisin kotisuomeen. Ylitti Tornionjoen jossain Kaakamon seutuvilla ja matkasi Rovaniemen ohitse Sallan suunnalle. Sen jälkeen ei ole julkaistuja tietoja lehdissä näkynyt.
Liekö joutunut poromiesten säikyttelemänä itänaapuriin ja siellä surman suuhun. Kun siellä kuulemma maksetaan tapporahaa.
METSÄNOMISTAJAT EIKÖHÄN OTETA JA VALLATA MTK!!!
Edellytksenä on tietysti, että MHY lopeteaan nykyisessä muodossaan kokonaan.
MTK:n jäsenenä voidaan vaatia meidänkin asioiden huomioonottamista ja puolustamista nykystä paremmin.
Itse olen maaseudulta lähtöisin oleva kaupunkilaismetsänomistaja ja MTK:n jäsen, mutta MHY:stä eroan heti kun laki kumotaan.
Olen tullut nykyisin hyvin toimeen ilman MHY:n kalliita palveluksia.
MTK:N lausunnosta: ”olisi suuret vaikutukset työllisyyteen…”
MHY:n suojatyöpaikat tietysti kovastikin vähenisivät kun leipä olisi tienattava kokonaan työnteolla, eikä osaa ruokarahoista saisikaan metsänomistajien pakkomaksuista.
Totinen paikka se on monille!
Mieluummin minä näkisin istuttamani ja hoitamani puiden kasvavan hyvin kuin hirven metsissäni pilaamassa työni ja uhrauksieni hedelmät.
Kunpa saisi vielä porotkin poronomistajien omille maille tarhoissa elätettäviksi. Silloin voisin kasvattaa metsissäni vaikka haapaa ja koivua. Eikä poromiesten tarvitsisi ajella kelkoillaan tuhoamassa taimikoitani petojen jälkiä etsiessään.
Ennen Aukusti luopuu maittensa lahjoittamisesta hirvenmetsästykseen kuin lähtee itse eripuraiseen porukkaan mukaan.
Ei liene liikaa toivottu luvattua lihapakettia vuosittain, koska sellaisesta oli sopimus.
Sitäpaitsi maanomistajana Aukusti on omilla rahoillaan rakennuttanut mm muutamia kilometrejä metsäteitä hirvenmetsästäjienkin käyttöön. Myöskin hirvitornien rakentamiseen ja ampumasektoreitten hakkuuseen hän on osallistunut.
Positiivisena asiana Aukusti on kokenut vuosittaisten taimikontuholaisten kaadot maillaan.
Nykytekniikka apuna hirvenpyynnissä:
Laitetaan koira tutkan kanssa yksin hakemaan hirviä. Katsellaan näytöltä koiran etenmistä.
Kun koira pysähtyy, niin hirvi on haukussa. Silloin ajetaan autolla nin lähelle kuin päästään ja laitetaan nopsajalkainen hyvä ampuja yksin näytön mukaiselle koiran paikalle. Toiset odottavat laukausta autolla ja lähtevät sitten mönkijäkalustolla paikanpäälle.
Viimemainitulla tavalla kertoi paikallislehdessä jahdin alkupäivinä eräs porukka ampuneensa siihen mennessä kaikki kolme hirveä.
Metsästystä hirviä kutsumalla:
Hirvien äänten matkiminen tapahtuu useimmiten tornista.
Hirvien äänten matkiminen vaatii musiikkimiehen korvaa, että ne erilaiset äänet oppii kunnolla.
Kiima-ajan lähestyessä on jo ennen jahtikautta käytävä korkeassa tornissa kutsumassa hirviä tornin tuntumaan ääntelemällä erilaisia uroksen ja naaraan ääniä.
Tornin pitää olla korkea, ettei hirvi lähelle tultuaan saa vainua ihmisestä. Ja turvallisempi on olla korkealla tukevassa tornissa, sillä iso hirvisonni voi olla vaarallinen pimeässä luullessaan kilpailijan ääntelevän.
Pienemmät urokset liikkuvat kauempana peläten isoa urosta. Siksi jahdin aikana kauempana kutsutornista pitää olla muita torneja kiertelevien hirvien ampumista varten.
Torniin pitää mennä esim aamuyöllä tai iltapäivällä ennen hämärää valmiiksi. Jotkut innokkaat hirvestäjät voivat jopa yöpyä tornissa ja herätä hyvissä ajoin ennen aamun valkenemista huutelemaan hirviä lähistölle.
Mikäs ihme se on jos susi jolkottelee pitkin rautatietä. Sehän etsii sieltä nälkäänsä junan tappamia eläimiä.
Niinhän tekevät myöskin maanteitten varsia partioivat ketut, korpit, varikset, harakat jne.
Toistan jo aikaisemmin esittämäni ajatuksen: Annettakoon maanomistajille oikeus ampua yksi hirvi omilta tiluksiltaan kuten kerrotaan Ruotsissa tehtävän.
Uskon, että se houkuttelisi maanomistajaa vähentämään taimikkonsa tuhojan. Ja maanomistaja, jonka mailla hirvet kasvatetaan, saisi siitä korvauksen.
Nythän hirviporukka voi yksipuolisella päätöksellä jopa jättää vaikka lupaamansa lihakorvauksenkin antamatta.
Vuokrasopimuksetko katkolle?