Käyttäjän Aukusti kirjoittamat vastaukset
-
Vesuria olen pääasiassa tähän saakka käyttänyt ”leimattujen” polttopuurunkojen ympärillä kasvavien vesojen sekä alaoksien raivaukseen. Tällöin varsinaisen kaatajan työ on nopeutunut.Tällainen työnjako nuoremman polven esittämänä on tuntunut sopivalta.
Pystykarsinnassa nopein on mielestäni ns. keppikarsinta pakkasen aikaan tehtynä kuivien- ja pienten tuoreiden oksien karsinnassa. Oksasaha suuremmissa oksissa.
Tuli mieleen, että olisikohan tällaiselle vaari-ikäiselle sopiva saha tyvien raivaukseen polttopuusavotassa? Jos putsaisi kaadettavia puita valitessaan varsinaiselle nuoremmalle kaatajalle ja karsijalle.
Pystykarsintakin tuli mieleen tyvien osalta, jos oksat eivät katkea kepillä.
”Kisille ” kiitoksia hakemistaan tiedoista!
Mutta mistäpä niitä luppopuita säästää kun lupot katosivat ainakin minun puistani kaatamatta?
Nyt on pientä lupon kasvua alkanut näkyä. Ilman mukana kulkeutuvat kaukosaasteet ovat imeisesti vähenemässä.
Muistan kuinka sotien jälkeen lapsuuskotini kuusikoita kaatelivat poromiehet röyhkeästi lupaa kysymättä porojen talviseksi ravinnoksi.
Kaatotapana oli pienehköjen kuusten kaato kirveellä pitkään kantoon siten, että tyvi jäi vähän kiinni kantoon. Silloin puu jäi ylemmäs lumen pinnasta, eikä peittynyt heti lumen alle.
Mitäs ”Mosku” ja muutkin lukijat tykkäisivät Kanadan mallista hirvenpyynnissä?
”Kaatoluvan saa yksinkin, eikä tarvita mukaan enemmän tai vähemmän eripuraista porukkaa. Sopiva kaveri vaan mukaan. Alkuperäiskansaan kuuluvalla, siis intiaanilla on oikeus ilman eri lupaa ottaa tarvitessaan hirvi milloin vain omaan tarpeeseen. Ottavat usein vain parhaat osat ja ruhon muut osat jätetään susien ravinnoksi. Näin tehdessään susien ei tarvitse tappaa hirviä ja pilata paisteja ym hyviä ruhonosia vaan ne säästyvät ihmisten nautittaviksi.”
Näin kertoili jokaisena syksynä hirven kaatava Kanadan suomalainen lomareissullaan, imetellen samalla suomalaisten isoja jahtiporukoita.
Kun ei ole jäkälää eikä luppoakaan, niin tulevat porot kaupunkiin omakotitalojen pihoillekin ruokaa etsimään. Jopa sipulinkuoret ja juhannusruusun piikkiset versotkin kelpaavat talviseksi ravinnoksi.
Poro pystyy syömään yli 300 eri kasvilajia.
Täysin samaa mieltä ”kisin” kanssa siitä mitä hän edellä kirjoitti.
Poromiehiltäkin pitäisi ottaa pois vapaa kelkkailuoikeus yksityisen maanoistajan mailta. Korvausta vastaan saisi ajellaja levitellä rehuja kelkasta lukuunottamatta taimikoita.
Olivatko poistetut koivut kuinka suuria ja millainen oli häviölle jäänyt kuusentaimikko? Eikö kasvatuskelpoisia kuusia ollut tarpeeksi?
Kasvillisuus muuttuu Lapissa liian suureksi kasvaneen poro- ja hirvikarjan vuoksi.
Näin kertoivat ”Lapin Ekologian”-kursilla jo viime vuosituhannen puolella Oulun Yliopiston professorit Paavo Havas ja ja Erkki Pullliainen. Lisäsivät listalle vielä jäniksenkin. Kaikki mainitut eläimet oli sodan aikana ja jälkeenkin metsästetty vähiin ihmisten näläntorjunnan vuoksi.
Kun on omin silmin nähnyt itärajan tuntumassa olevan poroaidan vaikutuksen luontoon, niin järkyttävää sen toteaminen kyllä olikin. Kun naapurimaan puolen jäkälä- ja lehtipuuviidakko on kuin paratiisissa ja tämä oma puolemme on lähes mustalle mullalle syöty ja tallattu.
Sama vaikutus oli myöskin Ähtärin eläintarhan porohaassa. Porot tarhassa söivät ja tallasivat nopeasti maanpinnan kasvit.
Kyllä Lapin metsiä eläimineen ja vähentyvine kasvistoineen vielä tarvitaan muuhunkin kuin turisteille näytettäviksi.Valtiolla on kuitenkin suuret metsäalat kasvavaa puuta paikkaamaan valtion kassavajeita.
Vaikka matkailu onkin tärkeä elinkeino Lapille, niin ei se yksistäänkaikkia meitä elätä. Tarvitaan puuta, vesivoimaa ja kaivannaisia jne.
Minä kun erehdyin jo luulemaan otsikon perusteella, että on tehty uusi päätös susien lopetuksen suhteen!
Että saisi tappaa suden kaupunkialueella. Kun on noita suuria kaupunkeja olemassa, kuten esim. Kajaani, Kemijärvi, Rovaniemi jne.
Epäilenpä pahoin, ettei niitä rajatulle alueellekaan anneta tappolupia kuin etelän kaupungeissa.
Halukkuus vuokraukseen riippuu myöskin siitä miten maat sijoittuvat muihin vuokramaihin. Jos tila halkaisee kahteen osaan koko yksityisiltä vuokratun alueen esim 5 km matkalta, niin halukkuutta kyllä riittää!
Vain hirvijahtiin on vuokrattu (lahjoitettu) maat ko tapauksessa.