Käyttäjän Aukusti kirjoittamat vastaukset
-
”Pitkäparran” kanssa samaa mieltä. Porot tosiaan hävittävät kaivaessaan männyntaimet kangasmailla.
Kun pintakasvillisuus häviää paleltuvat männyntaimet lumettomana aikana. Tämä asia tutkittiin Metlan toimesta Rovaniemen Kivaloilla. Maa pidettiin lumettomana rakentamalla taimikkoon muovihuoneita jolloin pakkanen pääsi vaikuttamaan taimien juuristoon. Tuos oli selvä, lumen alla taimet selvisivät talvesta paremmin.
Samanlaisen huomion tein pakkastalvena edellisenä keväänä istutetulla uudistusalalla. Kuvion yläosassa, josta tuuli vei vähätkin lumet pois, kuoli suuri osa taimista. Sensijaan suojaisemmalla osalla, alarinteen puolella lumi säilyi ja tuuli toi lisääkin, taimet säilyivät.
Luulen, että suurenkin puun kasvuun vaikuttaa suojaavan kenttäkerroksen määrän väheneminen porojen kaivun ja syöminsen vuoksi.
Kertokaapas poromiehet millaista se poronhoito ammattina nykyisin sitten on kun minun kertomani ja lähiypäristösä saamani kuva ko ammatisa on kuulemma vanhanaikaista?
Olen jo kerran aikaisemmin ehdottanut: VALLATAAN MTK !
Pelkkiä maatalousyrittäjiä on ilmeisesti paljon vähemmän kuin metsätalousyrittäjiä. Ajatellaanpa sitä.
Aikoinaan keskustapuolueen paikallinen kansanedustaja kehoitti valtaamaan Suomi-Neuvostoliitto-Seuran. Ajatuksena oli sisältäpäin seurata seuran toimintaa ja jopa vaikuttaakin siihen. Tiedän, että jäsenistössä olikin ”ei kommunisteja” !
Jos tarvitset sitä taukotupaa omaan käyttöön, niin en suosittele sille erotettavaksi omaa tonttia. Tontin erottamiskutannukset ovat nykyisin niin korkeat ( ? ) , ettei se kannata. Halvemmaksi tulee, jos vuokraat tontin uudelta omistajalta kaupanteon yhteydessä kulkuoikeksineen.
Jos et tarvitse, lahjoita uudelle isännälle!
Itse ostettuani tilan,jossa oli kolme vanhaa ja yksi uudempi rakennus, kirjattiin kauppakirjaan: ”…-tilan sillä olevine rakennuksineen.” Rakennnusten arvosta ei kirjattu mitään. Keskenämme arvioitiin vain saunamökin arvoksi silloin 25 000mk, muille ei mitään.
Jos et ole maksanut kiinteistöveroa taukotuvasta, niin minä unohtaisin koko jutun. Uusi omistaja voi sitten ilmottaa kunnostettuaan rakennuksen vaikka uutena ja alkaa poistot ostovuodelta tilan veroilmoituksessa.
Asiaa tarkemmin tuntematta en vastaa esittämistäni mielipiteistä: ”Vastuu on lukijalla” !!!
Viime vuonna kun ensimmäisen kerran lähetin ilmoituset sähköisesti oli jotain ”hässäkkää” lähetyksen perillemenossa. Niinpä sitten keväänkorvalla tulikin selvityspyntö. Ei olleet metsänmyyntitulot kirjautuneet sähköisesti. Olin tallentanut omalle koneelle lähettämäni ilmoituksen, josta paperikopion lähettämällä asia selvisi.
Kun vielä voisi lähettää mahdolliset liitteetkin sähköisesti, ettei tarvitsisi niitä postittaa erikseen.
Sen olen tässä kolmen viimeisen vuoden ilmoituksista huomannut, että selvityksiä taukotuvasta (metsätalouden huotorakennuksesta) olen joutunut tekemään elokuulla kolme kertaa. Joka vuosi on kyselty samoja asioita verotoimiston eri toimipisteistä. Näin ATK – aikana luulisi tietojen olevan koneilta saatavissa jokaisessa maakunnan verotoimiston sivupisteessä. Ole aina ottanut edellisistä vastauksistani valokopiot ja lähettänyt ne postissa. Uusintakyselyjä ei ole tullut eikä myöskään minkäänlaista ilmoitusta kyselyn vastauksen saapumisesta perille.
Olenkin lähettänyt Verohallintoon ihmettelevän kyselyn kokemistani asioista sekä toivonut, että ilmoitettaisiin vastauksen perilletulosta. Olen myöskin toivonut sähköpostin käyttömahdollisuutta yhteydenpidossa. Jos satun olemaan ”perämetsäpalstalla” kaukana erämaassa, niin ei sinne verovirkailija saa yhteyttä. Sähköpostiviesti odottaisi kuitenkin kotona.
Nyt odottelen, vieläkö taukotupa kiinnostaa ja mistä toimipisteestä nyt tulee kyselyitä vastattavaksi.
Kymmeniä vuosia sitten kertoi prof Erkki Pulliainen, että Oulun YO on tutkinut poronhoidon kannattavuutta.
Poronhoito oli siihen aikaan kannattavaa vain siinä tapauksessa, että poroja ei lisäruokittu talvella, vaan ne hankkivat ympäri vuoden ruokansa luonnosta.
Nythän luonnossa ei ole ruokaa tarpeeksi liian suureksi kasvaneen porokarjan vuoksi, joten kannattavaa poronhoito ei liene nykyisinkään. Rehua on hankittava ja rahdattava entistä enemmän. Jäkälää on kerättävä ja ostettava poroille ”lääkkeeksi” poronhoitoalueen eteläpuolelta.
Ainakin tuntemillani poromiehillä onkin tulonhankkimiseksi muita ansaitsemiskeinoja. He ovat joidenkin luokittelun mukaan harrastelijaporomiehiä.
Ristiriita porojen vapaasta laiduntamisoikeuksista yksityisten mailla ja poromiesten liikkumisista mönkijöillä ja moottorikelkoilla jopa taimikoissa, aiheuttavat kyläyhteisössä riitaa.
Porot pitäisi pitää porotilojen omilla tai vuokratuilla mailla tarhoissa. Ja vapaa liikkuminen moottoriajoneuvoilla pitäisi kieltää yksityisten alueilta ilman omistajan lupaa.
Nyt on paras aika laittaa kuivalihat roikkumaan ahavatuulen kuivatettaviksi.
Meilläkin aikaisemmin lihojen kuivatus aloitettiin jo tammikuulla, mutta nopeammmin liha kuivuu valmiiksi vasta nyt ripustettuna.
Poronlihaa en ole itse kuivatellut, syönyt kylläkin. On kuivattu nautaa, härkää, saksanhirven sydämiä ja hirveä. Nyt on pojan mailta kaadettua, metsästäjältä ostettua hirveä.
Luulenpa, että poroja on entisen Lapin läänin alueella enemmän kuin vakituisia asukkaita.
Tarkkaa vertailua ei pysty sanomaan, koska poroja on enemmän kuin virallinen sallittu lukumäärä, ns poroluku.
Tässä ketjussa aikaisemmin, (25.02.2013) kerroin omilla maillani olevista mesimarjakasvustoista. Lupasin jatkaa toisella kerralla.
Kertaan vielä hieman taustaa:
Pelto oli kymmeniä vuosia ollut viljelemättä ja laiduntamatta edellisten omistajien aikana. Maahan oli kertynyt ruohoista maatumisen kautta ravinteita. Samoin pusikoitumisen vuoksi. Sitten lampaat lannoittivat muutaman vuoden. Seurasi valon lisääntyminen ja silloin pääsivät jälleen mesimarjat valloilleen. Tämä oli tilanne kun edellisen kertomisen lopetin.
Pian alkoivat myöskin maan siemenpankin ruohokasvit kilpailla mesimarjan kanssa. Maa kasvoi pian puolentoista metrin korkeaa kastikka ja kaikenlaista rehevää kasvillisuutta. Ja tuli mesimarjan vuoro taantua. Paikoin sitä vielä oli, varsinkin poltettujen roskakasojen paikoilla.
Siinä sitä sitten perheen kanssa mietittiin mitä tehtäisiin. Päädytiin syväkyntöön, jolloin kastikat ja vastaavat eivät pääsisi heti nousemaan pintaan. Jätimme maan kynnökselle, olettaen mesimarjan kyllä pioneerikasvina sieltä ensimmäisenä nousevan ja kukoistavan jonkin aikaa.
Niin kävikin ja taasen oli mesimarjaa poimittavaksi. Nyt kun siitä on kulunut jo aikaa, alkaa mesimarjakasvusto heiketä ja katoaa pian, ellei toimeen tartuta. Osa alueesta onkin jo muussa viljelyksessä.
Tämän ketjun lukuisat kirjoitukset innostavat kyllä kovasti vielä kokeilemaan. Vaikkapa istuttamaan kuten mansikat muoviin. Olisikohan siinä ajatusta?
Monet kiitokset palstalaisille mielenkiintoisista tarinoista ja varsinkin ”kisille”, joka tämän ketjun avasi !
Satelliittilähettimillä varustettuja kurkiien saapumista voi seurata internetisä (”Satelliittikurjet”).
Horsma -niminen kurki on aloittanut paluumuuttonsa talvehtimisalueltaan Pohjois-Serbiasta 28.02 , ollen 04.03 Slovakiassa.
Horsma-kurki, joka muutti Israelin Hulan kosteikolle, oli 04.03 edelleen paikoillaan.