Käyttäjän Aukusti kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 191 - 200 (kaikkiaan 484)
  • Aukusti

    Minulle henkilökohtaisesti oman metsän virkistysarvo tunnetasolla, on niin suuri, ettei sitä pysty rahalla mittaamaan.

    Aukusti

    Meilläpäin, täällä pohjoisessa ei ollut ennen lainkaan puroja. Kaikki pienet purot olivat nimeltään ojia. Isommat ojat olivat sitten jokia.

    Aukusti

    Omien maiden kautta virtaa joeksi karttoihin merkitty kesäisin niin vähävetinen, ettei venekyyti onnistu. Se olisi vanhan määritelmän mukaan siis puro.

    Pitänee kääntyä maanmittauslaitoksen puoleen?

    Aukusti

    Kyselin talvella tietoja suomalaisen pannoitetun suden paluureitistä eteläiseltä ruotsinmaalta takaisin Lappiin.

    Paikalllinen ”Lapin Kansa” kertoi suden tulleen takaisin kotimaan kamaralle Tornionjoen ylitse Karungissa. Sitten se oli kulkenut Rovaniemen kautta Sallaan. Mihin se siellä sitten katosi, ei ole kerrottu. Kohtasiko se kohtalonsa porokarjan tuntumassa, vaiko hirven suohon tallomana, vaiko erehtyi naapurimaan Vasilin tähtäimeen, joka ansaitsi sillä itselleen kunnon tapporahan?

    Olisi mielenkiintoista kuulla, mihin ja miten tämän susiyksilön taival loppujen lopuksi päättyi?

    Aukusti

    Kuulin vastikään, että eräs turistiryhmä oli vaatinut rahojaan takaisin kun poroajelulla porot juoksivat vain lenkin metsässä maata pitkin, eivätkä nousseetkaan ilmaan kuten kotimaassaan oli tarinoiden mukaan kerrottu!

    Että, sellaista virkistysarvoa lappilaisessa metsässä!

    Aukusti

    Samainen susinaaras oli jo aikaisemmin siirretty kaksi kertaa ja palannut takisin Pohjois-Ruotsiin.

    Nyt paluumatkaan oli kulunut alle kaksi viikkoa.

    Aukusti

    Minäkin huomasin etsiä tietoja mesimarjan viljelystä netistä. Sieltähän sitä tietoa kyllä löytyykin. Monet olettamukset vahvistuivat.

    Kyllä tekee mieli kokeilla ensi suvena.

    Aukusti

    Kyllähän pedoillakin on merkitystä myyräkntoihin. Kun myyrät alkavat nousta aallonpohjasta, niin pedotkin alkavat runsastua kun ruokaa on tarjolla.

    Kun sitten tulee tauti niin myyrät alkavat vähentyä, pedoilla kanta korkealla ja ne syövät myyriä myöskin runsaasti. Myyrien vähentyessä pedot alkavat kärsiä ravinnonpuutteesta ja niin nekin alkavat kuolla nälkään. Siitä alkaa myyrien kanta jälleen kasvaa, kun petoja on vähän. Aaltoliikettä siis.

    Eräs tutkija kertoi, että jos kärppä ei saa ravinnokseen kahta nyyrää vuorokaudessa, niin se kuolee nälkään.

    Myöskin se, että myyriä syövien petojen tappaminen oikein kilpaillen, johtaa mielestäni ainakin osittain myyrähuipun nousuun.

    Myyräkadon aikaan jäljelläolevat pedot siirtyvät syömään maassa ja matalalla pesiviä lintuja, jänksiä jne. Kun helpommin ravinnoksi saatavia myyriä ei ole enää saatavilla.

    Sitten lintuharrastajat ihmettelevät, miksi lintuja on tavallista vähemmän, eikä pyssymiehetkään tahdo löytää tapettavaa tarpeeksi. He eivät sentään kuole nälkään!

    Aukusti

    Ketjun aloittaessani olin aivan tosissani esittäessäni MTK:n ”valtausta”. Ja uskon metsänomistajien liittymiseen metsäjäseniksi runsain määrin pystyvän vaikuttamaan asioihin yhdessä maatalousyrittäjien kanssa.

    MTK:lta saamani lainopillinen apu oli minulle yksilönä merkittävä asia. Hirvien määrän saaminen oikeisiin lukuihin minulla taasen ei yksin ole vaikutusvaltaa. Mutta jospa me metsien vahingoista kärsivät ajaisimme asiaa yhdessä?

    Aukusti

    Hirvikannan saamiseksi oikeisiin lukuihin tarvitaan lääkkeeksi metsästystä niin, että ammutaan myöskin naaraita. Eikä säästellä niitä kannan kasvattamiseen. Susia siihen ei tarvita.

    Susien vähentämiseen tarvitaan vain metsästystä, joko luvan kanssa tai ilman.

    Tänään uutisista kuultuna, ilmitulleet salametsästyksessä tapetut sudet ovat arviolta vain 10 % tai vähemmän kaikista salaa tapetuista.

Esillä 10 vastausta, 191 - 200 (kaikkiaan 484)