Käyttäjän Aukusti kirjoittamat vastaukset
-
Lapissa on haukuttu haukea ”jänkäkoiraksi”. Syytä en tiedä.
Itse olen syönyt aina haukea ja pidän siitä eri tavoilla laitettuna.
Kuivattuakin olen maistellut, eikä se hassummalta maistunutkaan.Ennenvanhaan kuivattu hauki on ollut vientitavaraa, onpa sillä taittu maksaa kruunulle verojakin.
Hauen makuun voi vaikuttaa se ravinto, mitä hauki vesistössään pääasiassa syö. Jossakin jänkälammikossa se voi syödä sammakoita paljonkin ja vaikuttaisiko se sitten jänkäkoira-nimeenkin! Ravinto tuollaisessa lampareessa voi olla tiukassa. Hauki on voinut keväällä tulvavesien aikaan uida poronpolkua pitkin kuten muutkin kalat ja syönyt ne loppuun. Jänkien pienistä silmäkkeistä ei kesäkuivan aikana johda vesiä edes poronpolkuja pitkin.
Olen nähnyt ja syönytkin perälappilaisesta karusta järvestä pyydettyä haukea, jonka lihan värissä oli häivähdys punaista. Selityksenä värille oli mitä ilmeisemmin järven suuri nieriäiskanta, jota hauet pääasiassa söivät.
Olen sitä mieltä, niinkuin olen jo monet kerrat tuonut esille, että Kemijoen latvoille pitäisi ehdottomasti rakentaa se Vuotoksen eli Kemihaaran tekoallas.
Siihen saataisiin talteen ne ylimääräiset tulvavedet, jotka nykyisin juoksutetaan jokaisen Kemijoessa jo olevan voimalaitoksen tulvaluukuista mereen. Eikä se ole mikään pieni määrä energiaa, mikä näin hukataan. Lisäksi on aina pelättävissä tulvien aiheuttamat vahingot Rovaniemen seuduilla.
Jättitulvia on ollut historiallisena aikana ja jos sattuu lumet sulamaan yhtäkkiä niin Kemijoen kuin Ounasjoenkin valuma-alueilla niin vahingot ovat todella suuuret.
Ounasjoella ovat kosket vielä (toistaiseksi) padoista vapaita vesiä. Siellä voisi mielestäni ottaa vesivoimaa käyttöön ja samalla Kittilän tulvavaara saataisiin hoidettua rakentamalla altaita suoalueille.
Tornionjoki rajajokena on vapaa voimalaitoksista, eikä sitä tarvitse nähdäkseni yhdessä Ruotsin kanssa valjastaa energiantuotantoon.
Simojoki lohineen voitaisiin säilyttää nykyisellään.
Vaikka Kemijoki Oyn osakkaista suurin osa on etelästä, niin siitä huolimatta pidän kansantalouden kannalta hyvänä asiana voimalaitosten rakentamista Lappiin.Vesivoimaa tarvitaan ja se on kotimaista!
Ennen sanottiin että: Puutavarayhtiö Kemi Oy on pohjoisen ihmisille ”leivän isä” ! Lisäisin siihen :”mutta Kemijoki Oy tuonut leivän päälle voin” !
Mutta kun ne läheskään kaikki pöntönripustajat eivät ole niin tunnollisia kuin”Gla”, niin silloin muovipintainen kaapeli voi jäädä puun sisälle ja vahinko tapahtuu.
Nuorissa metsissä ei tietysti ole niitä tulevia tai olevia jättöpuita tarpeeksi pöntöjen ripustamista varten. Silloin on tarpeen olla todellakin huolellinen ja käytettävä ripustukseen niitä monia hyviä keinoja mitä tuolla edellä on mainittu.
Vesien likaajina ovat monet tahot. Niitä on edellä mainittu muitakin kuin turvetuotanto.
Yksittäistapauksena kerrottakoon tässä itse paikanpäällä toteamani naapurin isäntämies Etelä-Pohjanmaalla.
Hän levitti puronotkelmaan viettäville pelloilleen lietelantaa. Kun lannat oli levitetty, hän ajoi tyhjentyneen lietevaununsa puron rantaan ja pumppasi sen puhtaaksi purovedellä, joka virtasi sitten takaisin puroon hieman vedenottopaikkaa alempana.
Purosta vesi virtasi pieneen jokeen, josta edelleen läheiseen järveen.
Toisena tapauksena kuulin varmasti luotettavan henkilön kertomana:. Isäntä Napapiirin tuntumasta puhdisti traktorinsa työkaluineen ajamalla koneet veneiden veteenlaskupaikalla jokeen, jonka puhtaassa vedessä on kiva pestä liat pois.
Ensimmäinen tapaus oli jo vuosikymmeniä sitten ja tämä toinen tältä vuosituhannelta.
Tälläiset törkimykset ovat toivottavasti harvinaisia.
Tietysti pöntöt ja kiinnitykset tulee hoitaa huolella. Jos kiinnittää oleviin tai tuleviin jättöpuihin ja käyttää metallilangan alla kapuloita, niin joka vuosi ei tarvitse kiinnityksiä löysäillä.
Se muovi on todella pahasta, jos sitä puun mukana joutuu massatehtaalle. Pienikin määrä muovia voi pilata suuren määrän paperia hajotessaan pieninä mustina pilkkuina tai viiruina valmiiseen tuotteeseen. Siksi siirryttiin kestävistä muovinauhoistakin kuitunauhoihin merkkauksissa.
Aikaisemmin muoviroskaa kulkeutui tehtaille puiden mukana kun ihmiset eväspussejaan piilottivat puukasoihin teiden varsilla. Nykyisin puut ajetaan nopeammin tehtaille, eikä tätä ongelmaa ole enää niin paljon.
Bird Life Suomen pöntönkiinnitysohjeissa oli aikaisemmin mukana muovinaru ja -köysi, joka poistettiin kun kerroin heille muovin haitoista.
Eräs puunostaja kertoi, että heitä kehoitettiin aina metsissä liikkuessaan ja nähdessään vanhoja muovinauhoja poistamaan ne.
Itse käytin leimikon merkkauksessa ostamiani vanhoja muovinauhoja, mutta kiinnitin ne oksiin, en runkoon.
Pöllöjä lukuunottamatta täällä pohjoisessa ehtii vielä hyvin muille linnuille laittaa pönttöjä puihin.
Ensimmäiset telkät ja isokoskelot saapuvat varmasti sulapaikkoihin näinä päivinä, mutta vielä ehtii niillekin asunnon ripustaa.
Kololinnuilla on nykyisin niin kova pula sopivista pesäpaikoista, että pöntöt kelpaavat kyllä viimeisille tulijoille,tai asunnotta jääneille, ensimmäisten jo hautoessa.
Niinkuin aikaisemmin oli puhetta, niin kiinnitys rautalangalla. Ei muovitetulla kaapelilla tai muovinarulla. Ripustus mieluimmin tuleviin jättöpuihin!
Anteeksi vaan kuusmottinen, mutta vaivaako sinua nyt ”kirjoittamisen puheripuli”, jakaessasi asian muutaman sanan pätkiin?
Eihän tuollaisista viestinpätkistä voi antaa oikein pisteitäkään.Tuntuu, että puoli pistettäkin on liikaa, mutta kun olen vanha reiluksi tunnettu ”Lapin jätkä”, niin annan yhden pisteen pätkästäkin!
Maanomistajalle, jolla on tiluksia vähintään 50 ha pitäisi antaa yhden hirven kaatolupa vuosittain. Jos maata on vähemmän, voisivat nämä tonttilaiset (5- 49 ha) omistavat liittyä yhteen, saadakseen pinta-alaa sen 50 ha. Tällöin maansa hirvenmetsästykseen antavat ja hirvet maillaan kasvattavat omistajatkin saisivat asiallisen korvauksen.
Olisihan se enemmän kuin ”Tanelin” aiemmin tässä ketjussa mainitsemat kaksi lihanpalaa peijaiskeitossa.
Hankikantoa tässä odotellaan. Lunta on vielä hyvin runsaasti täällä pohjoisen metsissä. Vain rinteissä ja jokitörmissä, mihin aurinko pääsee paistamaan on pälviä muuttolinnuille, joita odotellaan saapuvaksi.Joskus näihin aikoihin on kevät ollut täälläkin tähän aikaan pidemmällä.
Saapa nähdä millaiset tulvat tulevat kun lumien sulaminen viivästyy. Jos satelee vielä runsaasti vettä niin silloin olisi tulvavesille tarvetta esim Vuotoksen eli Kemihaaran altaasta, ettei Kittilä ja Rovaniemi ”huku”.Jos Kemi- ja Ounasjoki tulvivat yhtäaikaa, niin silloin vettä riittää.
Nekin vedet pysäytettynä tulva-altaisiin, voitaisiin juoksuttaa voimalaitosten kautta ja käyttää hyödyksi.
Kai ne vihreät, Ville Niinistön joukot sitten maksavat kymmenien miljoonien vahingot kun valtio ei niitä enää tulevaisuudessa korvaa.
Mielestäni kokoero itäisillä naapurimaan poronhoitoalueilla on perua metsäpeuran vaikutuksesta. Selviäisiköhän asia geenitutkimuksella?
Poro periytyy lyhytjalkaisesta tunturipeurasta, jonka sanotaan kuolleen sukupuuttoon. Aikain saatossa metsäpeuran perimää on varmaan tullut mukaan poroihin. Metsäpeuraa on ollut aikoinaan hyvin laajoilla alueilla, eikä poroaitoja ole silloin ollut.