Käyttäjän Aukusti kirjoittamat vastaukset
-
Itse on Aukusti hoitanut puukauppa-ym tarvittavt asiat ja todellakin pärjännyt hyvin.
Silloin alkuun viime vuosituhannen puolella käytin Mhy:n palveluita, kun tuntui,että se oli ainoa hyväksytty mahdollisuus. Tiedonhaluisena opiskelin mm työn ohessa etäopiskeluna erinäisä vuosia. Vuosikymmenten käytännön työkokemus lapsuudesta saakka antoi hyvän pohjan. Niinpä sitten aloin vähitellen tekemään omatoimisesti näitä metsäasioitakin.
Varsinaisen MHY:n henkilöstön kanssa ei henkilökohtaisesti olle ollut mitään sellaista, mistä tarvitsisi kantaa kaunaa. Mutta kun olen huomannut ja kuullut MHY:n toiminnan yleisesti kyseenalaiseksi, niin se antaa aihetta arvosteluun.
Minun puolestani MHY vapaaehtoisuuspohjalta saa olla olemassa, kunhan siihen ei käytetä verorahoja, eikä pakollisia jäsenmaksuja. Eikä se saa olla ehtona MTK:n jäsenyydelle.
Kiitos Anton vastauksesta. Täytyypä käydä katsomassa kunhan lumet sulavat ja kelirikkorajoitukset poistuvat.
Silloin kauan sitten näin ko.alueen Siperian metsätieltä katsottuna kaukana tiestä. Alue oli avohakattu ja muistaakseni siihen oli istutetu mm tervaleppää, jonka porot olivat jo syöneet ”kepeiksi”. Siksi kauempan oleva kasvuisa alue kiinnitti huomiota.
Jos tosiaan ympärillä on vesakkoa, niin siloin se on sorkkaeläinten latvomaa lyhyttä pensaikkoa, josta ei koskaan tule ainuttakaan puuta kaadettavaksi. Riekot niistä tosin saanevat silmuja lumen aikaan.
Porot estävät kulotettujen alueiden uusimista koivulle. Ei ole mieltä ylentävää jos on kylvänyt kymmenien hehtaarien alueen koivulle ja se hyvin itäneenä joutuu jo heti maasta noustuaan samana kesänä porojen syömäksi.
Maalta lähtöisin olevana kaupunkilaismetsänomistajana olen nykyisinkin MTK:N jäsen, eikä ole tullut ajatusta hyppiä seinille.
Mutta jos MTK:n jäsenyys on tulrevaisuudessa mahdollista vain MHY:n jäsenenä, niin silloin kyllä hyppään. Ainakinin lopetan jäsenmaksun välittömästi. Ja voinpa agitteerata muitakin tekemään saman tempun.
Missään tapauksessa en halua olla minkäänlaisissa tekemisissä MHY:n kanssa. Enhän ole tarvinnut sitä ainakaan viimeisen vuosikymmenen aikanakaan.
Enkä ole varmasti ainoa metsänomistaja joka näin ajattelee.
Anton, mainitsit eräässä yhteydessä miten lehtipuuviidakko rehoittaa Kivaloilla panssariverkkoaidan takana, suojassa sorkkaeläinten täystuhoilta.
Onko paikka Rovaniemen Vanttauskoskella Metlan Kivalon tutkimusalueella siperian kämpälle johtavan tien oikealla puolella hieman kauempana tiestä?
Kauan sitten sielläpäin ajellessani ihmettelin tielle näkyvää aidattua rehevännäköistä aluetta.
Tulevana kesänä käyn siellä katsomassa tarkemmin kameravarustuksen kanssa.
Viimeisimpiä kiellettyjä asoita on suunnitelmissa ollut se, että lopetetaan firmoilta verovähennysoikeus kuluista, joita aiheutuu työntekijöilleen kustannetut palkkiolomat matkailukohteissa.
Se tietäisi erittäin suurta tilausten vähennystä niille yrittäjille joiden palveluksia tarvitaan turistikeskusten majoituspaikkojen yhteydessä erilaisten ohjelmapalveluiden tuottajina.
Se verotulo, jonka valtio laskee saavansa menetetään monenkertaisesti asiakkaiden määrän vähenemisenä.
Ainakin Lapissa tästä kiellosta seuraisi katastrofi.
Tällaiset asiat ovat kuin vihreitten oppikirjasta, vasen käsi ei tiedä mitä oikea tekee!
Omia, kovalla rahalla vieraalta ostetun tilan koivuja olen porannut mahlan keruuta varten.
Vesirakentamisen lopetusuhka on myöskin olemassa. Se, ettei esim Vuotoksen allasta rakennettaisi, veisi runsaasti työpaikkoja. Samalla jokaiseen jo rakennettuun voimalaitokseen Kemijoen vesistössä voitaisiin rakentaa lisää tehoa.
Ja mikä tärkeintä, Kemijoki Oy rakentaisi ilman valtion tukiaisia nämä kaikki työt. Työverotulot jäisivät kuntiin ja valtiolle. Lisäksi voimalitokset ja niihin liittyvät rakennelmat toisivat kunnille jokavuotiset todella suuret kiinteistöverot.
Mitä haittaa siitä olisi esim linnuille? Ei niin mitään! Ne vain lentäisivät samanlaisille soille. Niitähän Lapissa riittää. Altailla alkaisi pesiä uusia lintulajeja,esimerkiksi merikotkia ja lokkeja. Siitähän on kokemuksia jo rakennetuilta tekojärviltä.
Kerrohan Leevi se suolasärjen syöntitekniikka?
Joku kerran sanoi katseltuaan Aukustin keitetyn ahvenen syöntiä: ”Miten se tapahtuu, kun toisesta suupielestä menee ahventa sisään ja toisesta tulee ruotoja ulos?” Olisiko tästä tekniikasta särjen syönnissä apua?
Ei ole Aukusti syönyt suolasärkeä. Lapsena söin merilohta, sillä sitä kalastettiin syksyisin verkoilla ja suolattii puutynnyreihin. Kun lohen nousu loppui Isohaaran patoon niin sitten syötiin siikaa, harjusta, haukea, ahventa, madetta ja muikkua. Joskus kaupasta ostettua silliä ja silakkaa.
Nykyisin syön pääasiassa norjalaista lohta, koska kotitarve- kalastaminen on ollut vähäistä.
Särki on todella mainettaan parempaa mausteliemessä purkitettuna. Kilpailee hyvin muikun, siian ja taimenen kanssa.