Käyttäjän Aukusti kirjoittamat vastaukset
-
On omakohtaisia kokemuksia pienaukoista. Edelisen omistajan aikaisessa luontaisesti muokkaamattomaan maahan syntyneessä varttuneessa taimikossa oli epätasaisuutta, joukossa jopa pieniä aukkoja. Epäilin, ettei niihin kannata reunavaikutuksen (varjostuksen) vuoksi yrittää istuttaa männyntaimia.
MHY:n neuvoja oli jyrkästi eri mieltä ja niinpä kuokkalaikutuksen jälkeen istutimme pojan kanssa vesisateessa pottiputkella taimet huolellisesti maahan. Osa taimista oli elossa kituen valon puutteessa. Elossaolevat olivat hentoja eivätkä kasvaneet juuri ollenkaan. Lisäksi niitä kuoli lumen alle taipuneina.
Kun sitten aikanaan alueella tehtiin puuston ensiharvennus niin todettiin, että aivan hukkaan oli mennyt pienaukkojen täydennnysistutukset.
Olisi pitänyt olla rohkeasti ”isäntä omassa metsässä”, eikä uskoa metsäpoliisia!
Ainuttakaan kunnon puunalkua ei niistä taimista tullut.
Kaverin metsätilakaupassa oli tullut uudelle omistajalle karttoihin merkitty lähde, joka oli kasvanut umpeen. Kysyi metsäneuvojalta onko mahdollista kaivaa lähde esiin kun se on entisaikaan ollut palstan ”asentopaikkana”, vai onko se metsälakikohde? Koska se on vahastaan ojitettua aluetta niin esteitä ei ole lähteen entistämiselle oli vastaus, kertoi kaveri.
Telkkä voi pesiä vaika umpimetsässä kilometrien päässä vesistöstä. Olen nähnyt monia kertoja kuinka telkkäemo on kuljettanut poikasensa maata pitkin vesistöön. Kotipalstallani tekät toivat suorinta reittiä ylittäen monien purojen poikittaiseen suuntaan poikueensa vesistöön, jossa ne kasvoivat loppukesän.
Itselläni on pari pienehköä tekolampea, joden rannalla pesäuutut olivat heti käytössä.
Myöskin kastelulammikko n 7×7 m on ollut telkänpoiksille välietappina metsässä olevilta uutuilta matkalla järveen. On nähty poikueiden viivähtävän lammikossa. Useita kertoja ajettaesa autolla pihalle on aikuinen telkkä lähtenyt lammikosta. Telkkähän syö myöskin sammakonpoikasia ja varmuudella niitä on joutunut telkkien ravinnoksi.Sammakon kutulautat keväisin ovat suuria ja ”mokkapäitä” on lammikko mustanaan.
Siispä telkälle pesäpaikka rantapuuhun tai kauemmas.
Toivottavasti joku istuttaisi sinne lammen rannalle TUOMEN.
Jos Anttonin pihalle istutettaisiin nimikkopuu niin isäntää tarkemmin tuntematta sinne sopisi pyhä Pihlaja. Ellei sitä jo ennestään siellä kasva.
Olen kasvattanut tuomia koristepuiksi ja lintujen evääksi kuin myöskin monien hyönteisten käyttöön.
Tuomen marjoja olen syönyt lapsena ja maistellut vähin myöhemminkin omien lasten ja lastenlasten kanssa. Suuria siemeniä ei mummoni ilmoitusen mukaan saanut niellä, paitsi hän, jolta oli leikattu umpisuoli!
Maanviljelijät ovat vihanneet tuomea kun sen katsottiin olevan jonkin tuhohyönteisen (kirvan) levittäjä. Näin kertoi isäntä Etelä-Pohjanmaalta, syntyjään Laatokan rannalta.
Luonnon monimuotoisuuden kannalta tuomea lkannattaisi mielestäni suosia, samoinkuin myöskin maiseman kaunistajana.
Askartelupuuna käyttökelpoinen, kuten edellä jo mainittiin.
Itse tein poikasena isälleni piipunvarsia tuomen oksista kun hänellä oli niin terävät hampaat ettei varsi kestänyt kovin kauan ! Tuomessa on aika suuri pehmeä ydin, johon sai poltettua reiän hehkuvaksi uunissa kuumennetulla ”sukkapuikolla”.
Mielestäni tuomen maku ei ole kovin hyvälle maistuva, mutta kai se väkevä ”Jymy”- piipputupakka syrjäytti muut maut ja aromit. Itse en ole koskaan kokeillutkaan miltä tupakka maistuu.
Piipunvarsien teko loppui 1952 kun isäni lopetti tupakoimisen.
Tuntemani ”suppakuopat” ovat hikkaperäisillä mailla ja ne ovat muodostuneet jääkauden aikana kun suuret jäälohkareet ovat jäävesivirtojen aikana jääneet paikoilleen ja hautautuneet hiekkakerrosten alle. Sitten aikojen kuluessa jää on vähitellen sulanut ja maan pinta on vajonnut kuopalle.
Mutta onko jäitä jäänyt myöskin savimaiden alle? Savimaat ovat laskeutuneet käsittääkseni syvän veden aikana talvella, jolloin vesien virtaus on ollut hitaanpaa. Voihan olla, että ensin on tullut jäiden päälle hiekkakerros ja sitten jäävesijärveen on laskeutunut veden sameudesta se savikerros ja koko kerrostuma on painunut kuopalle kun jäävesijärvi on kuivunut ???
Kuka (geologi) osaisi selostaa asian paremmin?
Näkemättä paikkaa, niin kuitenkin arvelisin sen olevan ns. ”lakikohde”.
Ja ellei ole niin tekisin siitä kosteikon, jopa laajentamalla sitä.
Siitä tulisi luonnon monimuotoisuuden kannalta erinomainen kohde. Nykyiselläänkin se on monille hyönteisille turvapaikka ja ainakin sammakoille hyvä kutupaikka.Istuta siihen ruutanoita, ihaile lumpeen kukkia ja ripusta rantapuuhun telkälle pönttö.
Eipä ole vielä ollut asiaa perunamaille. Ovat vielä maat ihmeen märkiä, vaikka lämmintä on ollut ja tuulikin on kosteutta haihdutellut.
Kesäkuulle menee perunan istutus. Ei ole kiirettä, sillä valoahan täällä sitten kyllä piisaakin korvaamaan etelän pidemmän kasvukauden.
50-luvulta tulee mieleen eräs koe. Juhannusaattona velimehen kanssa istutettiin punnitut perunat ja sato syksyllä oli tasan kymmenkertainen!
Sattui hallaton kesä, hikevä hietamaa, sopivasti sadetta ja lämpöä, lannoitus karjanlannalla.Kaikki oli luomua silloin!
”Metsänvartijan” esittämä malli on hyvä!
Itse en ole tarvinnut MHY:n apua pitkiin, pitkiin aikoihin. Paperihommat oppii kyllä itsekin tekemään. Ja eiköhän ne byrokraattiset hommat muutenkin vähene.
Isäni on haudattuna viralliselle ev.lut.srk:n hautausmaalle. Hän toivoi eläessään, ettei ainakaan halua puuta istutettavan siihen hänen haudalleen muistopuuksi.
Perusteli sanomaansa näin: ”Olen eläessäni kumartunut niin monen puun juurelle kaataakseni sen, etten halua ikiuntani puun alla nukkua.”
Hyvä, että sanoi, sillä muuuten muistopuuna voisi olla vaikka siperian lehtikuusi.