Käyttäjän Aukusti kirjoittamat vastaukset
-
Mielestäni myöskin metsätalousyrittäjien maille pitäisi saada avustusta esim kunnostusojitusten yhteydessä tehtyihin kosteikkokohteisiin.
Marjoja olen poiminut polvenkorkuisesta saakka. Sotien jälkeen marjanoiminnalla saatiin kipeästi kaivattua rahaa suurelle perheelle.
Olen aina ollut ylpeä poimintataidostani. Tänäkin vuonna olen poiminut mansikoita, mustikoita ja vadelmia. Herukat ja puolukat odottavat vielä kypsymistään. Hillajängillä tarpomisen olen jättänyt nuoremmille.
Kahtena viimeisenä lomapäivänään ennen tänään alkavaa koulua olin pojanpoikieni kanssa mustikoita poimimassa.
Pidän tärkeänä opettaa lastenlapsille mm marjastusta kuten olen opettanut omille lapsillenikin.
Vuokaisin heti paikan tuulivoimaloille mailtani. Suuret sähkönsiirtolinjat lähimailla, tuulinen kalliopohja, pari kilometriä lähimpiin asuintaloihin jne. Kiinnostumeita ei ole toistaiseksi ilmestynyt.
Mutta älkäämme unohtako saasteetonta vesivoimaa. Kemijoki Oy on lupautunut kustantamaan ilman verorahoja rakentamiset. Toisi paljon kipeästi kaivattua työtä ja verotuloja. Kunnat saisivat valtavat kiinteistöverotulot jne.
Mutta on löytynyt esteitä rakentamiselle. On löytynyt perhonen, jonka siirtoistutus ei ole vielä varmasti onnistunut ja myöskin kasvi, jota ei saa siirtää kasvamaan muualle vastaavanlaiseen paikkaan. Linnutkaan eivät osaa lentää pesimään vastaavanlaisille soille! Ja niitä soitahan Lapissa kyllä riittää.
Voihan vihreät! Enpä muuta sano.
Tulikos siitä muistometsikön istuttamisesta mitään Anttonin metsään, sinne lammen rannalle niiden tapaamisten ja mottitalkoiden yhteydessä?
Hei Miisu ja onnittelut avauksesta!
Minusta kasvi näyttäisi olevan palsami tai jättipalsami. Tämä on arvaukseni, joten voin ola väärässäkin.
” Vanha kansa” tiesi kokemuksesta happamen turpeen parantavan perunoista viruksien ym taudit.
Siksi he samaa siemenalkuperää vuosi toisensa jälkeen käytettyään puhdistivat sairastuneet simenmukulansa kasvattamalla niitä tarvittaessa suolla.
Itsekin tautiherkkää Lapin Puikulaa kasvattaneena kokeilin kerran tätä vanhaa konstia ja istutin ojitetulle suolle erän simenperunaa.
Vanha konsti oli hyvä, sain puhdistettua simenperunaa seuraavaksi vuodeksi ja eteenpäin.
Omien kokemusten mukaan tuhka on erinomainen lannoitus- ja kalkitusaine esim mansikalle, herukoille, vadelmille jne sekä tietysti nauriille ja sipulille.
Kyllä sinne ”Leevin” isän pellolle se perunoiden rupisuus on tullut aivan jostain muualta kuin suomudasta. Se on aivan varma!
Olisiko tullut tuhkasta tai luonnonlannoista,eli sian tai hevosen palamattomasta lannasta tai itsestään ns ”makkilannasta?
Kyllä ”6 m 3” on aivan oikeassa turpeen soveltuvuudesta maanparannukseen. Entisaikaan ajettiin talvikaudet hevospelillä turvetta savipelloille ja savea turvemaille. Valtavia mudanottopaikkoja on vieläkin näkyvissä. Itselläkin on tontti, johon kuuluu ”kantatilasta osuus yhteisiin” mm. mudanotto-, hiekanotto-, kivenotto, soranotto- jne paikkoihin.
Itselläni ei ole koemusta istuttamisesta noin vaikeaan maastoon.
Kylvämisestä kuitenkin on kokemuksia kivikoilla. Kulotuksesta karannut tuli poltti kunttakerroksen hyvin tarkoin kivikkoisella ja kallioisella vaaranrinteellä. Silloin työnantaja teetti pajalla pyöröteräksestä ”koukkuraudaksi” kutsutumamme noin puolen metrin pituisen työkalun. Toiseen päähän taivutettiin silmukka kädensijaksi ja toinen koukkupää teroitettiin. Sillä sitten raapittiin kivien rakoihin vähän kivennäismaata ja tuhkaa sekaisin ja ripoteltiin muutama männynsiemen.
Hyvin siellä on puu kasvanut ja ensiharvennnuskin on jo suoritettu.
Tapahtu entiseen vanhaan hyvään aikaan:
”Maanmittausporukka oli maastotöissä ja saapui kauas kotiseudultaan, jossa saunassa käytettiin vastaa.Tulivat iltasella järvenrantakylään ja kyselivät yösijaa, ruokailumahdollisuutta ja saunaakin. Ensimmäisessä talossa neuvottiin, että tuossa naapurissa on tilaa ja leskiemäntä majoittaa miesvieraita mielellään. Niinpä sitten miehet kävelivät naapuriin, jossa tapasivat verevän ja iloisenoloisen nuorenpuoleisen leskirouvan. Esittivät kysymyksensä hänelle, jolloin hän kysyi, että haluavatko herrat vihtua ennen vai jälkeen ruuan? ”