Käyttäjän ate kirjoittamat vastaukset
-
Metsurimotokuski ja tuossa km-laskelmassa on sellainen ”kaatopykälä”, että tässä 50% ajomäärätarkastelussa asunnon ja metsän välistä matkaa ei pidetä metsätalouden ajona.
Asia on harvinaisen selvästi kirjoitettu Verohallinnon tarkentaviin ohjeisiin. Samaisessa ohjeessa todetaankin, että auton kuuluminen metsätalouden kalustoon on hyvin poikkeuksellista. Joten ehkäpä tässä on nyt käsillä juuri tuollainen harvinainen poikkeus, jos verottajakin on asian siunannut.
Anneli on ihan oikeassa. Golf-virta on heikentymään päin. Viime vuonna niitä rekisteröitiin huomattavasti vähemmän kuin edellisenä?.
Verottajan voimassa oleva ohje metsätalouteen kuuluvasta autosta on varsin selkeä: Auto voi kuulua metsätalouden kalustoon, jos sillä ajettavista ajoista yli 50% on metsätalouden ajoa (aivan kuten Puuki aiemmin totesi). Mutta metsätalouden ajoksi EI LUETA kodin ja metsän välisiä ajoja. Tämän kaatopykälän ansiosta ”auton kuuluminen metsätalouden kalustoon on hyvin poikkeuksellista” (suora lainaus verottajan ohjeesta). Jos nyt kuitenkin jotenkin auto sinne talouden kalustoon kuuluisi, niin saman ohjeen mukaan ne metsätalouteen kuulumattomat ajot tulouteen verotuksessa metsätalouden pääomatuloina.
Käytännössä jäljelle jää vaihtoehtoina kustannusten vähennys todellisten kulujen mukaan tai ”verottajan siunaaman” km-korvauksen käyttö. Kumpiko tapa tuottaa suuremman vähennyksen selviää vain kuitteja keräämällä. Itselläni on ”metsäautona” n. kymppitonnin paku, jonka todelliset käyttökustannukset ovat vuositasolla n. 0,30 €/km .
Lunta on n. 80 cm vähän maastosta riippuen. Pinnassa on n.25 cm pehmyttä hötyä. Sen alla tiivistä kantavaa lunta. Hienot talvikorjuukelit siis, mutta mutta…. Korkeimmilla alueilla puissa on niin paljon lunta, että lumituhoja on jo tullut ja lisää tulee kunhan sää lauhtuu. Paikoin 2-3 tukin männytkin katkenneet kuin tulitikut.
Minusta Berza on tässä tapauksessa oikeilla jäljillä. Ensimmäisen 125 motin hankintatyö on verovapaata, mutta loppujen 275 motin hankintatyön arvo on ansiotuloa, jossa Berzan vero% oli 22. Nyt tässä tapauksessa ”halvempi” hakkuutyö pienentäisi ansiotuloa, mutta lisäisi pääomatuloa. Mutta sehän jää nyt verottamatta tappioiden vuoksi.
Jos tulossa olisi voitollinen vuosi, niin silloin työnarvo kannattaisi Berzan laskea yläkanttiin, koska hänen ansiotyön vero% on pienenpi kuin pääomatuloissa.
Kyllä sille yhdistykselle paikkansakin on, puutteista ja epäkohdistakin huolimatta. Palveluita käytän aika vähän (lähinnä maanmuokkauksia yms.), mutta pidän huolen, että saan mielestäni muutoinkin vastikkeen koko vuotuiselle jäsenmaksulle.
Aikaisemmin jäsenmaksuni huiteli yli 700€:n jolloin tuli nostettua kytkintä. Ilmeisesti en ollut ainut, koska jokunen vuosi sitten päättivät, että maksimissaan jäsenmaksu voi olla 100€ /jäsen. Liityin sitten takaisin jäseneksi. Hinnan laskua perusteltiin sillä, että ns. isommat tilat (ja isommat palveluiden käyttäjät) karkaavat muuten käyttämään yhtiöiden palveluita.
Aivan niin Puuki. Koetin tällä esimerkillä valottaa lähdekritiikin merkitystä Jeesille, joka ihasteli naapurin sotakalustoa.
Videoita ja julkaisuja tehdään aina joku tarkoitusperä mielessä. Vastaanottajan harteille jää pohtia, kuinka totuudenmukaista viesti on. Helpointahan se on tietysti aiheesta, jonka itse tuntee tai josta on helppo hankkia lisätietoa.
Jees! Tuskinpa se kaiken totuuden siemen löytyy Youtubesta, mutta lähdekritiikkiä on hyvä harjoittaa olipa kyseessä metsäyhtiön,Luontoliiton tai vaikka puna-armeijan mainos. Käyppä vaikka katsomassa jonkun metsäkonevalmistajan mainosvideoita, joissa puuta kaatuu kuin heinää ja koneet kulkee melkein jälkiä jättämättä kankaalla. Vertaa sitä sitten tämänkin sivuston keskusteluihin ”pikkumotoista” tai johonkin tuubi videoon, jossa Ponsse ryllää mahaansa myöten suossa.Samasta periaatteesta on tässäkin kyse.
Totuuksia on kahdenlaisia: Tieteellisiä ja tarkoituksenmukaisia.
Eri maiden asevoimien mediaan välittämiä videoita katsellessa pitää muistaa, että ne ovat eräänlaista propagandaa, jossa esitellään niitä parhaita suorituskykyjä ja pelkkiä onnistumisia. Ja vieläpä niin, että sitä parasta rautaa olisi silmänkantamattomiin. Kun jaksaa youtubesta kaivella, niin sieltä löytyy rainaa, kuinka ne eri maiden ”parhaat ” kyvyt hyytyvät paraatikentälle tai ohjukset lentävät ihan minne sattuu, jos yleensä lähtevät edes kunnolla liikkeelle.
Mikä on liian iso ja mikä liian pieni kone? Minusta nämä ”tavalliset yleiskoneet” ovat aivan kelpo koneita harvennuksille ja niilläkin tehdään hyvää ja jopa erinomaista jälkeä kun: Puikoissa on ammattitaitoinen kuski, ollaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan, niin maaston kantavuuden, kuin puustonkin suhteen. Turha on koneen kokoa syytellä, jos joku em. tekijöistä sakkaa.
Totta on, että pienenpi kone puikkelehtii ketterämmin, mutta entäs se ajokone, jonka pitäisi ajaa samaa uraa useammankin kerran? Iso kone tuo enemmän puita kerrallaan, mutta kun pienemmällä pitää ajaa useamman kerran, niin riittääkö maaston kantavuus sitten enää? Harvennukselle ottaisin mieluummin vähän isomman hakkuukoneen, koska voimakkaalla nosturilla saadaan saadaan ne ”ongelmapuutkin” nätisti kaatumaan ja kannateltua sinne minne halutaan. Voimaa ja ulottuvuutta on nosturissa harvoin liikaa hankalissa paikoissa.
Harvennustiheyteen on helppo vaikuttaa kirjaamalla asia kauppakirjaan. Omalla kohdalla ensimmäisellä tarkastuskäynnillä on aina kuskin kanssa tarkasteltu harvennustiheyttäkin ja yleensä se on kuski, joka kysyy, että miltä näyttää?