Pari sivua sitten oli porinaa kustannuksista joita syntyy, jos ja kun taloyhtiöissä ruvetaan rakentamaan sähköautoille sopivia lataustolppia. Päivän sanomalehti Karjalaisessa oli artikkeli kiteeläisestä 18 asunnon taloyhtiöstä, joka piharemontin yhteydessä päivitti parkkialueensa sähkötolpat sähköautoaikaan sopiviksi (vaikka kenellläkään ei ollut edes hybridiä).

Remontissa piti tehdä muutoksia sähköliittymään, keskukseen ja tietysti asentaa uudet tolpat ja vetää niille asianmukaiset kaapelit ja tehdä pihatöitä. Urakan jälkeen jokaisella osakkaalla on oma mittarilla varustettu 8A:n latauskapasiteetin sähkötolppa, josta hän maksaa 2€/kk perusmaksua ja sitten käyttämänsä sähkön mittarin mukaisesti.

Koko projektin kustannusarvio oli n. 6600€ ja siihen sai vielä 35% avustustuksen ARA:lta, koska hankkeessa rakennettiin latauspisteet yli viidelle autolle. Tässä hankkeessa pääasiana oli laittaa piha-alue kuntoon ja siinä sivussa laitettiin latauspisteetkin, jotta saatiin tuo avustus koko hankkeelle. Ei siis kovin kallista, ainakaan tässä tapauksessa.

Tästä markkinakikasta muistuu mieleen erään entisen sonnikauppiaan kertoma tarina, kuinka hän teki aikoinaan isäntien kanssa kauppaa. Mennessään taloon hän oli varannut lompsaansa tuhdin setelinipun, jossa oli kuitenkin vain juuri sonnin ostohinnan verran rahaa. Kun hinnasta ruvettiin isännän kanssa keskustelemaan ja kauppa oli melkein ns. kiinni, niin kauppias oli kaivanut lompsansa esiin ja ruvennut laskemaan rahoja isännän silmien alla huolellisesti. ”Sattumoisin” kävi tietysti niin, että rahat loppuivat ennen isännän pyytämää hintaa. Ostomiehen harmitellessa tilannetta isännät kuulemma lähes poikkeuksetta totesivat, että: ”Kyllä se tuo riittää”

Mökkiteiden talvikunnossapitoon talvella on olemassa ratkaisu jo yksiköintiperusteissa. Talviasuttavalle mökille määritetään korkeammat yksiköt, kuin tavalliselle kesämökille. Juuri vastattain on ilmestynyt Maanmittauslaitokselta uudet yksiköintiohjeet uusine painoluvun ohje arvoineen.  Olen muutamassa tiekunnassa mukana ja yhdessä mökkiläiset eivät halunneet tiekunnan hoitavan talvikunnossapitoa (korotettuja yksikköjä vastaan), vaan keskenään sopivat mökkipistojensa aurauksesta urakoitsijan kanssa ja maksavat aurauksesta suoraan hänelle.

Periaatteessahan noille talvikalastajiin voisi soveltaa samaa käytäntöä, kuin kesäisiin venepaikkoihin. Eli määrittää käyttömaksun tai jos kyseessä on tien osakas, niin huomioida se yksiköinnissä.

Muutoin metsäteillä periaate täällä on yksinkertainen: Se auraa omalla kustannuksellaan, joka tietä tarvitsee. Yleensä se on metsäyhtiö, joskus joku hankintahakkaajakin saattaa avata tien palstalleen.

Miten GLA ja Jees päädyitte noihin tienrakennuskustannuksiinne 100/200€ /metri?

Kaikesta huolimatta ihan positiivinen metsävuosi tästä taisi tulla. Henkilökohtaisella tasolla tämä vuosi jää muistiin tykkylumituhojen vuotena. Onneksi kuitenkin metsätaloudessa oli hyvä suhdanne päällä, joten tuhoalueiden puut sai kaupattua nopeasti ja kohtuullisella hinnalla.

Kotimaassa mieleen jäivät metsäteollisuuden hyvä vire ja monet investointihankkeet, jotka lupaavat hyvää myös tulevaisuuteen. Ilmastonmuutoskiima yllätti koko kansakunnan syksyllä ja osalla päättäjistä ja keskustelijoista tunne ja aatteet pyyhälsivät kirkkaasti järjen ohitse.