Käyttäjän ate kirjoittamat vastaukset
-
6×6 soveltuu paremmin rankkaan työkäyttöön (ja miksei hupiajoonkin), kuin 4×4, mutta aloittajan kuvailemassa käytössä pärjää kunnollisella 4×4 mönkijällä aivan yhtä hyvin. Jos budjetissa on liikkumavaraa, niin itse sijoittaisin tuon verrokkien välisen erotuksen 4×4 mallin lisävarusteluun. Esimerkiksi korvaamalla alkuperäiset renkaat kunnollisilla maastorenkailla (l. korkeat ja karkeat) parannetaan etenemiskykyä merkittävästi.
Ja osta traktoriksi rekisteröitävä.
Taitaa Erkki Lähteen ja hänen arkkivihollisiinsa päteä vanha neuvostoliittolainen sananlasku: ”Kun syyllinen on tiedossa, niin rikos kyllä löytyy”.
Menee vähän off-topickiksi, mutta Jees-vaarille onnitteluiden lisäksi myös kysymys tuosta aitojen poistamisesta. Ilmeisesti kyseessä on haavikko, jonka pituus alkaa olla 4 metriä ja arvelit, että aidat voisi poistaa, ilman että tulisi merkittävää tuhoa. Eikö hirvet siellä ”jältä” runkoja pilalle vielä noin pienistä puista? Kotimetsissä paljon isommatkin haavat saavat hirveltä hammasta ja sitä myötä lahon, joka aikojen saatossa pilaa tyven totaalisesti monen metrin matkalta.
Valintoja tehdessä ei myöskään kannata unohtaa toimivan huollon / varaosapalvelun merkitystä. Hyvästäkään sahasta ei ole paljon iloa, jos varaosia joutuu odottelemaan päivätolkulla kesken työmaan.
Ja kuten jätkä kirjoitti, niin valitse ammattilaiskone.
Pari kommenttia Jesselle. Olen käsittänyt, että suorituskyky ja ajomukavuus on sinulle tärkeitä asioita. No Defessä ei ole niitä kumpiakaan tarjolla, jos ei puhuta maastoon menosta. Kun kiihtyvyys 0-100 kmh on kotvan, huiput n.120 kmh (300TDI koneessa n. 113 hv) ja ajo-ominaisuudet maantiellä puhelinkopin luokkaa, niin kuskilta vaaditaan asennetta ja nöyryyttä sietää yhtä sun toista erikoista verkkaisen etenemisen lisäksi.
Tuossa netissä myynnissä olevassa näkyy lavalla olevan auravarustuksen ja rengaskerran lisäksi alustasarja ja etukardaani. Autoon on ilmeisesti jossain vaiheessa laitettu ilmeisesti korotussarja ja uusi laajemmalla kulmalla oleva kardaani. Kumpi setti nyt on alla ei oikein selviä ainakaan minulle pelkästään tuota kuvaa tillottamalla. Varaosia näihin saa ihan helposti netistä tai kotimaisten alan liikkeiden kautta. Eivätkä ole ihan mahdottomissa hinnan kiroissa. Erilaisia lisävarusteita on tarjolla loputon määrä laidasta laitaan.
Jos haluat mukavuutta ota jenkki ja jos huolettomuutta niin ota japsi.
Kyllä se menee juuri noin, kuin Rane2 kirjoittaa. Jos hakataan myyjän maalta leimikon ulkopuolelta, niin hinta on tuplat ja ”vieraalta” maalta vain kantohinta. On aiheesta käytännön kokemusta. Tosin jälkimmäisessä tapauksessa maksoivat kyllä sen verran hyvää hintaa, että olisivat saaneet hakata enemmänkin.
Siitä miksi tuohon 8A:n lataukseen oli päädytty ei ollut tarkempaa tietoa, mutta netistä löydetyn taulukon mukaan tuollaisella tolpalla lataa hybridiauton tyhjän akun täyteen autosta riippuen 5-6 tunnissa. Täyssähköautossa esim. Golf aikaa menee n. 13,5h ja Nissanin Leafissa aikaa menee jo n. 16h. Pitkiä aikoja kieltämättä, mutta eivät ihan mahdottomia.
Tämän artikkelin nostin esiin, koska siinä oli hyvä esimerkki siitä mitä tälläinen remppa voi maksaa.
Pari sivua sitten oli porinaa kustannuksista joita syntyy, jos ja kun taloyhtiöissä ruvetaan rakentamaan sähköautoille sopivia lataustolppia. Päivän sanomalehti Karjalaisessa oli artikkeli kiteeläisestä 18 asunnon taloyhtiöstä, joka piharemontin yhteydessä päivitti parkkialueensa sähkötolpat sähköautoaikaan sopiviksi (vaikka kenellläkään ei ollut edes hybridiä).
Remontissa piti tehdä muutoksia sähköliittymään, keskukseen ja tietysti asentaa uudet tolpat ja vetää niille asianmukaiset kaapelit ja tehdä pihatöitä. Urakan jälkeen jokaisella osakkaalla on oma mittarilla varustettu 8A:n latauskapasiteetin sähkötolppa, josta hän maksaa 2€/kk perusmaksua ja sitten käyttämänsä sähkön mittarin mukaisesti.
Koko projektin kustannusarvio oli n. 6600€ ja siihen sai vielä 35% avustustuksen ARA:lta, koska hankkeessa rakennettiin latauspisteet yli viidelle autolle. Tässä hankkeessa pääasiana oli laittaa piha-alue kuntoon ja siinä sivussa laitettiin latauspisteetkin, jotta saatiin tuo avustus koko hankkeelle. Ei siis kovin kallista, ainakaan tässä tapauksessa.
Omilla tiluksilla tilanne huomattavasti parempi kuin viime vuonna. Pahimmilla alueilla n.5-10/m3 ha. Eniten vahinkoja kärsivät männiköt. Korkeus merenpinnasta 220 -270m. Pohjois-Karjala.
Tästä markkinakikasta muistuu mieleen erään entisen sonnikauppiaan kertoma tarina, kuinka hän teki aikoinaan isäntien kanssa kauppaa. Mennessään taloon hän oli varannut lompsaansa tuhdin setelinipun, jossa oli kuitenkin vain juuri sonnin ostohinnan verran rahaa. Kun hinnasta ruvettiin isännän kanssa keskustelemaan ja kauppa oli melkein ns. kiinni, niin kauppias oli kaivanut lompsansa esiin ja ruvennut laskemaan rahoja isännän silmien alla huolellisesti. ”Sattumoisin” kävi tietysti niin, että rahat loppuivat ennen isännän pyytämää hintaa. Ostomiehen harmitellessa tilannetta isännät kuulemma lähes poikkeuksetta totesivat, että: ”Kyllä se tuo riittää”
Annelille ja muillekin yksityisteiden hallinnosta kiinnostuneille vinkiksi, että kannattaa kaivaa netistä esille Maanmittauslaitoksen julkaisu nro 117: Yksityisteiden tieyksiköinti. Tänä vuonna ilmestyneessä julkaisussa on tuorein tieto asiasta.
Esimerkiksi kesäasuntojen yksiköinnin perustana oleva painoluku on käytöstä riippuen 200-350-500 tonnia. Jos käyttöä on niin paljon, että tarvitaan talvikunnossapitoa, niin luvut ovat 600-900 tonnia. Verrokkina omakotitalo, jossa luku on 1100 tn.
Tympeintä tässä hommassa on määritellä nuo osakkaiden kiinteistöjen painoluvut. Joku lomailee mökillään ja käy muutamana viikonloppuna. Toinen ei ole mökillään kuin yhden yön, mutta ramppaa vähintään joka toinen päivä kalalla jne.