Käyttäjän ate kirjoittamat vastaukset
-
Jos vähän laajennetaan keskustelua kohti onnistunutta puukauppaa ja katkontaa, niin mielestäni siinä on ainakin kolme keskeistä elementtiä: Kaupattava leimikko, ostajan käyttämät mitat (ml.hinnat) ja motokuski. Jos mikä tahansa näistä sakkaa, niin tulos voi olla paha pettymys.
Kun on realistinen käsitys myytävän leimikon puustomääristä ja laadusta, niin on olemassa oikea mahdollisuus valita (eikä arpoa) tarjousten perusteella se paras ostaja. Siinäpä sitä riittää puuhaa, kun selvittelee tarjoukset lävitse ja tutustuu ostajan hintoihin, mitta- ja laatuvaatimuksiin. Jos kauppoja on tullut tehtyä vähemmän tai tarjokkaiden joukossa on tuntemattomia, niin ammattilaisen apu on varmasti tarpeen, tulipa se mhy:ltä tahi muulta ulkopuoliselta toimijalta.
Viimeinen lenkki ketjussa on sitten se motokuski. Onko asialla kaveri, jolla ammattitaito ja itseluottamus on kunnossa, jolloin tukkia tehdään lähes raakin rajoja koputellen. Vai onko kopissa ”sahalla korppukahveilla” pariin kertaan käytetty kaveri, jonka katkonta on em. syistä hyvinkin ”varman päälle”. Tekeekö kuski niitä ”lumppeja” tarvittaessa vai lyhyttyä kuitua (”kun metsän omistajat ei tykkää, jos metsään jää lumppeja”) jne. Paraskaan kuski ei voi olla taikuri, joka taikoo myyjän mieleisen huipputuloksen, jos ”metsä ei ole käytettäville mitoille sopiva”.
Luottamus hyvä, kontrolli paras! Sanoo vanha neuvostoliittolainen sananlasku. Se pätee hyvin puukauppoihinkin. Tukkitaulukosta löytyy helposti vastaukset kysymyksiin, miten eri puutavaralajit katkottiin. Mutta kysymykseen miksi se ei anna vastausta, joten ainoa autuaaksi tekevä asia sekään ei ole. Kun valvotaan hakkuuta (katkontaa ml.), niin tekijän pitää olla asiasta aidosti kiinnostunut ja ottaa asioista selvää maastossa ja kuskin kanssa keskustellen, eikä vain tyytyä katselemaan auton ikkunasta puupinoja katsellen ja tukkitaulukkoa odotellen. Olipa sitten kyseessä oma tahi asiakkaan leimikko.
Puuki! Siis tukkirunkojen keskijäreys oli 205 litraa. Kun nämä rungot katkottiin, niin 61% kertyneen ”tukkisuman” tilavuudesta (m3) oli pölkkyjä jotka oli katkottu alle 18 cm paksuusluokkiin. Ja jos vielä palastellaan koko tukkisumaa tarkemmin, niin 51% kuutioista kertyi tukeista, jotka olivat olivat alle 18 cm lpm ja pituuksissa 37-49. Esimerkiksi 16% koko tukkitilavuudesta kertyi 43/15 tukeista.
Tältä pohjalta voi sitten arvioida, kuinka paljon tukkikuutioista päätyisi halvempiin puutavaralajeihin (pikkutukki, parru ja kuitu), jos sama leimikko hakattaisiin uudelleen, mutta 18 latvaläpimittaa käyttäen.
Saattaapi olla sille parjatulle excelille olla käyttöä.
Kyseessä oli harvennusleimikot, sillä runkotilavuudet noin pieniä.
Mielenkiinnosta aiheeseen kaivelin kansioista menneiltä vuosilta muutamia mittaustodistuksia tukkitaulukoineen. Kahvikupin ääressä sitten ynnäilin mäntytukkien osalta kuinka monta % (moteista) on peräisin alle 180 mm paksuusluokista.
205 litran tukkirungoissa 61% oli luokissa 15-18cm, 363 litraa 46%, 540 litraa 28,2% ja 571 23%.
Leimikot olivat eri ostajien ja yleisimmät tukkien minimit olivat 37/15 ja 43/15. Tukkien keskipituudet olivat luokkaa 4,4 – 4,7m. Leimikot olivat hoidettuja tavallisia itä-suomalaisia männiköitä alle 200mpy. Mikään aukoton tutkimus tämä ei todellakaan ole, sillä puiden runkomuodolla ja apteerauksella on oma vaikutuksensa, mutta trendi on ainakin on selvä.
Tietysti ”entisistä” kahden tukin puista olisi mahdollista tehdä yksi entistä pidempi tukki, mutta epäillä sopii onko ostajalla siihen halua/tarvetta.
6×6 soveltuu paremmin rankkaan työkäyttöön (ja miksei hupiajoonkin), kuin 4×4, mutta aloittajan kuvailemassa käytössä pärjää kunnollisella 4×4 mönkijällä aivan yhtä hyvin. Jos budjetissa on liikkumavaraa, niin itse sijoittaisin tuon verrokkien välisen erotuksen 4×4 mallin lisävarusteluun. Esimerkiksi korvaamalla alkuperäiset renkaat kunnollisilla maastorenkailla (l. korkeat ja karkeat) parannetaan etenemiskykyä merkittävästi.
Ja osta traktoriksi rekisteröitävä.
Taitaa Erkki Lähteen ja hänen arkkivihollisiinsa päteä vanha neuvostoliittolainen sananlasku: ”Kun syyllinen on tiedossa, niin rikos kyllä löytyy”.
Menee vähän off-topickiksi, mutta Jees-vaarille onnitteluiden lisäksi myös kysymys tuosta aitojen poistamisesta. Ilmeisesti kyseessä on haavikko, jonka pituus alkaa olla 4 metriä ja arvelit, että aidat voisi poistaa, ilman että tulisi merkittävää tuhoa. Eikö hirvet siellä ”jältä” runkoja pilalle vielä noin pienistä puista? Kotimetsissä paljon isommatkin haavat saavat hirveltä hammasta ja sitä myötä lahon, joka aikojen saatossa pilaa tyven totaalisesti monen metrin matkalta.
Valintoja tehdessä ei myöskään kannata unohtaa toimivan huollon / varaosapalvelun merkitystä. Hyvästäkään sahasta ei ole paljon iloa, jos varaosia joutuu odottelemaan päivätolkulla kesken työmaan.
Ja kuten jätkä kirjoitti, niin valitse ammattilaiskone.
Pari kommenttia Jesselle. Olen käsittänyt, että suorituskyky ja ajomukavuus on sinulle tärkeitä asioita. No Defessä ei ole niitä kumpiakaan tarjolla, jos ei puhuta maastoon menosta. Kun kiihtyvyys 0-100 kmh on kotvan, huiput n.120 kmh (300TDI koneessa n. 113 hv) ja ajo-ominaisuudet maantiellä puhelinkopin luokkaa, niin kuskilta vaaditaan asennetta ja nöyryyttä sietää yhtä sun toista erikoista verkkaisen etenemisen lisäksi.
Tuossa netissä myynnissä olevassa näkyy lavalla olevan auravarustuksen ja rengaskerran lisäksi alustasarja ja etukardaani. Autoon on ilmeisesti jossain vaiheessa laitettu ilmeisesti korotussarja ja uusi laajemmalla kulmalla oleva kardaani. Kumpi setti nyt on alla ei oikein selviä ainakaan minulle pelkästään tuota kuvaa tillottamalla. Varaosia näihin saa ihan helposti netistä tai kotimaisten alan liikkeiden kautta. Eivätkä ole ihan mahdottomissa hinnan kiroissa. Erilaisia lisävarusteita on tarjolla loputon määrä laidasta laitaan.
Jos haluat mukavuutta ota jenkki ja jos huolettomuutta niin ota japsi.
Kyllä se menee juuri noin, kuin Rane2 kirjoittaa. Jos hakataan myyjän maalta leimikon ulkopuolelta, niin hinta on tuplat ja ”vieraalta” maalta vain kantohinta. On aiheesta käytännön kokemusta. Tosin jälkimmäisessä tapauksessa maksoivat kyllä sen verran hyvää hintaa, että olisivat saaneet hakata enemmänkin.
Siitä miksi tuohon 8A:n lataukseen oli päädytty ei ollut tarkempaa tietoa, mutta netistä löydetyn taulukon mukaan tuollaisella tolpalla lataa hybridiauton tyhjän akun täyteen autosta riippuen 5-6 tunnissa. Täyssähköautossa esim. Golf aikaa menee n. 13,5h ja Nissanin Leafissa aikaa menee jo n. 16h. Pitkiä aikoja kieltämättä, mutta eivät ihan mahdottomia.
Tämän artikkelin nostin esiin, koska siinä oli hyvä esimerkki siitä mitä tälläinen remppa voi maksaa.